Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
kkeriiiiiiloiii limuilta" 4 s:tit.
371711.
Kotkassa tammikuun 4 p:nä
— Kymiu ja Katkau seura-
k unnassa oli wiime wuonna seu-
raawat wäkiluwun muutokset:
Syntyneitä: Kymisjä 128 mp. ja
102 yht. 230, joista 10 kaksoisp. ja
5 awiotonta lasta. Kotkassa 76 mp.
80 np., yht 156, joista 2 kaksaisp.
ja 7 awiotonta lasta.
Kuolleita: Kymissä 60 mp. ja 54
np., yht. 114. Kotkassa 32 mp. ja
36 np., yht. 68.
Syntyneitä enempi kuin kuolleita
Kyniissa 68 mp. ja 48 np., yht. 116.
Kotkassa 44 mp. ja 34 np. yht. 78.
Awioliittoon kuulutettitja Kymissä
50 paria ja Kotkassa 41 paria,
Kuolemalla rikottuja arvioliittoja
Kymissä mp. kuolemalla 13, np. kuol.
10, yht. 23. Kotkassa mp. .Kuole-
malla 9, np. kuol. 9, yht. 18.
Muuttaneita, Kymiin 121 mp. ja 129
np., yht. 250. Kotkaan 145 mp.
ja 131 np., yht. 279.
Muuttaneita, Kymistä 63 mp. ja
80 np., yht. 143. Kotkasta, 57 mp.
ja 69 np., yht. 126.
Wäkiluku kaswanut Kymissä 126
mp. ja 97 np., 223. Kotkassa 135
mp. ja 96 np., 231.
Koko wäkilukn wuoden lopussa
Kymissä 5924. Kotkassa 3945, yht.
9869.
Nämä tiedot owat Ham. San.
kauta. sillä kowan kiireen takia em
me ole ehtineet omintakeisin hankkia.
— skiitasta ansaitsemaa. Wiime
joulu-aattona lahjoitti kaupp. F.
Hampf useille kaupunkimme köyhim-
mille perheille paljon kaikellaista ruoka-
tawaraa. Wieläpä nähtyään onnet-
tomien rääsyiset puwut, lupasi auttaa
waatteillakin. – Olisipa siinä esimerkki
muillekin warakkaille seurattawaksi.
— Apna hädänalaisille. Kot-
kan työwäenydistys piti kääröiltaman
hätää kärsiwäin hywäksi toisena joulu
päiwänä Ruotsinsalmen rawintolassa.
Tilaisuuteen oli kansaa kokoontunut
niin runsaasti, että tungos tahtoi
oli kokoontunut tawattoman runsaasti.
Niitä olikin koottu aina Pietarista
asti. Ohjelman aluksi soitteli Kotkan
kaupungiit torwisoittokunta muutamia
kappaleita, jonka jälkeen toimittaja
O. Järweläinen piti puheen. Seurasi
sitten työwäenyhdistyksen äskettäin
uudesti muodostetun sekaköörin laulua
kapellimestari Lindellin johdolla, jon-
ka jälkeen myötiin kääröt. Hywin
ne kaupaksi käwiwätkin. Arwokkaam-
inat esineet myötiin huutokaupalla,
waan huokeanpuolisiksi jäiwät hinnat.
— Jlletnmalla sitten pyöri nuoriso
hiessäpäin tanssin pyörtehissä.
Puhdasta tuloa iltamasta karttui
yhteensä 518 mk. Rahat on lähe-
tetty Helsinkiin hätäaputoimien kes-
kuskomitealle. — Onhan siinäkin pieni
apu hädän liewittämiseksi.
— Sairaustilastoa Kotkasta.
Wiime wiikon kuluessa on kaupun-
gissamme sattunut seuraawa määrä
sairaus kohtauksia: Jnfluensaa 10,
tulirokkoa 6, keuhkokatarria 4, kurk-
kumätää 3, wesirokkoa 2, kurkkusäi-
löstystä 2, wilutautia 1 ja ruusua
1, eli yhdeensä 29.
– Hauskan illanuneton piti-
wät muutamat Kotkan nuoret her-
suin iitit.
