Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kun Tuomas keskeytti Kristuksen. Uskon vaikeuksia nuornkaisijällä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
184
II.
— Kuluu aikaa kauvan ennenkuin kuulemme
Tuomaan mitään sanovan. Hänestä kuulemme vasta
Johanneksen evankeliumin 11 luvussa. Aina siihen
asti on hän vaijennut. Hän on tietysti puhunut
koko joukon; mutta on puhunut niin vähän kuin
suinkin eikä mitään mainitsemisen arvoista.
Tällä harvasanaisuudella saattaa olla kahden-
lainen merkitys. Se saattaa merkitä sitä, että Tuo-
mas kuuntelee ja miettii. Ja se saattaa merkitä
sitä, että mies odottelee ja hautoo mielessään jota-
kin. Ja tässä merkitsi se sekä edellistä että jälki-
mäistä tilaa. Minkätähden olisivat evankelistat muu-
toin tahallaan huomauttaneet, että hänen nimensä
merkitsi »kaksonen»? Tuskin vain he sitä huo-
mauttivat tilapäisessä etymologisessa (sanainsynty-
opillisessa) tarkoituksessa, vaan tekivät sen var-
maankin senvuoksi, että nimi oli sattuva: että Tuo-
maan luonteessa oli havaittavissa kaksinai-
suutta.
Ja kun hän vihdoin avaa suunsa, on se, mitä
hän sanoo, erittäin kuvaavaa.
— Oli tullut sana, että Lasarus ystävä oli kuo-
leman kielissä, ja Jeesus tahtoi lähteä häntä herät-
tämään. Syntyy siinä sitten merkillinen keskustelu.
Juutalaiset olivat yrittäneet kivittää hänet, kun hän
viimein oli Jerusalemissa, ja kaksimielisellä kuva-
kielellä ja sitten selvin sanoin ilmaisee Jeesus va-
kavan päätöksensä lähteä matkaan.
Silloin lausuu Tuomas vapauttavan sanan.
»Menkäämme mekin kuollaksemme
hänen kanssaan.»
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
