Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
imuni-ii liitimiini" 14 !i:iia
, 37114!.
k:o l. – 111113.
llelllössä ;
0pettaja .1. kolhonen.
]kotirauhasi-olla:
llaiipnnhojtaja 181. 311081131.
llanttorj kihlainen ja
I-eipurj IIejn.
’kassantili-asa:
liansali. opettajii 111. hlojsio "ja
llaiipanhojtaja 11911111115"
sutejaan–
Uaanrjljeljjä 8. alasuutari.
klisiiyisnuinerojta myöääiin
myoshin I(0uyolau asemalla.
Sitäpa-jtsi ottaisit maasenclullu
til-tulisia lehtien 1uhuisat asia-
miehet.
— Mitii amerikkalainen hal-
litsija opettelee. Huhutaa"n että
Grooer Cleveland, tulewa prente:ttti,
aikoo ruweta nyrkkitaistelua opette-
lemaan, jotta ehtisi walmistua kai-
kelle waralle maaliskumi 4 päiwäksi.
Tunnettu painelija ja nyrkkitaisteli-
ja William Muldooii on suostunut
antamaan hänelle "knrssin taiteessa".
Kuitenkin waaditaan, että mr Cleve-
landin tomu-maja – jos mahdollista
— woitaisiin kewentää 41) eng. nau-
lalla.
;
– Kolikoita taskussaan aikoo
nuori tanskalainen sanomalehti-mies
Swen Wiren 18 kuukaudessa mat-
kustaa maan ympäri W. k. 15 p:nä
saapui hän Kööpenhaminasta New
Yorkiin,
Hän on kirjeenmaihtaja "Journal
Dannebrogiin" Kööpenhaniiiiassa,
jonka kaupunkin hän jätti syyskuun
16 p:nä lähtien matruussiksi eräälle
englantilaiselle höyrylaiwalle. Köö-
penhaniinasta käwi matka ensiksi Li-
verpooliin, jossa miehemme otti inat-
ruusin paikan tanskalaiseen parkkilai-
waan "Jörgensen", niäärätty Wil-
mingtoniin, Del. Täältä "pommasi”
hän itsensä rautateitse New Yorkiin,
ja samalla tapaa tai hädän tullessa
maikka jalkapatikassa aikoi hän kul-
kea Amerikan mantereen halki.
Herra Wiren on nuori mies, was-
ta 19 ikäwuotta täyttänyt, ja on
!varastettuna suositns kirjeillä kaikille
Tanskaii konsuleille Yhdyswalloissa.
Mitenkä hän on risteilewä halki Tyy-
neen meren ja Aasian, siitä hän ei
wielä itsekään tiedä, mutta hänessä
löytyy rohkeutta, työhalua ja – suo-
situskirjeitä. Lopusta pitänee rakas
Jumala murhetta ynnä —— kotisalit.
Waikka herra Wiren ei tohdi lasket-
taa roposta taskustaan, on hänen
kuitenkin sallittu käyttää maanmies-
tensä ja muiten armeliasten ihmis-
ten wieraanmaraisuutta hyioäkseen, ja
New Yorkissa kuitenkin on hän saa-
nut iloita hywäsydäniisten ihmisten
osan otosta.
polwilleen ja rukoilimat Jumalan
arnwa wiimeisellä hetkellä. Siihen
tappoi julma merenhimoinen kasakka
kaikki yhteen kasaan. Jokainen su-
kulainen sulki syliinsä likimäisensä,
mutta kasakka eroitti heidät sapelilla.
Kaikki ihmiset suojeliwat toinen tois-
tansa peittämällä heitä allensa ja
naiset peittiwät silmänsä, ett’eiwät
olisi nähneet miten weri tulwasi jo-
kaisesta, joita kasakka sai pistää taik-
ka sapelilla lyödä. — Yhteinen itku
ja parku maltasi jokaisen, joka wielä
oli hengissä, waan julmurilla ei ol-
lut yhtään armoa niin kauwan kun
sai jokaiseii suun waikeneinaaii. –
Nyt ei kuulunut enään mistään itkua.
