Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
lasitilliin-ia lunniini-ii
—— Laiwaliike Hangossa. "Bot-
nia" lähti wiinie wuoden wiimeisenä
päiwänä illalla k:lo ½7, mukana 1
matkustaja ja lastia 80 tonnia; "Ex-
press" k:lo 7 i. p., mukana 15 mat-
kustajaa ja lastia 56 tonnia; "Ast-
raea" k:lo ½8 i. p", mukana lastia
275!/2 tonnia. ",Tor" k:lo 9 i. p.
Lil-s.nu-u-
— Suomeufwiiualaiusäiidän-
töä on suosiollisesti armasteltu No-
woje Wremjassa, Nowostissa, Swjä-
tissä y. m wenäläisissä lehdissä" Ai-
hetta tähän on antanut U. S. mu-
kaan eräs äskettäin Pietarissa sat-
tunut tapaus, kun eräs isä juoppo-
hulluna rewolwerilla ampui kahta
pientä lastaan, jotka molemmat lie-
newät sittemmin kuolleet. Näissä leh-
dissä on tapauksen johdosta ollut kir-
ioituksia, joissa waaditaan, että ja-
lompiakin näkökohtia, eikä ainoastaan
taloudellista puolta on pitettäwä
iilmällä Weiiäjän wiinalainsäädän-
nössä, ja on siinä suhteessa Suo-
nien oloja mainittu noudatettamana
esimerkkinä.
Näaaseudnilta.
— Uudeltakirkolta kirjoitetaan
meille wuodenivaihteessa:
Meitä uuskirkkolaisia on usein syy-
tetty siitä, että olemme huonoja
maataviljelijöitä, tahdomme muka
waan jokapäiwäisen leipämme ansaita
kuskipenkiillä istuen hewoskonillamme,
emniekä maanwiljelyksellä. Totta se
onkin tämä syytös. Wälinpitämättö-
inyyttä meissä useassa löytyy. Ta-
wallisesti on suurin osa pitäjäläisis-
tämme talwisaikoina Wenäjällä kuski-
penkillä elatustansa pyytämässä "seta-
kan”” ajolla, ja samaa tointa kesä-
aikoina harjoitetaan rautatien ase-
milla. Jos taas kellä ei ole tilai-
suutta rautatienasemilla olla, niin saa
sitä samaa tointa harjoittaa koto-
naankin, kun nykyään on jo pietari-
laisia kesäwieraita melkein ympäriinsä.
Löytyy semmoisia yltäkyllin, jotka
eiwät muuta teekään, kun "fetakan"
wedossa aikojansa hukkaamat, pää-
eliiikeinonaan pitäwät ojan Maan-
!viljelys on waan siwuelinkeino, –
kun helpoiiiniallakin tawalla eletään.
Sen tietää, minkä armoiseksi tilat
rappeutumat. Otamme esimerkkejä
rainatien warsilta Noin kaksikym-
uientä wuotta taapäin oliwat metsät
!iywät melkein joka miehellä. Talon-
poika teki työtä kotonaan. Rehewänä
kaswoiwat iviljapellot, puutteesta ei
","aljon tiedetty. – Kun rautatie tuli
l tilkemaan pitäjän läpi, alkoiwat met-
sät halkoina luistaa Pietariin. Ja
tywät rahat silloin saatiin, – kukka-
lat oliwat paksut, elämä muuttui
3":rrasmoisenimaksi. — Pietarilaiset
ilkoiwat ostaa huiviloita täältä, heitä
" lettiin odottaa junilta, milloin tuli,
–:
4 !i:nä.
milloin ei. Hewoset täytyi hankkia,
sillä eihän huonolla konilla mitä woi
ansaita. Kärryt ja waljaat hywät
olla täytyi. — Sitä ei tultu huo-
maan, että ne siinä kuluiwat, eikä niillä
sitä tahdottu kokoon saada, minkä ne
silloin hankkiessa maksoiwat.
Aika kului tällä tawoin. Pellot
jäiwät lannoittamatta, kyntämättä ja
wiimein ahoksi muuttuiwat. –– Jh-
miset itsekin muuttuiwat weltommiksi,
omista tamaroistaan ei huolta pi-
detty. Arweltiin sitä aina piisaaman.