Esittely. – Kotka wuoden
waihtuessa. – Kuimallisia asio-
oita.
Onnellista uutta wuotta kaikille
.Kymin lukijoille! Minun niineni on
Lauri ja kuulun siihen seitsenmiehi-
seen Jukolan weljesjoukkoon. Tämän
tahdon sanoa sentähden, kun olen
Teille aiwan outo mies, waan aion
tästälähin tuttawuuteenne pyrkiä.
Jos minä olisin waan tuollainen ta-
wallinen kulkuripoika, joka reppu se-
lässä kuleksii milloin missäkin ja ta-
wataan myöskin "milloin missäkiin”,
kuten erästä wanhemman kotimaisen
henkimakuutusyhtiön asiamiestä, niin
en ollenkaan pitäisi tarpeellisena perin-
pohjaista esittelyä Mutta kun minä
olen kiinteä paikkakunnan asukas ja
tirkistelen asioita niin hywin omassa
kaupungissa kun muuallakin, täytyy
yleisön minut tuntea, woidakseen mi-
nua luotettawana miehenä pitää.
"Sentähden ja siitä syystä”, — kitten
lakimiehet sanowat, – tahdon tehdä
itsestäni tarkemman selon. Minä
olen suomalainen, suora suomalainen
kaikin puolin, ulkonaisesti ja eittien-
kaikkia sisällisesti. Tiedätte jo ennes-
tään että Jukolan weljekset owat
rasmiehet toisiltana palokumian ta-
lossa. Ohjelmana oli puheita ja
tanssia. Hywäpä olisi jos hywiä
huiveja useastikin olisi.
!idii mut aietutti.
Pakkanen ja pyry. Juna meimä
jolkottaa Kotkasta Kouwolaaii. Wi-
hellys kuuluu weturin pillistä. Enti-
sestäänkin heikko wauhti wähenee.
Silmäilen ulos waunun ikkunasta.
Tupruna lentää lumi keitttää pitkin,
kaarewiksi taiwuttaa wihainen wiima
alastomain koiwujen witsaiset latwat.
Mieli on masetttuneena, selkäpiitä
karsii wilun kare.
Juna seisattuu aseman eteen. As-
tiut ulos maunusta ja lähden astele-
maan aseniahuoneelle. Heti kun ne-
näni owesta ulos pistäit, tutttuu woi-
matkaan, jäädyttäwän ilmawirran
waikutus.
Kohotan katseeni ylöspäin. Silmä
seisahtuu aseman otsakkeessa olewaan
tauluun. Wieras, muukalainen kieli
se on, joka siitä silmään paistaa.
Jonkullainen masennuksen puuska kiil-
kee kautta mielen, nuo slaawilaiset
kirjaimet tekewät niin ikäwää.
Ia ikääitkuin pelastusta etsien kulkee
katse seinäwartta pitkiii. Tuntuu mie-
lessä siltä, kun tuo ikäwä waikutus jo-
honkin katoaisi, jos edes täältä jälem-
pää, toiseen sijaan sysättynä löytäisi
kotimaisilla kirjaimilla maalatun sa-
nan "Kouwola””. — Waan sitä ei
löydy, etsiminen on turhaa. Talon
toista päätä kun katse lähestyy, pis-
tää sieltä silmään taasen walkoinen
taulu. Waan turhaan raukee se wä-
häinen taitoon kipinä, joka järki-
kopassa juuri yrittää syntymään.
Kun silmä ennättää aiwoille tulkita
tuon tauliat, — on siinä samallaiset
kirjaimet kun edellisessäkin"
Wieras, muukalainen kieli kahteen
kertaan samalla seinällä samaa sanaa
tulkitsemassa, waan — oma on saa-
nut kokonaan syrjään jäädä . .
Tuota ajatellessa tunkee huokaus
rinnasta, sieltä nousee sywä, nöyryy-
tetyn kansallistunnon woimaton kaiku.
"Omtellista uutta wuottal" kuuluu
edestäni, takanani ja kupeelta kum-
maltakin. Nuo sanat saawat taasen
uiisia aatteita syntymää. – Niin,
uusi wuosihan se on alkanut, wanha
on hautaan waipunut halloineen,
haaksirikkoineen, monine ikäwine muis-
toineen. Tässä on uusi edessä, sei-
somme juuri tieti käänteessä. Tä-
nään alkaa taasen uuden renkaan
taonta ajan katkeamattomaan ketjuun.