Kun kasakka oli tehnyt julman
työnsä, meni hän samalla laiwan
kaarella salmen yli, otti heinosensa
ja katosi metsään.
Kätkeytyneetkin rohkenimat wiimein
liikkeelle lähteä – en muista mon-
tako heitä; oli. Nyt näkiwät he mitä
saarella oli tapahtunut ja ottiwat
samalla erään meneen upoksista, ja
sontimat kylään, jossa ei ollut enää
yhtään , ihmistä.
"Kauwan itkee "wielä Mustasaari
tuota itkual"
;
Wanhan waimon ryppyiset pos-
ket kastuiwat kyynelistä. Kertomus
oli niittiinkin mieleni niin mustaksi
silisi intit tiimo tenti.
"Kallesta tulee minulle ivanhuti
päiwän turma" Näin puhui äiiii:i
kiitellessään minun lapsellista sutie-
lunttani. Minulla kun oli termeempi
ja woimaakkaanipi ruumiin rakennus
knin weljelläani Otolla, niin olikin
syytä toiwoa minusta manhuuden tur-
waa enemmin kuin Otosta. Ja jo-
han minä itsekin uskoin, että me ai-
na asntaaii yhdessä ja minä turmaan
äitiä wauhuudessa.
Niin siinä asuttiin jaelettiin. siksi
kunnes minä kaswoin ja miehistyin.
Åiti jo ehkä toiwoi miniätäkin, hän
oli huomannut että minä pitin naa-
purin Hildasta.
Siihen aikaan pidettiin kaikkia nuo-
rison leikkejä epäsiweellisinä–ja en-
täs tanssi, sitähän wanhukset oikeen
kauhistuimat. Me kyllä tiesiinme et-
tä he puhuimat huwitnksista niin kuin
kettu pihlajan marjoista" Olisiwat kai
kylläkin ottaneet osaa leikkiimme jos
siitä olisi heille ollut huwia niin kuin
nieille. Miitta kun heidän huwia et-
.siwä nuoruutensa oli jo siwu, niin
olikos ihme jos he kyllästyiwät nuor-
ten leikkeihin ja kielsiwät ne tykkö-
nään, antaen aikaa nuhde saarnoja.
Näitä peläten me silloiset nuoret ko-
koonnuimme riihissä, metsä kalliolla
ja innantie silloilla, siksi kunnes omis-
tajat eli muut järjestyksen walwo-
jat neidot, niistäkin pois wääti-
wät ja saimme waroituksia, että "py-
sykää pois silloilta, tiedättehän mitä
maantie rauhattomuudesta seuraa"
Me emme sitä tosin tienneet mutta
tiesimmehän sen, että ei siitä hymää
seuraa. Mutta silloin kuin saimme
nauttia häiritsemättä harmiunista ma-
pauttanime, niin sielläkös elämä oli.
No mitäs tehdään meitä ei kär-
sitä leikkimän huoneissa eikä yleisillä
tellä eipä wielä pimeässä riihessä-
kään, täytynee lähteä Karuii wiina
kauppaan ottamaan ryyppy harmiin-
sa, niin arweltiin ja sinnehän sitä
pojista par-.is osa läksikin keskeiijää-
nyttä huwitusta jatkamaan. Heidän
intoa uhkuma luontonsa pakoitti hei-
tä etsimään huwitusta joko luwalli-
sista eli tumattomista lähteistä.