Mutta ajat owat muuttuwaiset, sillä
nykyään ei rautatien marsilla suuria
metsiä näy pitäjämme kohdalla ollen-
kaan. Kaikki on jo pelkkää aukeata
kangasta Tällätawoin tuliwat met-
sät ja rahat menemään Tiedän pal-
jon rainatien lähellä semmoisia talon-
poikia, jotka rikkaina eleliwät, waan
kun rupesiwat yllämainituilla ta-
woilla elämään, niin menettiwät ta-
lonsa ja nyt on tilat ja talot tois-
ten käsissä, useat wenäläisillä. Jtse
jumala ties, millä elatuksensa ansait-
semat"
Ålkäämme sentään luulko, ett’ei
meillä ole kunnollisiakin maanwiljeli-
jöitä ja ettei ollenkaau osata antaa
arwoa maanwiljelykselle ja karjan-
hoidolle. Löytyy taas semmoisiakin,
jotka woiwat mertoja wetää monelle
kykenewälle maanwiljelyskoulun käy-
neelle maanwiljelijälle. "Joukossa
on jotain", sanoo sananlasku ja sa-
moten on meidänkin maanwiljelyksen
laita. – k"len waan tahtonut huo-
mauttaa yleensä, enkä ainoastaan
yksityisiä tämmöisestä maanwiljelyk-
sestä.
Miksi minä woisin muuksi tätäkin
nimittää kun huonoksi maanwiljele-
miseksi eli huolimattomuudeksi, kun
wiime lokakuun wiimeisinä ja ehkäpä
marraskuun alkupäiwinä luotiin p o-
tattia, ja kauraa niitettiin lu-
men seasta Sen arwaa jo jokainen,
mitä semmoisesta sadosta lähtee.
Olisi luullut että näin huonona wuo-
tena sitä huolellisemmasti koetettai-
siin talwen waraksi koota, maan wie-
läkös mitä. Näyttää siltä että "tah-
domme elää aikanamme, ennen päimää
wähemmän".
Koko wuoden sato ei ollut hywä.
Ruis kaswoi huonosti ja leipä niistä
ei tule hywää, se on weristä. Kaura
sitäwastoin on hymää yleensä ja sa-
tokin keskinkertainen. Perunat kas-
woiwat huonosti.
Wasara.
– Pitkäpaaden saarelta kir-
joitettiin meille 17 p. w. joulukuuta:
Kalastusta ei ole ollut pitkään ai-
kaan. Hylkeen pyynti on ollut aiwan
huonoa; kolme hylettä on ainoastaan
saatu suureen kylään koko syksyssä.
Saaremme ulkorantoja huuhtelee wie-
lä meren aallot. Terweyden tila
sanotaan olewan keskinkertainen. Sai-
raita on myös muutamia, enimmästi
lapsia, joissa on ollut kurkkumätää.
j
2
.1(71i/II.
Tällä wiikolla on yksi lapsi kuollut.
Taudin oireet owat toiwottawasti
wähentyneet.
Lukuseuramme pyrinnöt ja edisty-
minen ei näytä olewan oikeen sillä
perustuksella, jolla se oikeastaan pi-
täisi oleman. — Jäsenluku on suu-
resti wähennyt wiime wuodelta.
Sanomalehtiä ei ole tullut paljon
mitään tänä wuonna. Kirjallisuuden
pohjana on ainoastaan ollut kansan-
walistusseuran painokset, joita tilat-
tiin tänne monta wuotta sitte, taikka
kun kansanwalistusseura alkoi toi-
mensa. Kyläkunnan armoisat yksityis-
henkilöt, joilla on ollut kirjallisuutta,
owat lahjoittaneet lukuseuralle kirjoja.
Uuraasta on myöskin lahjoitettu 100
mk. edestä uudempia kirjateoksia"
Siinä on kaikki lukuseuran kirjalli-
suus. Olisi sekin" jo hywii, jos luku-
halu olisi suurempi. – Nuorisossa
on paljon semmoisia kun ei wielä ole
tottunut saamaan sydämmen tykytystä
tiedon" haluun" — jos waikka olisi
wähän marojakin siihen. Toiwomus
olisi saada lukuseuraa paremmalle
kannalle, nyt walmistuisi kun luku-
tupa.
