Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
lunnini lemuilu-n !4 p:nä
— Myllykoskeu puuhiomo wal-
mistuu malmislumistaan. Neljä liip-
piä on jo käytmissä ja toiset neljä
joutuwat myöskin piakkoin walmiiksi"
Työwäkeä tehtaalla on nykyisin jo
wähän yli kuudenkymmenen. Kun
tehdas on täydessä käynnissä, tulee
siinä olemaan noin 70–80 mieheen
työssä. – Rakennusta on johtanut
insiuööri Claes Björuberg ja raken-
nusmestarina on ollut rakennusmes-
tari E. Rautaho.
— Keksiutö. Rakennusmestari
E. Rantaho Alawuudelta ja työn-
johtaja C. E. Ax. Sääksmäeltä, owat
Myllikosken puuhiomalla keksineet
uudenlaisen turpiinin sulkulaitoksen
(wenttilin). Sulkulaitos on hywin
yksinkertainen ja helppohintainen, mut-
ta käytännössä täyttää erittäin hywin
tarkoituksensa. Se on helppo hoitaa
ja sillä woi järjestää koneitten käyn-
nin mielensä mukaan. Turpiinin
saa sillä pikaisesti pysähtymään ja
sen alas laskettua pääsee wapaasti
tarkastamaan turpiinin sulukkeita,
muihin rännissä olewiiu sulkulaitok-
siin koskematta
Yhteen turpiiniin on jo tällainen
sulkulaitos asetettu ja toisia warus-
tetaan paraillaan.
– Pappi Kotkaan. W. t lää-
ninrowasti Blomqwist käwi Kotkassa
wiime tiistaina, t. k. 10 p:nä, tar-
kastuttamassa ja allekirjoituksia otta-
massa eli toisin sanoen lailliseen kun-
toon laatimassa tämän kuun 4 p:nä
.Kotkan rukoushuoneella pidetyssä
kirkonkokouksessa syutynyttä pöytä-
kirjaa, jossa kokouksessa enemmistö
suostui palkkaamaan tuomiokapitulin
määräämää apulaispappia Kotkaan.
Pöytäkirja julki luetaan huomenna, t.
k. 15 p:nä, Kymin kirkossa, jolloin
myös walitusaika ilmoitetaan. —
Walitusaikaa on 30 päimää Por-
moon tuomiokapituliin, julistus päi-
mää lukuunottamatta.
— Maamme kreikkalaissa-enä-
liiisissii kirkoissakin on ruwettu
kokoomaan kolehtia pohjois- ja itä-
Suomeu hädänalaisille. Kolehti koo-
tacm toistaiseksi jokaisessa jumalan-
palweluksessa.
Kotkanjkreikkalais-menäläisessä kir-
kossa on tähän asti saatu kokoon 35
markkaa.
S—– Kuntsalou luotsiaseman kautta
luotsattiin wiime purjehduskaudella
kaikkiaan 390 alusta, purje- ja höy-
rylaiwat yhteenluettuina.
uutisia Kymistä.
Kymi-yhdistyksellä oli yleinen il-
tama loppiaisena Karhulan koululla"
Paljon oliwat toimimat jäsenet puu-
hanneet huoneen warustamisessa ku-
waelmia y. ne warten, waan hywin
tuliwatkin waiwat palkituiksi, warsin-
kin aatteen kannalta katsoen; sillä
yleisöä oli saapunut salin täydeltä,
joka on harwinaista raittiusiltamissa
meillä Aineellisessakin suhteessa oli
iltama satoisa, sillä pääsymaksuista,
waikka se olikin niin alhainen, niin.
25 penniä, karttui yli 40 markkaa.
Ohjelma sisälsi esitelmän, Kuiwalan ja
Aholiuin wäittelyä, joiden wäliajoilla
"neiteineen iilin.
Kuwaus weriwainon ajoilta.
Kirjoittanut E. R—lä.