Luwallisia ei meillä tosiii paljon
ollut. Lukea meillä kyllä oli lupa
huioiksemnie, mutta laina kirjastot
oliwat silloin wähän tunnetut, koto-
na taas ei ollut munta kirjoja kuin
uskonnollisia. Jos olisi ollut huwit-
tamaa ja opettamaa lukemista, niin
ehkä olisimat monet suotuiset ja tans-
sit ehkä itsestään jääneet. Humituk-
set knin olimat kowasti kielletyt, niin
uhallakiu niitä hankittiin. Useinpa
otettiin hemonen laitumelta ja rat-
sastettiin pitkiäkin matkoja etsimässä
tanssi-paikkoja. Enkä minä tosin nyt-
kään wielä ole lorukirjain wihaaja
(wanhempani nimittimät lorukirjoiksi
kaikki mitkä eiwät olleet nskonnollisia,)
enkä nuorison leikin enkä tanssin. Ja
olenkin warma, että ne eiwät ole
epäsiweellisijä, jos nuoriso saa niitä
wapaasti käyttää. Paremmin ne hi-
joowat pois nuorisosta kömpelön ja
raakamaisen käytöksen, ja luulen, et-
tä iloiset seurat iloinen mieli wir-
woittawat ihmistä sekä sielun että
runmiin puolesta.
Mntta pitäähän minun puhuman
Hildasta. Niin, minussa maan kyp-
syi se ajatus, että ei minun ole hy-
wä olla ilman Hildatta. Sentäh-
den koetin häntä tawata niin usein
kuin mahdollista. Eräänä syys il-
tana läksin etsimään tanssia naapu-
ripitäjän puolelta. Samalla oli
toiwoni tawata Hilda siellä
Käytyäni noin pari kilometriä pime-
ätä kuusikko metsää näin äkkiä tu-
len loisteen kuusten mälistä ja pa-
ri mustaa ihmis haamua. Werenii
tunsin seisahtuman ja kylmä märe
käwi ruumiini läpi kuin näet tiesin
että ei täällä kukaan asu, ja muis-
tin monet hirwittäwät kummitus ju-
tut. Mutta koska pakeneminen oli
jo myöhäistä, niin päätiu käydä eteen.
Samalla nämä haamut kamahti sei-
soalle ja tarttuiwat aseisiin, waan
kuultuansa minun ääneni, pyysiwät
he tulemaan samikaisille, samalla ojen-
tain täyteläistä wiina korttelia mi-
nulle, kehoittaen ystäwällisesti mais-
painanut, etten enää osannut mitään
sanoa, lähdin lewolle. Waan uni ei
tahtonut silmään tnlla, edessäninäin
itkemän lauman.
tomaan. "Tämä on oikeen hymää ja
wahwaa, kelpaisi kyllä maikka mis-
kaalillekin, mutta minä en siitä wä-
litä, enkä tottele senlaista lakia. Ja
telläs olisikaan oikeus kieltää minua
omaa miljaani miinaksi eli leiwäksi
teittämästä Enkä meinaa ennen la-
kata, ennenkuin moitan sen sata mark-
kaa takaisin, minkä wiime talwena
sakoittimat," selitti toinen" Metsäs-
tä kuului räiske ja risaus, joka kes-
keytti hänen puheensa, ja me säikäh-
täen hypähtimme seisoalleinme ja hö-
ristimme karmiamme huomataksemme
syytä siihen. Mutta kuin ei kuulu-
nut enää mitään, niin istuimme alas
taas, maistelimme "sawikais" wiinaa,
waikka se ei enää ollutkaan sawen
wäristä, waan kirkasta tulisen mä-
kewätä nestettä. Siinä siitten mais-
tettiin wiinaa ja parjattiin lakia ja
wallesmannia ynnä muita miinan mi-
hollisia. Mntta taas risahteli ai-
wan majan takana ja meidän keskel-
lemme astui ioallesmanni kahden
muun miehen seuraamana, sanoen.
