Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 4. Syyskuulla 1908 - Sananen Tolstoista, kirj. H. I.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
102
kaksi vastakkaista leiriä: toisen, johon ovat kokoontuneet hänen
ja hänen oppinsa ehdottomat ihailijat ja toteuttajat, toisen, joka
on itseensä liittänyt molempien jyrkät vastustajat ja tuomitsijat.
Näin sekä Venäjällä että ulkomaalla. Sen joka ei tahdo tunnus-
tautua kumpaankaan leiriin ja mielii valita oman kantansa, on
muistaminen, että Tolstoi on kasvanut esiin Venäjän voimakkaasta,
mutta paljon laiminlyödystä maaperästä. Henkilölle, jolle on suotu
niin harvinaiset järjen ja tunteen lahjat kuin Toistoille, tulee ai-
van luonnolliseksi kaiken laiminlyömisen korjaaminen kaiken ole-
vaisen täydellisen muuttamisen kautta. Siksi hän kieltää sen val-
tion, sen kirkon, sen sivistyksen, sen omaisuusjaon, joka ei ole
kyennyt tai tahtonut saattaa oloja sille kannalle, jolla niiden hä-
nen ihanteensa mukaan tulisi olla. Ja koska juuri hänen oma
maansa näissä suhteissa on syyllisistä suurimpia, muodostuu hänen
kieltämisensä sitä jyrkemmäksi. Tämän jos myöntääkin, ei silti
tarvitse ottaa urakalle muun, muka paremman maailman puolus-
tamista. Mutta siitä on se etu, että huomaa Tolstoin luontoisen
ilmiön saavan selityksensä sen maan, ilmapiirin, »milieun» nojalla,
josta hän on lähtenyt, ja hänen merkityksensä välttämättä käyvän
suurimmaksi juuri samalle lähtökohdalle, niin paljon kuin se onkin
tunnettavissa myöskin sen ulkopuolella, etenkin siinä, että se ai-
heuttaa herätyksiä, ajatusten ja mielipiteitten vaihtoa. Länsimaissa
on sen vuoksi mielenkiinnolla tutustuttu niihin valtiollisiin ja us-
konnollisiin, yhteiskunnallisiin ja taiteellisiin ajatustapoihin ja nä-
kökantoihin, joita Tolstoi ominaisella voimallaan ja lämmöllään on
tuonut esille,mutta näihin asti ainakaan ei siellä olelaajemmassa mää-
rässä nähty olevan syytä kaikessa yhtyä suureen venäläiseen, juuri
koska läpikäyvä henki niissä on itämaisen vieras. Ja sittenkin
on Leo Tolstoi esikuvallinen ihminen. Jo varhain herännyt pyr-
kimys totuuteen ja sen kautta rauhan saavuttamiseen sielun sy-
välle kaipaukselle on pakottanut häntä yhä eteenpäin tiellään, hän
on tätä sisäistä pakotusta totellut ja tullutkin siihen mihin tulla
piti: hän on saavuttanut mieskohtaisen totuuden jarauhan. Mitkä
hänen mielipiteistään hyväksyttänee tai hylättänee, missä häntä
seurattanee, missä vastustettanee, siinä ainakin on hän mieleenpai-
nuva toteutuma ja todistus runoilijan sanoille: «Wer immer stre-
bend sich bemuht, den können wir erlösen (sen joka aina pyrkien
ponnistaa, sen me voimme vapahtaa)
Että Tolstoi-kirjallisuus meilläkin jo on kunnioitettavan
runsas, sen saattoi hänen äskeisen riemujuhlapäivänsä johdosta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