Eräänä kesänä myöhään illalla
soutelin pienen weneen kanssa Mus-
tasaarelle. Meitä oli weneessä 4
miesta Kun olimme menneet työn
hankintaan eräästä englantilaisesta
höyrylaiwasta, emme sen takia käy-
neet niin myöhään illalla meuemään
lähimäiseen kylään, mutta asetuimme
saaren hiekkaniemekkeelle wiettämään
yötä.
Kun olimme wetäneet pienen we-
neemme hiekalle, otimme wähän ka-
laa ja leipää. Maata käydessäni
katsoin saaren metsää, joka kummin-
kin oli myrskyn kaatamassa järjes-
tyksessä. Mutta kuitenkin se näytti
niin surulliselle ja mustalle niinkun
olisi noista myrskyn jättämistä kuu-
sen oksista tippuneet kyyneleet" Tum-
ma kewät yön kirkkaus peitti sen-
tähden sen näön, joka olisi päimällä
ollut nähtämänä tuossa mustassa,
snrullisen uäköisessä, myrskyn raimoa-
massa kuusimetsässä. Jlma oli kau-
nis, melkein tyyni. Ei mitään ääniä
kuulunut tuolta saaren surullisesta
metsästä; mitään ei olisi untani es-
tänyt, jos ei olisi ollut noita kel-
wottomia sääskiä, jotka puoliwäkisen
Kymin micsköäri esitti laulujaan.
Lopuksi oli kaksi kuwaelmaa, joista
ensimäinen esitti juomarin ja jälkim-
mäinen raittiin kotia. Joka noita
kuwaelmia, warsinkin ensimäistä tar-
kemmin katseli, huomasi, mitä kau-
heata miina ja muut päihdyttäwät
juomat todella saawat aikaan"
.
Hullusti käwi joulumiinoille Kymin
K.n kylässä. "Samplattiiu” näet
rahaa missiin paikkaan ulkona, että
sillä sitte saataisiiu tuo 25 tiinuna
irti Waan, kun wiimeinen osakkeen
omistaja mei ropoaan miinajumalan
alttarille, niiu huomasi hän kassassa
10 m:kan maillingin. Tynnyri jäi
siten saamatta, waan pienempää
määrää mentiin kumminkin nouta-
maan Kotkasta. Kowaksi onneksi oli
wiina jo loppunut, kuten kerrotaan,
joten hakija sai palata tyhjin toimin.
— Muutos käsityöopettajatta-
ren työ-hjelmassa. Wiipurin lää-
niu maanwiljelysseuran käsityönopet-
tajattaren neiti Bläsieldin tämän
wuoden työohjelmassa on tehty se
muutos, että hän huhtikuun ajalla
tulee työskentelemään Kymiti Huruk-
selassa ja toukokuun ajalla Sunilas-
sa. Edellineu määräys oli päinwas-
toin. – Muutos on tehty sentähden,
että toukokuu ou katsottu Hurukse-
lassa työskentelylle sopimattomaksi,
kun silloin useakaan ei ulkotöitten ta-
kia woisi opetusta nauttia.
– Hätääkärsitoille on Uuraan
luotsit keskuudessaan koonneet 50
mkaa. ——"Wiip. S.
— Wielä anfviina kiitit-iiliin-
waraa. Uudeukirkon poliisikonstaa-
peli Eelikki Nikkanen otti wiime wii-
kolla takamarikkoon pitäjänsä Lem-
piälän kylässä eräältä salakapakoitsi-
jalta 72 litraa wiinaa. Kun tämä
liemi sitten wiime lauantaina huuto-
kaupalla myytiin, nousi sen hinta 23
ruplaan, kertoo kirjeenmaihtajamme.
– "Säwel” laulukunta Uu-
dellakirkolla käwi Augustin päiwänä
laululla herättämässä pitäjän nimis-
miestä August Toikanderia.