"Tämä on teillä tumatoin toimi,n
Ja niin he tarttuimat pannu"
korwiin ja irroittiwat putket ja ha-
tun pois siitä sekä kaatoimat pannun
hattuineen putkineen pois. Me kat-
selimme äänettöminä waikka sitä en-
nen oli puhe kyllä wilkas ja uhniai-
limme rohkeasti
Tästä me hajaannuimme sitteki-
roillen nykyisyyttä ja muistellen en-
tisiä .kulta aikoja. Minä läksin jat-
kamaan matkaani tanssi paikkaan.
MennessäniJussin torpan siwu näin
mallismanniu oleman siellä pi-
tämässä koti tarkastusta, jakuinka
hän tarkalla poliisi miehen huomiolla
löyti miina säiliön ijä hinkalosta
jymien alta ja komenti kantamaan
rekeensä. Koska olin näin kauwan
wiipynyt matkalta, niin arwasin ole-
jo tanssit lopussa ja käännyin kotia.
Mutta uni ei tullut sinä yönä sil-
niiini. Jo aamulla warhain läksin
yöllis-:n ystäwäni Jussintorpalle,Jus-
si jutteli minulle wahingon suuruu-
den. Wallesnianni wei pannun joka
maksaa 60 markkaa ja minua sakoi-
tetaan ja tomeriani toisen kertaisesta
wiinan paltosta 20() markkaa, sitte
wielä wilja ja astiat mitkä siinä tur-
meltui ja työ palkat, niin ne yhteen
paikoille Jos sinä maksat minulle
200, niin minä en sinua medä osal-
liseksi, selitti hän lopuksi" Minä ko-
etin puolustaa itseäni syyttömäksi,
koska waan sattumalta menin, enkä
tiennyt koko polttimosta mitään,
mutta tältä ankaralta mieheltä ei
armoa tullut. Silloin katsoin pa-
raaksi paeta pois koti pitäjästäni.
Åiti saattoi sitten minua matkalle
ja itki. Nyt olen jo toista kymmen-
tä wuotta kulkenut täällä isossa maa-
ilmassa ja oppinut sen hymiä sekä
huonoja puolia, että tuskin minusta
enää äitille turwaa oit Mntta Ot-
11611"
hemistä ailiansa
alhomailla.
laskettuna nouseemat kuuden sadan "
to weikko se kotona turmaileepi äitiä
kyntämällä peltoja ja raiwaamalla
korpia. Koti kyläni ei minua enää miel-
lytä kuin Hildani on jo" walinnut
toisen pojan armaakseen, ja minä en
woi häntä nähdä. Siksi en nytkaän
moi kotiin mennä, en äitin turwaksi
lähteä. Syytän tästä miinaa ja ki-
rottuja wiina tulia, ne minut syösti-
mät pois äitiltä. Syytän myöskin
Hildaa, miksi ei hän marttunut mi-
nua edes puoli wuotta. Ja wielä syy-
tän kyläni wanhimpia, miksi he kiel-
siwat nuorisolta humit, että minun
täytyi lähteä huivia etsimään maa-
ilmasta ja wiinasta.
Kalle H—la.
liioiteltiin.
– Metalliea puhdistaminen stea-
riiaista,
ioeli:attarien puhdistaessaan uusihopeaista,
mesänkisiä, kuparisia, malmisia, hopeaisia
eli sinkkisiä kynttilänjalkoja steariinista, aset-
taman ne lämpymälle uunille, sulattaen siten
pois tynttiläjalan torween pysähtyneen stea-
riinin. Täniä menettely ei ole sopiwa syys-
tä, että stearini, rasmahapetta ollen, sa-
atoin kuin muutkin happeet, waikuttaa
syöwyttämästi metalliin. Että steariini-
happo turmelee metalleja, nähdään parhaiten
malinh tahi messinkijaloista, sillä niissä on
aina kynttilänjalan torween jäänyt steariini
happeisen kuparin ivailutuksesta kauniin
wihreätä. Jos tahdotaan poistaa steariini
kynttilänjalasta tahi sen tarwesta, käy se
helpommin päinsä, jos jalat pistetään jää-
kylmääii weteen, sillä se tekee steariinin hau-
raaksi, ja silloin on helppo saada se poiste-
tuksi.