Katkerat muistot täyttäwät mielen,
saadut entiseltä, haihtuneelta wuo-
delta. Halla, kylmä ja säälimätön,
henkinen ja aineellinen, wei tuon
wäistyneen wuoden warrella liha-
wiminat laihomme, murti waloisat
toiweet, mielen saatti syttä mustein-
maksi. Mitä tämä uusi, edessä olewa
antanee? Saako kansa työnsä hedel-
mät kypsinä niittää, woiko se wuoden
satonsa aittaansa korjata, wai wiekö
joku katehinen siitä parhaat palat ja
kuomitioidut lyhteet wasta kyntäjälle
jättää . . . Niitl, kuinkahan käynee
Ja katse kohoo ylöspäin, kohtaa
–
perisuomalaista sukua ja suomalaisen
tawoin siis ajattelewat. Minä Lauri-
poika olen samallaiiteii kun toisetkin.
Suomalaista luonnetta minussa osoit-
taa sekin, että olen tawattoman ute-
lias. Ja tämän ominaisuuteni awulla
minun onkin mahdollinen kaikki ne
asiat tietooni saada, mistä Teille kerto-
maan tulen.
Utelijaisuuteni se on, joka ajaa mi-
nun kurkistelemaan kaikkia kaupungin,
waltion ja yhteiskunnan asioita. Miiiä
joskus olen niinkin utelias että kuun-
telen toisella korwallani kaupungin
isäinkin keskuudessa liikkumia pithe-
aiheita, waikkeiwät he sitä soisikaan,
pistäydyn tuontuostakin katsomaan
yhtä ja toista asiata ja tietooni sen
saatuani, kertoa mökäsen Teille.
Useasti en tyydy asioita aitioasiaan
kertomaan, waan lausun niistä oman
ajatukseinkin. Ja se on aina tuollai-
nen suomalaisen suora ajatus, jonka
minä esitän. —
Minä olen wakuutettu siitä, että
tämän lehden lukijat owat saniaa
suomalaista sukua, ehkenpä polweutu-
wat kaikki Jukolan kantajoukosta.
Sentähden lieneekin tarpeeton tässä
pitempääti puheisin käymineti. Tot-
tahan oman sukititne tunnette. Siis
ei nutitta kun hywä päiwä! On-
nellista utitta wuotta! Lähdetään
tässä nyt yhdessä tätä uutta wuotta
wiertäinääit.
;
nuo äskeiset kaksi komeaa taulua uu-
delleen . . .
Niin, kuinkahan käynee . . .? Mutta
käwipä miten käwi, tulkoon mitä tul-
koonkaan, olkoon onni tahi onnet-
tuus edessä olewan waipan takana,
– yhden tekewä. Kunsuoraan kul-
kee, niin meren löytää. Ei siis mitään
epäilemistä, waan työhön edestä to-
tuuden, kansan ja isänmaan! "Waikka
kokee, eipä hylkää herra . . ."
Tupa-Jussi
– Kotkau raittiusseura wiet-
tää iltaman kansakoululla loppiaise-
na. Ohjelma kuuluu tulewan waih-
telewa.
— Wäheutyy kaiketi kansakou-
lujen kannatus Kyiuissii, koska
joulukuun 19 päiwänä pidetyssä kun-
takokouksessa päätettiin tähän asti
kouluille annetut wiinawerorahat
muuttaa waiwashoidon hywäksi. Kou-
luntaksuja ei liene wielä missään
koulupiirissä muutenkaan lisätty ja
tähänkin asti owat eräät koulukassat
tyhjyyttään kituneet.
– Kyuti wirran wesi on nykyisin
kowin korkealle kohonnut" Ei se ole
miesmuistiin näin ylhäällä ollut.
Teille jo pakkaupi, niin että liikkeelle
haittaa tekee. Niityt ja pellot wirran
rannoilla owat weden wallassa.