— Postisäiistöpaukiu täkäiseen
haarakonttoriin on wiime joulukuuu
aikana talletettu 887 markkaa (28
tallettajaa). Ulosottoja samalla ajalla
16, yhteensä 494 markkaa 8 p:iä. –
K. S
– thömäenyhdiötyksen huomi-
sesta iltamasta huomautamme ylei-
söä Kuten ilmoituksesta näkyy. on
ohjelma tawallista maihtelewampi.
Harwinaista n. s. keweätä huwipuolta
edustaa ohjelmassa warsinkin "Tula
lut, tula lei" . . Meukääpäs kat-
somaan, niiu siinä näette kuusi kum-
mallista, ilaista weikkoa. Jltama
alkaa klo 6 i. p.
– N. s. raastettaan saarnasta
maanantaina klo 12 rukoushuoneessa
. huomautamme.
ja inisten tunkiwat öljymaatteeni
alitse. Towereillani näkyi olewan
sama pula. Yö oli jo yli puolen
kun sääsket antoiwat yö rauhan;
tuuli oli wetäyuyt pohjoiseen, joten
yöasemamme joutui wastarannaksi.
Kaikki maipuiwat uuen helmoihin,
paitsi nuo hiljakseen suhisewat kuuset
ilmoittiwat olewansa walweilla.
Päiwä oli jo noussut, kun herä-
simme Tarmoon sahan päiwämiesteii
työkellon läppäämisestä"
"Tämä saari on merkillisin saari
Wirolahdella," sanoin herätessäni
towereilleni.
"Kyllä sen tiedän ja olen saanut
kulla wanhoilta ihmisiltä, että tällä
saarella on murhattu monta sataa
wiatonta ihmistä," sanoi wanhempi
miehistä.
"Mutta se on wähän erinomaista
kun sitä ei ole näkynyt missään kir-
jassa taikka historiassa,”” arweli eräs
nuorempi toweri. "Epäilen jos se
on tottakaan"
"Kyllä se on totta," wakuutti wau-
hin mies. "Kun minä olen saanut
kuulla tuota samaa asiaa monelta
kotipaikan malta-wanhemmalta, en
epäile, ett’ei asialla ole oikea totinen
perä.””
"Jos te muistatte wanhain kerto-
musta tämän saaren surullisesta it-
kusta, niin olkaa hywä ja kertokaa
meille nuoremmille siitä; minua on
monta kertaa haluttanut saada siitä
selmempiä tietoja,” pyytelin minä.
"Nythän ei ole siihen aikaa,„ sa-
!(71711
—— Kaksi lehtea,— yksi totmit-
taja, ’Kotkasta ilmestyy kaksi sano-
malehteä – tainen on "Kotkabladet", tuli-
punainen wiikinkilehti, toisen niuieuä on
"sotkan Sanomat”” ja tämä lehti sanw ole-
wansa" suomenmielitien ja kansanmaltaine"
ja "woimainsa raukaat! johtamansa periaat-
teet”.
Mämä lehdet omisti ennen kirjakauppias
Corander janytantaaniitäulos herra
C:n korikursipesä — luultawasti hankittuaan
uudet: wastaawan ulosantajan.
Molempia näitä lehtlä toimittaa n
hra Elis Berglund yksin. Tämä lienee ai-
noa tapaus laatuansa ainakin meidän maas-
samme, sillä useimmilla lehdillähän on use-
ampiakin toimittajia kullakin.
Kuu Kotkan ruotsalaisia! puolue tarwit-
ee joitakin etuja, puhuu Kotkabladet niitten
puolesta, mutta Kotkan Sanomat owat ää-
neti kun muuri. Ja jos suomalainen puo-
lue jotakin hommaa, on tämä "suomenmie-
linen ja kansanwaltainen’- lehti myöskin sil-
loin ääneti kun muuri. —— Wälistä on ta-
pahtunut nitriitti että nämä saman miehen
toimittamat lehdet owat osoittautuneet ere
"tielisiksi keskenään — ei kuitenkaan kieli-
asiassa. Emme tiedä, tuleeko tämä siitä,
että toimittaja ajattelee eri lailla eri kie-
lillä, mai mikä sen waikuttanee.