— Narisewaia owien !vaientami-
aeii. Owi kohotetaan saranoistaan ja sa-
ranan tappia hierotaan lyijykiioellä. thain
lyijykynä riittää tähän tarkoitukseen.
– !latta ivain sekoitusainetta. Ber-
liinissä on terweydeiihoitopoliisi ottanut ta-
kamarikkoon woita, joka on ollut selatiinilla
sekoitettua. (Pharni. 3tg).
— nasi pesuaine. Käytäntöön otettu
pesuaine ammaniini sisältää toht. Zermiten
toimittaman ja "Chein. 3tg””in julkaiseman
tuttimuksen inukaan seuraamia aineita:
21,.; 9,1" soodaa.
1,5 " wedessä lientuiiutta waan epämää-
räistä aineosaa.
4"; " wettä.
1"", " rikkikalsiota"
30," " kiiselihappoa sawen ja raudan yh-
teydessii.
3"] " hiekkaa ja sawea.
34,; " kalkkia.
1" " magneesiaa.
99,7 "to
Koko seoksesta oli 27 0/0 medesfä liuke-
nemia ja 72,7 "7" liukenemattomia aineksia.
Ammoniini ei siis näistä olewan muuta
kuin talkki- ja jamimaa kiiselillä sekä wähän
rikkikalswlla sekoitettua soodaa.
Parahviiaia gniikaraaiel-
leissa! Liwerpoolissa otettiin äskettäitt
takamarikkoon isompi määrä yskää ja rin-
tatauteja warten kaupaksi tarjottuja gummi-
bon-bonneja, koska ne toimitetussa tutkimuk-
sessa näyttäytyiwät sisältäwän 38 0/0 pa-
r ah w i i n i ii; muu aine niissä oli soke-
ria sekä wäritohuja ja ainoastaan wähäpä-
töeinn osa gummia. (T. 21.)
— Kaara kahmia. Koska monesti
kahmi nousee liian kalliiksi, on fe ahkeroille
6
Isännän ushollisena ystäyänä, olin minä aina terretullut
tänne ja sihsi 011 huoneusto minulle rahas. liaan
myoshin monta 8urua olen minä hohenut täällä. ]siinä
olen hautaan saattanut haihhi ]teuhon borrison’iu
lapset, 1uh1111n ottamatta nuorinta poihaa.
ailia, ettei rahennus enää ollut hyllihsi hornea, ja hän
muntti silloin toiseen asuntoon, "joha 011 23:11a ha-
ilulla. ’käällä hohtasi häntätaas onnettomuus. IIäuen
raimonsa huoli ja sitte hän ei enää ollut sama ihmi"
llän heitti asioimislijhheen, ja siinä hän tehi
hysin tuhmasti, sillä hänellä sitte ei ollut mitään te"
Sitte tuli
huluhsi. I(a1hhi hänen ajatuhsensa
oljyat hjinnitetyt poihaan, hänen ainoaan lapseensa.
I(un oleshelin Ueir-Ibrhissa tapasin aiha—ajojn yan—
han ystäräni; mutta, se ei tapahtunut usein, sillä sijhen
ailiaan olin melhein lahhaamatta asioimismathoilla
kkän otti taas hulauhsen oluttuopista eihä ollnt
huomaayinaanhaan; miten ioinen tuli yhä enemmän
liihotetuhsi, "jathoj raan tyynesti:
1)oris0n ja hänen poihansa eliyät muntamia
tuosia yhsin nullossa, haunijssa asunnossaan. lliimein
löysi paleelija isanhan herransa tarhain aamulla hir-
"joituspöytänsä äärestä työhuoneessaan. IIun hän pu-
hui hänelle, ei hän saannt mitään rastaasta, ja huu
hän tarhasi-eli lähemmin, istuihin isänta !wolleena
puolehsi "almi-8 hiije etlessään. Uerhillisintä 011" ett’ei
vorison, jota piilettiin uiin rihhaana, jättänytjälheensä
ainoatahaan (lallat-ja. liieläpä huone oli hiinnitetty
aina haton rajaan asti.
kluori mies humartui eteenpain ja lashj hätensä
uhon häsiyarrelle.