— Pitkäpaadeu lukuseura ra-
kennuttaa omaa taloa. Aiottiin saada
walmiiksi wiime syksynä, waan ei
ehditty, wielä jäi wähän kesken, sitä
waille jota talwenaikana tarwitaan
– tulenpesää. —— Muuten on raken-
nus tullut joksikin mallikelpoinen,
mutta on wähän pilattu inoniailla
ikkunaruuduilla, jotka olisiwat sopineet
rakeimuksen muihin osiin eikä pienen-
tämään siwuikkunoita, arwelee kirjeen-
waihtajamme. – Säästäwäisyys toi-
sinaan wiepi enempi kun jos kerras-
saan hywä tehtäisi.
!liu-riso palkitsee ystäwä-
Anjalan nuoriso-seura lah-
. joitti esimiehelleen Kirkkoherra W.
Weckman’ille joululahjaksi kallisar-
woiset nikkeliset kirjoitusneuwot, wa-
rustetut hopea leimalla johon oli
piirretty. "Muisto N. S. W. W.
1892."
Nuoriso-seuran olemassa olon aika
on wasta wähän toista wuotta. Sen
symtystä on kiittäminen Kirkkoherra
W. Weckman’ia joka on ahkerasti
puuhannut Anjalan nuorison eduksi.
– Aujalau uuoriso-seuralla oli
kokous joulukuun 27 päiwän illalla
Ummeljoen kylässä Matti Multalan
talossa. Puheita pitiwät seuran esi-
mies ja kaksi jäseniä Neliäänistä
laulua kaiutti puheiden wälillä tiuo-
riso-seuran omat laulajat. Samassa
tilaisuudessa muistettiin myös Poh-
janmaan nälänhätää kärsiwiäkin pie-
nellä awunkeräyksellä, sillä nuoriso-
seurati toimesta pidettiin silloin huu-
tokauppa, johon nuoriso-seuran jäse-
net oliwat itse walmistaneet kaikel-
laista pientä kalua sekä keräilleet
wähän seuran ulkopuolella olewilta-
kin. Tulot tästä huutokaupasta nou-
see wähän yli 60 markan, jotka lä-
heteiään nälänhätää kärsiwille Poh-
janmaalle.
–
Te kai olette utelijaat tietämään,
miltä Kotka minun silmissäni näyttää
näin wuoden waihteessa.
Täällä on pyry ja pakkanen. Kadut
tyhjät ihmisistä, täydet lumesta.
Tuontuostakin näkee waan jon-
kun ihmisen kadulla luikkiman.
Niska näkyy olewan kyttyrässä, pää
olkapäitten wäliin wedettynä. Taitaa
kylmä pyrkiä tuttawaksi. Eikä siellä
kaduilla juuri muita näekään, ellei
lisäksi lukuun ota koiria, jotka häntä
koipien wälissä hiiwiwät. Niitäkään
ei monta näe. Siinä Kotkan ulko-
näkö. — Sisällisesti on Kotka raha-
pulassa. Useat owat ne, jotka juokse-
wat pitkäin paperien kanssa ympä-
riinsä, kuni kiljuwat jalopeurat. Pis-
täysin tuossa juuri ulkona Kuulin
kadulla kahden tuttawan keskustele-
wan: "
"Hywä weli", sanoi toinen, "mitä
nyt tehdään? Tässä on loppu lä-
hellä, rukkaset täytyy lautaan lyödä,
ellei apua saa. Auta weikkonen,pistä
tuohon niittesi."
Näin puheli mies ja hiki walui
pitkin poskia, waikka länipömittari
osoitti parhaillaan kahtakymmentä
pakkaspykälää.
– En woi. Minulla ei ole enää
nimi wapaa. Eiwät ne myönnä ni-
melleni krediittiä.
– Niinkö luulet?
— En sitä luule, olen wallan war-
ma. Olen itsekin tässä menossa lap-
pua tarjoomaan. Suurella työllä
—– Sippolau nuorisoseuran
!vuosikokous on, K. S:n mukaan,
tämän kuun 8 p:tiä
–Neljä tuutia kahdeksan kilo-
metrin matkalla wiipyi Pietariin
menewä matkustajajuna tämän kuun
2 p:nä. Tuunin inöyhästyttyä läh-
ti juna Wiipurista klo 7 aamulla ja
ennenkuin oli uhottu Säiniön- ase-
malle asti, oli kello jo 11. —Syy-
nä oli sakea lumimyrsky.