Mutta jos katsomme saaren elin-
keinojen suhteen henkisen elämän rien-
toihin, emme suinkaan ole muista
kansalaisistamme jälkinenässä; kun
kalastajain tulot owat huonot, ettei-
wät riitä kun tuskin ruumiin ylös-
pitämiseksi, ei ole mikään ihme, jos
ei jaksa henkisiä elämää niin edis-
tää kun toiwottawa olisi. Kirjalli-
suus olisi kyllä tarpeenmaatima jokai-
selle, joka tahtoisiitseänsä siwistyttä-
ja saada sydämmensä sykkimään isän-
maan rakkaudelle, mutta kun warain
puute on monta kertaa esteenä kirjalli-
suuden hankkimiseen, kylmenee halu
eikä sitte warainkaan saatua elwy sen
paremmaksi. Jos tänne tulee joku
wieras, joka antaa jotain hywyyden
ohjeita, owat kaikki saaremme asuja-
met hywin nöyriä menemään opetuksia
kuulemaan. Ei sowi halweksia, ettei
saarellamme olee hywää siwistyksen
halua ja henkisen elämän eteenpäin
pyrkimistä. Mutta kun elinkeinot
owat huonot, ei woi kowemmin eteen-
päin pyrkiä kun pääsee. —— Luotsien
toimeentulo on kaikkein parhaimmalla
kannalla saarellamme, sillä heille tulee
ruunulta palkka, waan elämisen tar-
peisin se kuluu. Kalastaja ei saa
mnuta, kun minkä kerran luonnon
kynsistä saattaa ottaa. Raha-ansion
työt owat hywin harwinaisia, jotta
niihin ei olepalj on luottamista. Mutta,
jos wähistäkin waroista uskallettaisiin
ruweta uhraamaan henkisen elämän
ylöspidoksi, olisi se hywin terweellistä
ruumiillisenkin elinwoiman wirkisty-
miselle. Kaikki tieto, jota käytetään
työ-ky’yn korjaamiseen, ei ole juuri
jokaisella tuulesta temmattuna, jos ei
siihenkin käytetä kirjallisuuden apua;
Mitä halukkaampi on ihminen tie-
doille, sitä paremmaksi elpyy hänen
henkiset woimansa.
Lopuksi toiwotan niille kansalaisille,
jotka paikkakunnaltamme owat ruwen-
neet tilaamaan "Kymi" lehteä, onnea
ja siunausta! Niillekin, joilla ou ollut
halu, mutta warain puutteessa tulleet
siitä estetyiksi, sanon, jos wielä joskus
kannattaa silmäillä "Kymin" palstoja,
että warain saatua tilaisiwat "Kymin".
Kymi on wirta, joka puhdistaa enempi
ihmiselämää kuin mitkään muut pie-
net wirrat. Sillä on wirwoittawa
wesi, joka puhdistuu monien koskien
pyörteissä; hywin terweellistä on,
että jokainen Suomen kansalainen
koettaisi kerran uida Kymi-wirrassa.
E. N–lä.
".1-nimiin iti-i iro-ii;
miii ei miii-,
Jndianeilla on wälistä niin outoja
nimiä, että saamme suuresti ih-
metellä miten nuo kunnioitettawat pu-
nanahkat owat woineet sellaisia ni-
miä keksiä.
Nimet sellaiset, kuin esiiii. "Jstii-
wa Härkä", Hewosensa "pelasta-
ma mies", "Punanen pilivi" y. m-,
y. m. saattawat monta, jotka eiwät
tiedä ntiden keksintöä arwelemaan ja
miettimään.
Asian laita on niin että kun joku
metsän lapsi on päässyt päiwän wa-
loa nauttimaan, menee synnyttäjää
hoitama ",poppamuori" owelta kur-
kistamaan ulos, ja ensimäisen esineen
mukaan, jonka hän huomaa saa lapsi
sitte nimensä. – "
Kun erään kuuluisan sotilaan :titi
oli saanut lapsensa päiwän waloon,
kurkisti indiani-kätilö ulos ja näki
härän istumassa. Siitä nimi "Js-
tuwa härkä".