– ’ke olette jossain erityisessa tarhoituhsessa
hertonut minulle haihen tuon, sanoi hän lyhyeen.
s’anha herra hejtti näennäisesti ihmetteleyan
sjlmäyhsen haneen.
Mitä useimmiten nähdään pal- "
kahwinjuojille tullut liian rasittamaksi ai-
wan semmoisenaan käytettäessä. Ollaan
sentähden hankittu ja paahdettu joukko seka-
aineita, sikuria, herneitä, ruista, wiikunia,
tammenterhoja, wehnää, ohraa, porkkanoita,
perunia y. 111., mutta ei mitään olenäyt-
täytynyt niin hywältä ja terweelliseltä kuin
paahdettu kaara. Hywä ja kuiwa, walkoi-
nen kaura lasketaan 1—2 senttimetrin pak-
suisena kerroksena korppulewylle, joka työn-
tunut. uunia arvataan silloin tällöin sekä
hämmenetään kauroja, että ne paahtuisiwat
sääniiöllifesti. Kun kauranijät owat faa-
neet saman selkeän ruskean wäriii kun to-
delliset kahwipawut paahdettaessa saawat,
owat ne walmiit.
Jos ijät paahdetaan liian wähän, mais-
tuu keitos kaurajauholta ja jos ne paah-
hete-"31; liiaksi maistuu seos "inhottaman kit-
er .
liitomailla
uuja-
on epäilemättä" so maa, "josta hai-
lcista enjmmän nyhyjsjn puhutaan
"ja josta saa oijottaa ihmeita joha
puira. !(0110 ina-nn olot orat "jo
hohta huhtien huuh-unien ajan 01-
leet tara-ttomassa" sothussa. !’a-
namayhtjossä harjoitetut petohset
"ja oilushuutahuoneon "jäsenton lah-
jomiset, jotha nyt orat paljastetut,
uhhaarat perjhaclolla hoho lians-
han nyhyistä raltiomuotoa. 11116-
1et orat 111111 hiihtynoet ja olot
njin soh-irat, ett-i rallanlrunious
näyttää mahilolljselta millojn hy-
iansa, hun raan olisi" johannes,
"joha hyhenjsj "johtajahsi nouse-
maan. Mytys "vasaralta-"1 ras-
taan onhjn suuri. lintisten hal-
litsijasuhujen "jälheläjsot tehoeät
hajlchj, mitä roinat; muutta-ahosen
oleyat olot. "la tojselta puolelta
orat sosialitist "ja aijai-hintit rai-
huttamassa yhtojshuuuan huhis-
tamisohsi. Iosjaljstit uhhasiiat
t. li. 10 p:nä toimeenpanna ison
melshoou, raansiitä oi ole tain-
nut tulla mjtään."
!lyhyisten rettelojtten ajhana
on maassa jo ollut lia-hiiest; mj-
njstorjpula. ]liiten raan häynoe,
"jahsaaho ]taushan hansa nyhyj-
sissa tuhaljssa oloissa säjlyttää"
tasan-iltaisen hallitusmuoclon, raj
täytyyhö hansan yapauclon sortua
hallitulisen etupila-han sysättyjen
!arhaitton muhana, 011 tietämä-
tönta. ]kaihlaalla Buroopassa "ja
hoho maailmassa seurataan ny-
hyisjn lianshan oloja huolestu-
neina. ’l’ietotään yarmasti, että
netään uuniin, sitten kun leipä jo on pais-’
"jos liimahan tii-saralta säilyy ehy-
enä nyhyjsen myrshyn ajan, rojpj
Isluroopan rauha tojstajsehsi olla
turnattu, "jos taasen tässä maassa
hurjat intohimot pääseyät yal-
1a.lle, jos rallanhuinous tulee, on
yleinen sota ’ melhejn raima.