—— Hevoueu heitti heukeusä lu-
mireeu edeösii. Kauppias Määt-
täseltä Uudellakirkolla kuoli toispäi-
wänä hewouen lumireen eteen. Hal-
wauksen lienee saanut. Kaksi kertaa
kerkisi waan hirnahtaa, kun jo henki
jo läksi, kertoo kirjeenivaihtajamme.
– Kyiuin raittiusseuralla ou
iltama Karhulvu kansakoululla lop-
piaisiltana, t. k. 6 p:nä. Ohjelma
on waihtelewa. Siihen kuulit kuten
ilmoituksesta näkyy, esitelmii, laulua,
lausuntoa, wäittelyä ja kttwaelma.
— Hallau raittinsseuralla oli
iltaman Hallan kansakoululla Uuden
wuodenpäiwänä Ohjelmana oli ni.
m. seuranäytelniä "Joulu-ilta juo-
marin kodissa.”” Yleisöä,ikäioä kyllä,
oli karttunut wähän puoleisesti. Tu-
loja karttui noin 50 mk" jotka an-
netaan awuksi hädänalaisille.
— Onuea uudelle muodelle kä-
wiwät Kotkan poliisipalwelijat utie-
hissä uuden wuoden päiwänä toi-
wottamassa kaupunkimme pormesta-
rille Oskar Backmanille.
– Aukara lumimyrsky tämän
kuun 2 p:nä sai suurta wahinkoa
aikaan liikenteelle monella taholla.
Junat niyöhästyiwät melkein kaikilla
radoilla ja liike niailla sekä kaupun-
gissa kärsii lumen paljoudesta.
—— Kytni-lehdeu tilauksia was-
taan otetaan ja yksityis numeroita
myödään paitsi lehden toimistossa,
myöskin seuraamissa paikoissa kau-
pungissa:
Kauppayhtiöii puodissa
Kaupp. K" Penttilän. "
" T. Komosen. "
" P. Airaksisen. "
" J. Puustisen. "
" P Wasiljeffin. ja. "
" Saxellin. "
Tilaajain kokoojia otetaan kaikki-
alla.
-Aruu lukijoiltau a pyy-
täii Kyniin e koinen
nöyrästi auteeksi muutaman tuu-
tista myöhästymistääu. Alku ou
aina hankala, siinä se on syy
Kyiniukiu myöhästymiseen. –
Toisten tullaan "täsmällisesti
— ’kykin-"io:- asunto-ajajw
leot-liena l:iijoituSI-itju tulee lelujes-
Iäiiime siltamaan tämän liitiin lo-
pussu tubi ensi l:iiim allciipiiolellu"
sillä lcjtjoit:iiltseii telcijä ej ole liinit;-
teii teirit-siiten toimien taltio. toimit
niels" ullina luentosarjaansa tästä ui-
neesta" ILjIjoituS tulee itset; esitet-
tiin-’ilesi kansantajuisina luentoina
eräässä maamme suureesti lianpuu"
gissa"
—
oleir siihen saanut neljä nimeä, mutta
pelkään tulewan hylätyksi sittenkin.
– Ne perhanan konkurssit! Teh-
dään päättömiä kauppoja, eletään
leweästi ja . . . Niin, tässä nyt ol-
laait Saatetaan syyttömät ihmiset
tällaiseen pulaan . . . Koeta sitten
päästä eteen päin, waikka kitinka oli-
sit rehellinen. . . Satojatuhansia. . . .
Mistä ne nyt otetaan tähän aikaan
. . . Rahamiehetkin joutuwat helise-
mään . . .
Niin puheli toinen päätään raa-
pien. Sitten erosiwat tuttawat, ino-
lemmat mennä harppasiwat omalle
sunnnalleeu — toinen pankkiin wek-
seliä tarjoomaan, toineti riensi "ni-
miä" etsimäätt – Sääliksi käwi
miespolosia, mutta niiukäs tekee.