Joskus omat Kotkan Sauomat olleet pa-
koitetut puhumaan puolueoloistakin, maan
silloin ne owat esiiutyneet ruotsalaisen puo-
lueen wallan pöugittäjinä —— kuten esim.
wiineisessä waltiopäiwämieswaalissa.
Näin sitä työskennellääu Suomen kansan
hywäksi "woimainsa miikaan perusjohteesta
periaatteita johtmnalla", kuten Kotkan Sa-
nomatu tilausilmoituksessa sanotaan.
Kuinkahan kauan tämä kansa tyytynee täl-
läiseen "kunkin kysymyksen”” ratkaisutapaan?
– "Kamala on kunna nuolla, ei mahdu
pää eikä ylety kiel „. 7
BnSilcerran
lairilla.
Aikaisesta aamusta alkain oli kir-
japainon kone ollut kiiwaassa käyn-
nissä. Myöhään yöllä oli Kymiu
kolmas numero saatu ladotuksi, aa-
mun sarastaessa sai taittaja tekstin
sijoilleen ja nyt oliwat painajat täy-
dessä työssä "sanaa" paperille teke-
mässä,
Aika lipui wähän ohi kello kah-
deksasta aamulla, kun koko painoksen
ensi ja wiimme siwu oliwat walmiit.
Sisäsiwut wedettiin esiin ja sitten
sujahti Kymi toisensa takaa walmiina
maailmalle lähtemään.
Waan ei wielä, ei se siltä wielä
saanut lukijainsa luokse lähteä, waik-
kapa se walmis oli – Tässä mei-
dän hywästi järjestetyssä yhteiskun-
nassamme pidetään myöskin huolta
siitä, etteiwät sanomalehden toimit-
sajat sa kirjailijat saa kaikkia totuuk-
sia puhua, ei sanoa kaikkea sitä mikä
olisi tärkeätä suuren yleisön tietoon
tulla, waan ainoastaan sitä, mitä
heidän armosta sallitaan milloinkin
sanoa. Tätä walwontaa warten on
meillä olemassa mirkamiehistö, jota
"siwistyneet" sanowat sensuriksi ja
me suomalaiset painoasiamiehiksi.
Näille wiranomaisille on annettu eh-
doton etuoikeus ennen" muita lukea
kaikki kirjat ja lehdet ja ellei niitten
sisältö ole sellaisia kun armolliset ase-
tukset käskemät, karsia kaikki poikkeama
pois. Tämä etuoikeus ei ole suin-
kaan annettu heille senwuoksi, että he
noi asian todistaja, "kello jo on 5
ja meidän täytyy lähteä työhön,sillä
työhön tulijoita on paljon"
Sillensä se jäi. Jllalla työstä
päästyä luwattiin likimäisessä kyläs-
sä kertoa Piustasaareu itkusta
; 0
;
Oli jo myöhä ilta kuusain ky-
lässä yöniajan. Kaikeksi onneksi sat-
tui talossa olemaan wanha ihminen,
joka tiesi selwemmin kertoa Musta-
saaren itkusta kun olisin tomeriltani
saattanut toiwoakaan Wanha wai-
mo oli jo 70 wuotias ja oli mi-
nusta hywin halukas kertomaan mo-
ni pnolisia päämuistiansa. Minä
pyysin häntä lyhyesti kertomaan
Mustasaaren itkusta Hän teki sen
halulla, mutta suuremmalla halulla
otin minä sen wastaan
"Minä en muista sitä niin tark-
kaan," alkoi hän. "Se oli sunnun-
tain iltapuoli. Jhmisiä tuli kirkolta.
Kaikki, jotka oliwat kirkolla, saimat
kuulla, että mihollisia wilisee kaikki-
alla, missä maan on jotain suurem-
paa tien paikka: Monta suuria ky-
kää sanottiin palawan ja kaikilla
puolin sanoiwat wihollisen tekewän
pahinta ilwettään wiattomillekin ih-
misille. Kaikki miehet, jotka oliwat
kelwanneet sotamiehiksi, oliwat mikä
missäkin sodan touhussa. Turmaa
ei olim enään missään, ei mistään
odotettawanakaan.
olisiwat aina wiisaampia kun kirjai-
lijat ja sanomalehtimiehet, ei suin-
kaan, waan se on annettu — noin
maau wiran puolesta . .