Meidän siwistyneeinpi kansa tietää,
että nie annamme lapsille nimiä ko-
konaan toisista syistä, sen sijaan, kun
me otamme nimen joltain silmään
pistämältä mieheltä tai wainiolt, se-
dältä tai enolta, ja tyrkytämme sitä
tuolle mitään pahaa aawistamatto-
malle "wieraalle". Jos tapa jota
indianit käyttäwät, myös meilläkin
otettaisiin noudatettawaksi, woisimme
me Georg Washingtonin, Anna Lii-
san y. in. kauniiden nimien sijaan
saada muutamia huonoimpia parran-
wääntäjöitä, mitä woi ajatella.
Jos mekin indianeiu tawalla an-
taisimme nimiä lapsillemme niin woi-
simme kenties wastaisuudessa saa-
da" muutamia waltiomiehiä nimeltä
"Ampärillistä Lämmintä Wettä Kan-
tawa Punatukkainen Palwelustyttö",
taikka "Paljaspäinen Awiomies, Jo-
ka Käwelee Edestakaisin Porttikäy-
räwällä, .Kädet Housun taskuissa Ki-
toilee, Ettei Työtä Olisi Koskaan"
Jos indianikätilö olisi sattunut
kurkistamaan owesta silloin kun ta-
warawaunut tuliwat mansiin kaup-
"m
3
sijäämensä pysyisi noin puht33n3 "j3 lcirliliaana elämän läpi,
linju tuon "järreu pinta "ja että hänIiin roisjuhrata elämänsä
Siiomemme, isänmaamme hyrähsi, "jonlca poilta hän on leol:o
sielulta3n. hlinusta se tuntuihin ihan luonnolliselta, sillä
piilin häntä niin jalona, etten mitenhään roinnt otalisua
ettei hänen toiseensa toteutuisi. 14111 silloin nielä tuntenut
maailmaa, ihmisluonteen heililiontta, tunsin 73311 rauhaisan
metsälampemme "ja sen multaan leni-ailin muunlriu maailman.
’laserini asui erään s3m3833 tehtaassa työslrentelenän
miehen perheessä. hlies oli ollut renäjällä ja oppinut siellä
nauttim33u runs338ti sälceriä juomia. Uäjilen alituinen
häpttäminen. theFäessä miehen ](07311 inuushniun
imussa, railcutti sen, ettei toeerini jalcsanutlcaan rastustaa
liinsausta, 7333 rupesi juomaan. IIun ensi lcerran näin
hänen juoruhsiss3, telii se niin p3h33, etten roinut häntä
hatsella, raan sullieuiluin hamariin ja – ithin.
l’ielä en humminleaan luullut hänestä talenan "juoma-
rixi. I-uulin, että tuo toinen oli hänen rietellyt juomaan,
saun että; selrittFään hän !kyllä huomaa, mille tielle oli
astunut "j3 p3133 taitaisin. hlulcsi näuu liitys-"in niin.
’litto jota hän r31c3sti, nai-oitti häntä "ja hän pysyisin hyräu
nihua raittiinn.
1’3311 rähijuomjen !nyn-lili; oli s33nnt "jo hänessä himon
heräämään. SJnlämmensä ei enää ollutlc33n yhta typailmn
lampemme pint3, se oli jo sotlcettu" llän allioi taas juo-
maan entistä enemmän. I(oetin mitä noin, s33ä31:seni hänet
sihtaamaan. llein hänet lammellemme, puhelin entisistä
hupaisista 3joist3 tämän lammen !311113113 ja hänen hnistä
toitomulcsistaan. laastin leohosirat puhtaat tunteet häuessä
pinnalle, taasliiu tunsin ystäräni. I(3t80e8833n .lammen
tyiutä pintaa sanoi hän häpeäränsä itseänsä, omaa lihaista szi-
cläntänsä, milcsi ei pysyttänpt sitä puhtaana, tynenä. 1(7)"-
nelsilniiu lupasi parantaa huonon elämänsä. — ’koit-ossa,
ett-i, ]railiisi muuttui! taas byn-silisi, vietimme yhäessä monesta
ailina onnellisen ill3n, haastelisimme taas, liuten enneunin
parempina päirinä, onnellisesta tnlenaisnuäesta.