:7"
Meillä täällä Kotkassa wallitsee
kaupungin kunnallisella alalla ruot-
sikko- ja rahamalta, – nuo kaksi per-
soonaa, jotka meidän maassamme
käytännössä muodostamat yhden.
Nuotsimielinen puolue se;määrää kiiti-
nallisista asioista. Kansalliselta puo-
leltakin on tosin yrityksiä tehty waa-
lien edellä enemmistön mielipiteitteti
woittoon wiemiseksi, waati ei ole on-
nistuttu — aina oti waalin tulos
näyttänyt että alakynteen sitä on
jääty. Wiimeisessä waltiopäiwänties
waalissa kansallismielisten ehdokas
sai tosin joltisenkin lukuisan äänimää-
rän, mutta woittoon saakka ei jak-
settu ponnistaa. Kaupungin wal-
– Postikorttien ja sidelähe-
työteu postissa kuletus. Seiiatin
kulkulaitos-toimituskunnan kirje poe-
tihallitukselle joulukuiin 8 piiiioältii
1892 sifältää seuraawat määräykset
postikorttien ja sidelähetysten postis-
sakuljettamisesta: ”
1. Artiklan 3. kohdat! pernsteella
Keisarilliseu Majesteetiii Armollifessa
julistuskirjassa 12 p:ltä kestikunta,
(31 p:ltä toukokuuta) 1890 ott .tiei-
sarihuoneen sisäasiaiit Ministeri 4/";
p:nä marraskuuta tänä wuonna ati-
tanut seuranivat lisämääräykset Suo-
messa woimassa olewiiu postisääit-
nöksiin, noudatettawaksi 1 p:stä taitt-
iiiikuuta 1893, (2() p:stä joitlukuttta
1822.)
1. Postikorttien frankeeraamiseu
welwollisuus lakkautetaan.
2. Kokonaan frattkeeraaitiattoman
tahi ei täysin srankeeratiin postikor-
tin kuljetuksesta katiuetaan sen saa-
jalta seuraawa maksu: 3) kokonani!
frankeeraamattomasta postikortista
frankeeraamattomain kirjeitten taksan
mukaan, sekä 1)) ei täysitt frankeera-
tusta postikortista (waltakunnan si-
säisestä, paikallisesta tahi kansoin-
wälisestä) puuttuwan maksun kaksin-
kertainen iuäärä.
3. Postikorttieii lähettäjä merkit-
köön kortin etusiwulle käsikirjoituksella
iiiniensä ja asuntonsa.
4. Paiuotuotteita alennetun tak-
satt mukaan (ristiside-lähetyksiä) lähe-
tettäissä on sallittu:
iti painettuihin ja kaiwerrettuihin
käyntikortteihin käsikirjoituksella itter-
kitä lähettäjän asunto ja armonimi
sekä yleisesti käytättnössä olewia alku-
kirjaimia tesint. H. U" W. = hywää
uutta wuotta, ja sellaisiaj;
iii painotuotteesen, joko käsin taikka
koneella, panna tahi muuttaa lähe-
tysaika, lähettäjän nimikirjoitus tahi
firuia ja atiitnatti sekä asunto;
6) oikaistuihin korjausarkkeihin liit-
tää käsikirjoittis sekä näihin korjaus-
arkkeihin tehdä muutoksia ja lisäyksiä,
jotka tarkoittawat oikaisemista, itiuo-
toa ja painatusta, kuin myös tilan
puuttuessa tehdä näitä lisäyksiä pa-
perilehdille;
(1) pyyhkiä pois" eräitä painetun
tekstin osia, jotta ne käwisiwät tiiah-
dottomiksi lukea;
e) hintaluetteloihin, iliiioitustar-
jouksiiu, pörssien, kurssimääräyksiiu
ja kauppakiertokirjeisiti kirjoittantalla
tahi koneellisella taivalla panna tahi
muuttaa sekä hitita- että tuitista nit-
meroilmoituksia;
t’j tiedonantoihin laiwojen lähdöstä
kirjoittaitialla panna lähdön aika;
3) kutsumuskortteihin käsikirjoituk-
sella tahi koneella täyttää kutsutun tiimi
kuin myös kokoontitlon aika ja paikka
sekä sen tarkoitus;
11) tilauslippuihin kirjakauppiailta
(painettuihin blanketteihin, jotka otvat
aiotut kirjojen, aikakauskirjain, kutva-
piirrosteu ja inusiikkttuottien tilaauti-
seen) takasiwulle kirjoittamalla ilmoit-
taa ne teokset, joita tilataaii tahi
kaupaksi tarjotaan, sekä etusiwulta
kokonaan tahi osaksi pyyhkiä pois tahi
siihen allewiitata painetut ilmoitukset;
j) wärittää ntuotikuwia, maatie-
teellisiä karttoja j. ii. e.