Tällaiseii wirkamieheii tarkastetta-
waksi sen täytyi .uhminkin wielä
kulkea.
Silläwälin walmistui lehtiä yhä
enemmän. Koneen pöytä täyttyi
kerta toisensa perästä ja kantaja- ja
ykyksi" myömäpojat juoksuttiwat niitä tukon
toisensa perääu toimistoon.
Toimistossa oli tulimaisen kiire.
Koko permanto oli lehtipakkoja täyunä
ja jokaisen pakan edessä liehui poika
polwillaan lehtiä kokoon kääntämässä.
Ja toimittaja hääri hiessäpäiii mil-
loin ketäkin ohjaten ja opettaen.
"Noin, noin se pitää meunä, sitten
siitä hywä tulee", hoki hän yhdclle
ja toiselle. – Ja toimiston owen
suussa seisoi lauma lehdet! odottajia.
Siinä oli sahojen postipoikia ja
maalaisia maitokuskeja ja jokainen
hokee että eikö sitä lehteä jo ala
saada, ei heillä ole aikaa odottaa koko
päimää. .linn kerta on saioihiunou-
semat lehtikasiit laattialla, miksi niitä
ei sitten anneta.
Mutta poika ei ole palannut paino-
asiamiehen luota ja toimittaja on pa-
koitettu selittäm,ääm ettei niitä nyt
wielä saa, "tuossa tuokiossa enne-
taan, odottakaa ivielä wähänaikaa”.
– Ja aika kulun edelleen, waan
wielä ei ole poika palannut
"Minulla on sata käännetty . . .
minulla satakaksikynunentä . . . mi-
nulla seitsemänkymmentä wiisi . . ."
sanelemat pojat "toinen toisensa pe-
rään.
"Ei riitä wielä, enemmän, yhä
. enemmän on käännettämä”, huutaa
toimittaja. Ja toimittajan apulai-
nen liehuu pöydän luona postipak-
koja tehdesi.
Mutta kirjapainon kone purkaa
yhä waan uusia lehtiä ja poika ei
waan palaja painoasiemieheltä Toi-
mittaja puhkuu mihasta ja lehden
odottajat nurisemat tyytymättöminä,
jotkut jo alkawat kotiinsa lähteä.
Telesooni helisee lakkaamattajä joka
taholta sataa kysymyksiä, että missä
se Kyini wiipyy . . .
Jo tuli lopulta poika painoasia-
mieheltä, törmäsi tuuliaispäänä toi-
miston owesta.
.,Lehti, missä lehti ou?”” kysyi toi-
mittaja kiihkeästi.
"Wiskaali pyytää poliisikamariin",
wastaa poika.
Paha aawistus pisti päähän ja
kirouksena se ilmoille puhkesi . . .
Sekunnissa oli palttoo päällä ja
kohta oli toimittaja poliisikammaris-
sa. Wiskaali ja painoasiamies –
molemmat samassa persoonassa —
istuu siellä pöydän ääressä
"Hywää huomental"
"Hywää huomental"
"Mikä nyt?””
"Tuossa on paha paikka, sitä ei
woi laskea ulos””, sanoo painoasia-
mies ja osoittaa merkkiämäänsä paik-
kaa pääkirjoituksessa.
"Eikö millään tamalla?"
"Ei muutoin kuin että sitämuute-
taan".