’liuhaa oli 1c11itenlcin toiseni, lupaul:sensa oli 73311 hetl:en
haanelin, se ei ollut rahnata miehen lupausta. 8ilcsi sen
ensi l:iusaus pett-iltin. l’ail:lia 3313883 minulta, ]ruulin lium-
minnin, että toreri piu-leani oli taas alliauut juoiia. I’ian
näin senomin silminenilrin, raililta hän teetteli ]taittaa minua
seliä 1:3i1i1ria entisiä pstäriääu. lili auttanut enää morsiamensa
ruhonhset, ei inneleet; ei ystäräu hartaat holceet. IIän "joi
niin, ettei hänellä ollut enää "jälellä lcun rep313iset yksimat-
teet päällä.
’kies-in, ettei tuo meno roi li3u3n liestää "ja surin 1:o-
7astj, mutta auttaa en soinut, toreri partani oli mennyttä
miestä. –
Ilräänä aamuna jenisi huhu että hän on hnliliunut.
]cm-rottiin hänen sen miehen hanssa, "jolla oli horttaeria;
juoneen 1101:0 7511 lähellä oler3n joen rannalla ja sen pe-
rästä, päirä raililta oli 1cu1unut rälillä, ei ]tuliaan ollut häntä
nähnyt-
haristin pahinta. ’kehtaan isäntä oli saauiit myäslciIi
]cuulla asiasta ja lähettänyt miehet haromaan joesta. Sieltä
mustan joen pohjasta löytyil:in onnettoman toneriparlcani
ruumis. .luopuneena oli nai-maan sinne horjahtanut joen
jyrl:äItä äyräältä.
8uru113ui oli tusliin rajoja. IIän, josta oli11 niin paljon
tainonut, "joulia olin pitänyt nnoruliaisten esilcuraua, maltaa
nyt tuossa lcylmänä, liuolleena "juoman-in nuoleman. Isän-
maalle oli hän tois-omit saatta uhrata heuliensä, olilio niin
häFnFt? ’kureri partani. himon alttarille olit uhranu11t
nuoren toisehil:lraan elämäsi. liluistin rauhaisan metsälam-
pemme, "jota hoi-leeat metsät suojaarat. Sen ranualle liuljin
suruani suremaan. IIorlieat metsät, milisi ett,e suojelleet
toreriani, liutan tätä lampea? IIumislcaa hongat, laulajina
linolin eirttä onnettomalle torerilleni "ja "31-oitus 13u1u31c3i—
liille rähijuomia nauttirille!
tin-apa
Arw" yleisolle saati täten
ilmoittaa; että olen uinuttanut
ekatawarakauppaliikkeeni omistamaani taloon T e h d a ss; ha d u n
w a r r el l a, ja pyydän edelleenkin sulkeutua armoisain ostajaini
suosioon.
, soseos,oss ; 0 0
:33sesos"seey,eo"ep"se"ee
;
Kiinnioittain
il, liittimet ;
707 "tsosss , 7070,07
tele;
";";";""";";";" ","JJ–penipepeo-y-pe;"4;
"0,77
44;;404 zzaozoaor; 4";,4I,;"
——-"a—
thai-mies ]jatk-assa:
OLRI" ]8001383181 8: 0:0
lene" ja teloituttanut
ltiilionl:atu 9
llelsjjnniniö.
" hlinrät h)"rästi rarutetusta !sarastosta ]tallilila maanriljeliseen
"13 teollisuuteen tarpeellisia leoneita ja haluja. — I-uett-elo lähete-
tään ilmaiselisi "ja maltetutta. — Riijeet snstntnajj ensi postissa.
0. öörnejöjndm.
4 "
2
kansiin, paperia wiimoitetaan,
totelotöitä tehdääii.
0
, Kor
Kirjanuitomistehdas ja Kirjakanp a Wii iiris a
Aleksanterinkatu, Wiklundin perill. talo. ; Telefoon’i 169., "
tiirjoja ja konttoorikirjoja nipotaan kauniisin sekä yksmkertaisiin "
karttoja ja piirustuksia kiilloitetaan, ";
Warastossa alituisesti " k o " t t o o r i k i r j o j a ja kirjoituswihkoja.
Paperia runsas walikoiina. – tii r j a l l i s " u t t a kaikellaista,
"4,4"0
, .
osen
li. ni. litto li 11:o.
1113118118’61883.
I’eajcettjnä’U-ejiii.