5. Tawaranäytteitä sisältäwät si-
–
tuustossa on ruotsalainen puolue
myöskin ehdottamasti komentamassa.
Syyt tähän owat monellaiset.
Suurin kaikista on epäilemättä se,
että suoittalaisella puolueella, waikka
se ittiesluwussa onkin paljoa isompi
wastapuoluettaja wiime mieheen liik-
keelle pa-ntuna epäilemättä äänilu’us-
sakin olisi wastapuolta woimakkaampi,
ei ole mitään keskipistettä, jonka yttt-
pärille se kokoontuisi. Myöskin on
puuttunut tältä puolueelta julkista
äänitorwea, sillä kaupuugin suomen-
kielinen äänenkannattaja ott ollut
wastapuolen ohjattamana. Se on
kunnallisissa asioissa esiintynyt joko
wärittöiuänä, tahi sitten auttanut
toista puoluetta – kuten esim. wii-
meisessä waltiopäiwättties maalissa.
Ja kitti suomalaiselta puolueelta oit
puuttuttut juuri sitä, jonka olisi pitä-
nyt intoa suoniin lietsoa, ei ole kiim-
nia, jos asiat owat niinkuin ne nyt
owat.
Toiwokaamiite wastaisuiidelta tois-.
ta. Minä, minä Jukolan Lauri, aina-
kin ajatteleu, että tiymin tulwawesi
tulewaisuudessa tulee nurkista hieman
tomua huuhtelemaan.
Näkemään asti!
Lauri.
-
ll.it l. — !093.
delähetykset eiwät saa olla enemmän
kuin 30 centimetriä (isi/; wersehotia)
pitkät, 2t1 ceutimetriä (4½ ioerscho-
kia; lemetit ja 10 centimetriä (2"/4
ioerschokiai korkeat.
6. Isoimmiksi ko’oikfikiperretyille
sidelähetyksille itiäärätätjti 3) paino-
tuotteille ja asiakirjoille 75 centimet-
rin tei täyteeti 17 !verschokiuj pituus
ja 10 centimetrin (2½ werschokiii)
poikkimitta, sekä iii tawaranäytteillä
3t) centimetrin (63/4 werschokiii pi-
tuus ja 15 centimetrin (33,"8 tverscho-
kiuj poikkintitta.
7. Sidelähetyksiä, joita ei ole eit-
sinkään frankeerattu tahi jotka owat
ttiitt sitljetut, ettei sisällystä woi hel-
posti tarkastaa, tahi joitten paino
ja koko owat isommat kuin mitä on
ntäärätttj, ei toimiteta saajalle eli ad-
ressaatille; ja otvat sellaiset lähetyk-
set, jos ite erehdyksestä olisi toimitettu
adressipaikalle, takaisin lähetettäivät
lähetyspaikalle, jätettäwiksi jos inah-
dollista takaisin lähettäjälle.
— Postilaitosta laajennetaaii.