"Ei, sitä emme tee, ennen otamme
Kesä oli silloin, mutta huonolta sen
sanottiin näyttäneeu. Metsät paloi-
wat sotamäen wehkeistä, ja yleinen
pelko ja wapistus oli jokaisella ko-
tona olewalla. Suuret joukot ihmi-
siä oliwat paennut sydänmaan nietsiiu,
wieden sinne mitä woiwat, mutta
euin tawara kumminkin jäi kotiin
Tässäkään kylässä ei ollut yhtään
hewoista, ei yhtään miestä, jonka
päälle olisi wanhat ukot, naiset ja
lapset wähääkään saattaneet luottaa"
Kirkolta tulewat ihmiset oliivat suu-
rimman pelon ja wamistukscu wal-
lassa; ei tietty mihin kylästä pae-
taan. Mantereen puolelle ei ollut
enään mitään toiwoa pakenemiseen,
sillä !vihollisen sanottiin menewän
rantamaan tietä Jhmiset oliwat
tuskaan ja epätoiwoon langeta.
Weiieitä oli wähä ja nekin niin
pieniä, ettei niillä saattanut paeta
merelle. Wiimeinkin päättiwät ukot
j.a wanhemmat naiset, ottaa turman
Mustasaarelle, sillä sinne saattaa
kyllä ruuhillakin mennä.
Päätös pantiin toimeen ja otet-
tiin leipää jokainen niin paljon kun
sai. Kun muualla näkiwät, että saa-
relle menee niin paljon ruuhia ja
weueitä, tuliwat likimäisistä kylistä
kaikki ihmiset Mustasaarelle. Saa-
relle karttui siis monta sataa henkeä
ja kaikki oliwat aseettomia raukkoja;
työkalunsa oliwat he wiskauneet we-
teen eli haudanneet maahan
Kun kaikki oliwat päässeet saarelle,
upotettiin meneet likelle rantaa, ettei
pois. Hywästi" — Ja silloin lähti
toimittaja.
Toimistossa seisoi joukko lehdet!
odottajia.
"Lehtiä
sella”.
"Mutta onhan se walmis", !uliis-
tutettiin.
"Waikkapa, ei woi antaa, on pai-
noeste".
Murinaa kuului joukosta. Moni
ei tainnut käsittää ollenkaau, mitä se
tuo sana merkitsi. Wähitellei! alkoi-
wat kuitenkin metäytyä ulos.
"” lojal, ei tarwitse kääntää", huusi
toimittaja. "Menkää kotiinne ja iul-
kaa illalla kello neljä. Silloiii saatte
sekä kannettawaksi että myötäwäksi".
"Kummastuneina katseliwat pojat
wuoroin toisiaan, toimittajaa ja lehti-
kasoja. – Telefoonissa selitti apu-
lainen että .iiymillä on painoeste . . .
„C"ttekö kuule, menkää kotiinne ja
tulkaa takaisin kello neljä", uudisti
toimittaja.
Mutta pojat eiwät näkyneet ymmär-
tämäu, töllisteliwät !valm toisiaan.
Silloiii suuttui toinen. "Ulos ja
heti!”” huusi hän ja polki jalkaa.
Pojat säikähtiwät ja syoksyimät
suinpäin olos. — Ia sitten alettiin
purkaa wihaa painolaille, painoasia-
miehille ja . . . :viiksi ei sait totuutta
sanoa, miksi pitää peitellä, miksi...?
Siinä oli näki; toit-listossa. Koko
huone lainehti "Kyniistä". .iloko
laitia oli lehtien peitossa. Se oli
häwityksen kauhistus . .
Waail kaukaa ei olim miettimis-
aikaa. Painooii kiirehdittiin, kone
seisautettiin ja kielletty kohta pois-
tettiin. Uusi paperikasa otettiin esille
–– ja sitten lähti taasen lehtiä tule-
maan . . .
Sellaista oli ensikerrat! karilla, sel-
lainen ".liymi" lehden ensimmäinen
"tulikaste”.
ei saa ennetikun! ilta-
— Kausallis-osakepankki. Hal-
lintoueuwoston puheenjohtajaksi on
malittu täksi wuodeksi jälleeii rehtori
Alrs. Kihlman.
Oikeus prokuuran kirjoittamiseen.