" ’kojmilrauilelle l892–1893 saamme me taas esittää meiään säre-
jämme, huomautnlcsella niitten tuminstetustu !nolaaman-"lesta-
7ärit orat rielä tehty täyäellisemmilisi ja toimitetaan npl:yisin rielä 2
uutta lajia ljsäl:si 28 iirahilnliseen,
1(3iliissa panet-eissa on merl:lci on meiääu tij-manierii-
IIIw-I. !
leimme:
0. !l- 01"’!0 8; 0:0.
IIelsinlci, I(1uueili3tu 6.
piaan luota, olisi hän ristinyt lap-
sen Karhun Puotipoika, Joka Rii-
puttaa Silliä Pyrstöstä Ja Kaura-
ryyni-Pussia"
Tahi jos kätilön kurkistaessa olisi
ensimäinen näky ollut jääkappaletta
wiskaawa mies, olisi mahdollisesti
woinut ilmestyä joku kaunis tyttö,
uljeskellakseen jälkimaailmassa ni-
"Jääkappaletta Wiskaawa Kanalja".
Tahi jos otaksutami, että aika jol-
loin kätilö kurkisteli älos, oli juuri
waaltn edellä, olisi hän kenties kut-
sunut lasta, joka woisi kerran tulla
hurskas jumalan palwelia "Waali-
kanditaatti Niin Täynnä, Että Hä-
nen Poskensa riippuwat". Tahi jos
hän sai nähdä waimon joka kulki li-
kaisea kadun yli, olisi hän ristinyt
lapsen "Waimo, Joka On Hylkeen-
nahkainen Kappa Päällä Ja Rikki-
näinen Sukka, Waan Joka Käweli
Kaupungilla Ostaaksensa Uutta Hat-
tua"
Ei ystäwäiseni, ei käwisi laatuun
meillä antaa nimiä sanialla tapaa,
knin indianit, saisiwathan silloin lää-
kärit asian kokonaan omiin hoteisiin-
sa. Sitäpaitsi owat osoitekalenterit
jo ri-ittäwän suuret.
suutuit
leisölle ilmoitetaan että Maist-
8 raatti tulemaksi wuodeksi 1893
! "on määrännyt lumen ja jään
poiskaatopaikaksi Wasikkasaa-
rien wäliset kaupungin sata-
massa kuin myös että jään ottaini-
nen saa tapahtua Wasikkasaarien
pohjoispuolella, tarkoin merkitsemällä
paikkaa josta jäätä on säretty; waan
hiekan, soran ja sawen tarwitsewal-
set kääntykööt kaupungin insinööriin
pyynnöllä saada osoitetuksi paikkaa,
niistä sitä kaupuugin maalta saa ot-
taa. Kotkasö, Joulukuun 31 päi-
ioänä 1892.
Maistraatin puolesta:
Oökar Baikman,
Ulotioni
Potattia, Muikkuja, Lohta Silliä
useampaa laatua, Eitamer juus-
toa, Sawustettua makkaraa, Punssia,
Wiiniä, Haminan olutta y. ni. ruo-
katawaroita.
Paniestarin tal-n kivijalassa;
—
!tingit-iiii
Jio i ali te’it-3333:3:
neen, tahi ilman niitä, sopiwa her-
rasmiehille tahi neideille. Otetaan
täysihoitoonkin, jos hinnasta sowi-
taaii Nyholmin talossa
M; Niösilän
kanssa.
Juiointiin,
" Eläin-tantia parantaa al-
lekirjoittanut, joka tawataan asun-
nossaan työmies Wiren’in talossa.
K. Jernsträm,
Kotka.
aikellaista räätälin ammattiin kuu"-
luwaa työtä otan wastaan. Työt
tehdään joutuin ja huolellisesti. Wim-
hoja korsiaan. Hinnat kohti-nl-
liset. tiunnipituksella
J. Iatnpsa;
Rouwa Bastinan’in talossa.
kiiniotti-ii
maksaa postissa yksitellen 1 mk. 54 p. Rön-
man kirjapainossa l mk. 20 p" jossa 5:stä
uiaksetusta annetaan ii kpl., 10:stii 12 kpl-,
15:sta 18 kpl„ 20:stä 2."- kpl. j. n. e., lä-
hetysmaksut siihen luettuna, jos wähintäht
5 kpl. tilataan, (R. L. 1 k. 4 s. 7 r,)
Kotkassa,
Kyinin kirjapainossa, 1893.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
