Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mitä Kristus ajatteli kuollessaan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
276
pariin kyyhkysiä. Mutta Maria oli kuitenkin ollut
sinä päivänä ylön onnellinen: kaikki vanhukset
siellä pyhäkössä olivat niin lempeästi katselleet
heitä ja ottaneet lapsen syliinsä ja lausuneet siitä
mitä ihmeellisimpiä ja ihanimpia sanoja ja olleet
kovin iloisia. Mutta aivan yhtäkkiä, kun Simeon
vanhus siinä seisoi ja puheli rakkaasti pienokaiselle,
oli hän lausunut merkilliset, hämärät sanat, ja suu-
ret, mustat silmät, joita pitkät ripset varjostivat,
katsoivat säikähtyneinä vanhukseen; mitä hän nyt
tarkoittikaan? »Ja sinunkin sielusi läpi on
miekka käyvä» — sano, Joosef, mitä hän tar-
koittaa!
Oi, nyt se kävi toteen. Nyt kävi kylmä, terävä
miekka hänen äidinsydämensä läpi ja surmasi kai-
ken hänen ilonsa. Tuolla riippui ristillä hänen
ylväs poikansa, hänen rakastettu lapsensa ja kuoli.
Ja Jeesus näki sen, ja hänen ajatuksensa koh-
distuivat vain häneen.
Hänen ensimäinen ihmeensä oli ollut lahja,
jonka hän antoi äidillensä. Ja viimeinen sana,
jonka hän hänelle sanoi, olisi myös oleva lahja,
oikein hyvä lahja.
— - »Heillä ei ole viiniä.» Hänestä oli alussa
näyttänyt jotenkin sopimattomalta tulla hänelle
siitä puhumaan. Ja hän oli sitä huomauttanutkin,
sillä hän tahtoi aina olla todellinen, eikä Maria-
kaan siitä sitten enää mitään puhunut, vaan käski
palvelijain tehdä, mitä hän sanoi. Ja niin täytti
hän äitinsä pyynnön mitä vaatimattomimmalla ta-
valla. Ei edes sukkeluuksia lasketteleva isännöitsijä
saanut sitä tietää.
Kuinka näyttävätkään sellaiset seikat pieniltä,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