Tampereen haarakonttorissa on an-
nettu hra K. Brummertille. U. "-
O-
Kanpuugiuwaltuusmies-
maali Tampereella alkoi wiime
maanantaina k:lo 6 iltapäiwällä ja
jatkettiin k:lo 12 saakka yöllä Silloiii
oli kumminkin wielä satoja äänes-
täjiä äänestämättä, jonka wuoksi :vaa-
lia jatkettiin tiistaina k:lo 10—12
e. pp. ja 6——8 j. pp.
Waalissa woitti suomalaisen puolu-
een ehdokaslista, sillä po;kkeuksella,
että työnjohtaja F" Lundelinin sijaan
tuli walituksi talonomistaja K. Lind-
berg, Muut !valitut owat: kiuppias
0;. Lindbnrg ja F. W Palmroos,
isännöitsija A" Sommer, pastori K.
O. Fontell, tohtori 0;. R. Jdman,
kauppias G. W. Osonen, tohtori A.
Genetz, insiueöri J. Th. Durchman,
lehtori C. S. Yrjö-Kosktnen, tehtai-
lija K G. Lindberg ja "kauppias K.
Ojaiien U. — S.
niistä olisi pitänyt wihollisen saa-
man mitään wihiä saarella olijoista.
— Mustafaarella sanottu siihen
aikaan olleu hywin tiheän kuusimet-
sän, joka nousi niivan rannalta ja
oli hywä !varjostamaan satojakin ih-
misiä. Jokainen siis pakeni perhe-
kuntinensa keskisaarelle, ollaksensa
hywässä turwassa kuljeksiwilta wi-
hollis joukoilta.
Jlta alkoi jo tulla. .tiaikki aset-
tuimat rauhallisina yölepoiin. Tulen
pito oli kielletty, ettei mitään näkyisi,
josta mihollinen saisi mainua saarella
olijoista. .nalkki oliwat hiljaa, aino-
astaan hiljaisia huokauksia kuului
ihmisten sykyttäwistä sydämmistä ja
joku luki hiljakseen ehtoo siunausta.
Pian wallitsi hiljaisuus tuossa mus-
tassa kuusimetsässä, ettei kuulunut
kun !vieno tuulen suhina puiden lat-
woissa. Mutta harma saattoinaut-
tia rauhallista lepoa,- sillä" pelko pa-
kotti jokaisen sydäniä siitäkin syystä,;
että saari oli niin
rantaa. " -
Kun aurinko nousi, kuului""et"äältä
ampumista, joka kumminkin "hälweui
kun aurinko "nousi ylenunäksi. Saa-
rella olijoille antoi tuo ampumisen
hälweueminen suurempaa toiwoa pe-
lastumisesta. Muutamia ihmisiä me-
ni piilopaikoistansa käwelemääu mt-
sän rinteelle, saadaksensa nähdä ky-
lää oliko se wielä palamatta. Mi-
tään eriuomaista ei näkynyt kylästä.
Eräs waimo huomasi sentään idän
liki mannermaan
puolelta rantaa, että jotain mustaa;
ll:e 4. – !893
J. W. Snellmauniu kir-
joitukset. Snellmanin koottujen te-
osten toimittaminen, joka on kaus-
lianeuwos :iieinin ja ylim. pros. As-
pelinin tehtäminä, oit nyt edistynyt
niin pitkälle, että sitä warten muosiksi
1891, 1.8492 ja 1593 senaatin käyt-
töwaroista myönuetyistä 20,(tlt0niar-
kasta tämän wuoden osuus eli 8,0lt0
m. näinä päiwinä oli määrätty niuk-
settawaksi. –— T. S.