Tämäu kuitti 1 p:itä atvattiiit yksi
uusi ensimäisen luokan" ja kaksi toisen
luokan postitoimistoa sekä kymmenen
utitta inistiasetutia. litisi 1:seii lno-
kau postitoimitus oit Rajamäeu ase-
malla ja 2:seti luokan postitoimituk-
set: .Lnodou (Larsiiititi) pitäjässä se-
kä Juwaukosken tehtaalla. Postiase-
iiiia tuli Alaionuden asemalle Salt-
lait ja Poomarkuu" kappeliin Sul-
tiian tSolfiu) pitäjään, Joutseiiott ja
Suomenniemen pitäjiin "sekä Halilan
fairastalooii Uuden kirkon pitäjässä
Wiipurin läättiä. kuiu ittyös Muu-
ruatedett kylään .ituopion lääniiiRil-
siän pitäjässä, "
Uusia postitoimistoja intiodostet-
tiiti 1:sen luokait postitoiittituksiksi:
Kentijärioeit, Korfinääsin, Kirkkonunt-
men, Aappwiikiu, Myllykosken, :liittii-
nielan, Nuriitiu,sTuowilaiu Wesilah-
den ja Wihaniiiit, entisen toisen luo-
kan postitoimitukset, sekä Sawitai-
palet-n postiasettta
2:sen luokan postitoimtuksiksi:
(3;odbyyti, Hattkasalmen, Kesälahden,
Kokemäen, tiärsäntäen, Luopioisteu,
?iiijrskylätt, Punkalaitumen ja Sii-
pyyu postiasemat.
— Tulitikkit-reukaau seurauk-
sia. . Maamme tulitikku-tehtailijat,
jotka titonaan perustiwat renkaan tik-
kujeti hinttaa korottamiseksi, malinis-
tiwat tällä työiväelleeit ja ehkäpä
itselleettkiit iikäivän joulitn. Näin on
ainakin Mäutsälän tehtaisstt tapah-
tunut. Waliiiistti tawaraa on kasaatt-
tittiut ivarastot täyteen" Mouiaan
wiikon ajati ott työ ollut epäsään-
uöllistä ja aittakin yksi tehdas on jo
wiikon päiwät ollut kokonami seijat)-
tuksissa. Työwäki on pulassa, saa-
dakseen sutinsa asetetuksi säkkiä ttiyö-
den. Tikut eiwät käy kaupaksi, kun
Weitäjäliä tuodut kuuluivat olewan
pari iitarkkaa laatikolta hiiokeaitipia.
—– U. S.
–– Paiuoylihallitukseu sihtee-
riksi ott ntäärätty kanslisti A. Wil-
heltns, tietää P:lehti
"22" –Weiiiijäu konsulin-irasta
Stettinissii ilmoittaa, että wanho-
jen waatteitten, luitippujen, hedelmien
y. m" Suomesta tuoitti, koleran ta-
kia ott ollut kielletty, on nyt taasen
sallittu.
– Suomen sanomalehdet We-
uiijällä. Huolimatta siitä ankarasta
sensurista, jolla meidän sanontaleh-
distöämme täällä kototta kuristetaan,
eiwät wenäläiset wiranomaiset tässä
muutaman kuukauden aikana pitä-
neet meikäläisiä sanomalehtiä, sitten-
kään kyllin ivarattontina, wenäläiselle
yleisölle waan tarkastitvat ne Pieta-
rissa uudelleen. Tästä syntyi ta-
wattotnatt paljon ikäwyyksiä lehtien’
tilaajille, sillä aittoastaau aniharwa
lehti heidäti käsiinsä saakka pääsi.
Nyt wakuuttaa U. S. wallan war-
tnasti että täntätarkastus onlakkau-
tettu.
——- Alenuusta pilettien hiu-
nuissa" Senaatin päätöksen mukaan
jtta-"vat sekä Siioinen kadettikoulun
että keisarikunnan sotakoulujen op-
pilaat,näyttämällä asianoiuaisten wi-
rastojen antamaa todistusta joulu,
itääsiäis- ja kesälomaii -Laikana3 meno
jsi ptilitmuatkoilla’ Suomen waltion-
rttiitateillä 5()" 4pi:oseutiii til-"ennuksen
:s:tien luokan pilettien""hinneissa +4
il" "S " 5";7- "; - .;
Rahaituiääriiykfet nykyään
tehtätoieit rautatieraketiniisten raken-
tamiseksi seuraawana "ivttdnna 12393
otoat nyt määrätyt siten että Porin
rataatt saa käyttää 1,875,00l; mk ja
.nai-jalan rataan 4,000,000 mk. –—
P:ti. " — """
""-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