Päällikköjeu waihdos. Sue-
men höyrijlaiiva-osakeyhtiöii ostamil-
la laiwoilla "2lbolla" ja "Jakobsta-
dilla", tietää A. U. tulewat päälli-
köt laululuntaan. Kapteeui B. :ilor-
ring tulee näet kuljettamaan "Jakob-
stadia" Tukholma – Pieiarin lin-
jalla ja kapteeni J. G. Wallin ru-
peaa Helsiiigin ja Waasan wälillä
kulkeman "Älwn” päälliköksi;
– tiunnanlääkiirit. Antrean
kunta on yleisistä waroista anonut
2,000 markan suuruista apurahaa
lääkärin palkkaamista warten kun-
taan.
— Waiwaishoito. Toiseii wi-
hon "yhsi-iia" on ivaiivashoidon tar-
kastaja laatinui. Se koskee "wai-
maistalojeii kirjanpitoa ja sitä seuraa
kaow.s-ja kassa- ja merenkantokirjoi-
hin, menoluettel—.,on, ramitsemistiliiu
ja luetteloon hoitolaisista. Teos lä-
hetetään maksutta joka wainmishoi-
tolaitokseen. — U. S.
!ismi-i tilaustie
rasiaa-uoteinmi "sa "elchtsjöumne-
kojin lirialliluu, pajtsi lelujen leoni-
tacniösa. !nissilin seurat-"jssa jmj-
lidia-3:1:
]satte-rasu:
!kaliphin-5 ’1". !(01110891) paoilleen.
„ ?. .tii-almissa „
„ I. kaustisen "
.„ 11’. konttiini! "
„ ?. ll’uöjljellin "
" Siiuelljn "
" el. 35)"er "
’I’Jjöläieteu ylitilin !meilis-83- solisi
I’oStjin.uuuSSa n:o 9 lcoilcan—
liemolan railalla-.
!loukusa-kelja :
llanpp. Björlcman.
!lallus-sa:
i’äiiniriija kilitori hieno.
sureilus-n:
’ksousoliiajn il. "1. Suijuen.
Saliuuliojiaja 7. kirilaxien.
]jarl-"jassu
ottas-ii til-!ulisin- rasiaan
Kaupanliojta,jn 1". ?nnnauen.
(hijopi !nydaleja Flcsjiyjsnum.)
0I)oi-iajn IIeIeniiiS "ja
Uunlcurimestari ’koitonen
liikkuu mastaisella mantereen metsän
riuteellä Waimo kutsui muitakin
katsomaan sitä ontta olentoa, joka
tirkisteli puiden wälistä Mustasaa-
relle. Nyt huomattiin selwään, että
sillä on heinonen; jota se juuri alkoi
taluttaa raunalle juomaan. Häm-
mästyneet näkijäi parkasiwat.
Sen kuuli kasakka, joka rantahie-
kalla seisoi ja juotteli hewoistansa.
Siinä oli hiekkarannalla eräs suuri
puu, wanha weneen antura mai lai-
man kaari, jota" kasakka meni katso-
maan. Ei aikaakaan kun kasakka wei
heinosensa puuhun kiini -ja wedätti
sen weteen" "Sen tehtyä, wei se he-
wosen metsän rinteelle ja sitoisuit-
sista mäntyyn. Sitie otti asunsa
ja pitkän puun, jolla aikoi lykkiä kaa-
ren kanssa Mustasaarelle.
Näkyi saarella olijoille selwään,
että kasakka oli "huomannut heidät
ja että nyi olisi aika puolustaa
taikka paeta. Muttakumpaakaan ei
tullut. Kasakka" meloi " pelkääms.ttä
saarelle ja laukasi pistoolinsa, jota
jokainen saarella olija ""mastasi itkun
parulla" "Kaikki ihmiset pakkausiwat
yhteen ryhmäänpohjaispäähä-nsaarta.
Aioastaan moniaita uskalsi ’juosta
eteläpäähäii ja piiloittaa "itsensä me-
rikiwien takana. " "
.linn kasakka huomasi olewan niin
suuren joukon aseettomia ukkoja ja
naisia, meni se suoraan parkumia
kohti ja alkoi hirmuisen työnsä,maik-
ka toiset rukoilimat armoa ja tarjo-
simat leipää. Kaikki laskeutuiwaj
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