Waan henpä roipj sanoa, hum-
pj on nyhyjsjssä oloissa huroo-
pallo helpompi, rauhaho raj sota?
1’ohh0paha;n sota rojpi hansoja
horinlcaan paljon enemmän höyh-
äytta,ä "ja näännyttää, hun nyhyj-
set sotilashustannuhset.
karijoista sahhöjtottjjn t. h.
I p. Sonaatin hohoontuossa pjtj
yanhin senaattoori ’I’hery monar-
hjstjsen puheen, lausuen että 011
uunostaan ssatettara monarhhija
Itanshaan; hosha tii-saralta ahtiis-
taa lrjrhhoa "ja menettelee njin,
että "joutuu sosiaalisen tallamm-
mouhsen "ja anathjstjen uhrihsj.
]bikar-teoni inerilrassa.
Senaattj 011 hyyähsynyin haran-
teenj-ehclotuhsen, "jonha muhan-11
haileilla .simoinhan satamiin tn—
lorilla lajyoüla tulee olla lähto-
pajhassa khclysraltain ]consulin
aotama terreyclen toclistus. I’re-
sjilenttj 011 sitä pajtsi riili-uutettu
tyhhänään hieltämään tojstaisehsj
holeran saastuttamista majsta tu-
loraja matinstaja;1n ja tasaraju
maihin pääsyn. —
jäi-3131111111
railihan-lien "johtaja hahouehsro 011
"’krut " nimisessa lehtiessäiin ru-
yonnut "jyrhästj rastiisi-iinaan sitä",
että Irlantj saisi ölasäonen 111111611
homet-uulen mahaan lähettää eilus-
miohjit BnSlannjn parlamenttiin.
llän hjrjojttaa: lTurjtteleratho
Slaäswne "ja Uorloy, että 8uur-
britannia- on hyyähsyyä lahjehclo-
tulisen, "joha rapauttasj Irlannjn
mejäan sohaantumisestamme ylej-
"siin asioihinsa, isaa-11 sen sijaan
antaisi Irlamijn eänsmjohelle oj-
heuclen sahaantua mohlan pai-
halljsiiu " asioihimme? "108 tollolla
111111 luulerat, njin älhööt halut-
taho parlamentin aihaa lahinohclo-
tusta osittamalla; sen raljtsijat
hylhäärat uusissa- 17aalejssa, "jotha
orat toimeenpantarat, onnouhujn
homorulosta lalci tulee.
in
"
5
–— ’käällä se on, mumisi mies. 816 transit §loria
munisi!
nähää
lläinä ihmettelen, huinha täällä sisällä 1701
Uuutaman silmänräpäyhsen perästä meni hän
rohheastj yiinihellarjin. ’käällä yilhasi hän ählijä
ympärillensä, "ja hummastuhson ilmaus nähyi hänen
haaroistaan.
Uuntamia" säliseiniä oli purettu pois, ja hoho
tämä osa alahertaa muoäosti nyt yhäen ainoan huo-
neen. Uyömäpöyään tahana seisoi rotona sahsalajnen,
poltellen pithää piippuansa "ja leyeänpyörein, tylsin
hatsejn töllisteli muutamia hortinlyöjiä, "jotha pitjyät
suurta melua. hltempänä 011 hahsi biljaartlja.
Täytäyän yasemmassa halmassa 011 pyöreä päytä
ja neljä tuolia; pöyäällä oli muutamia sanomalehtiä.
)luori miehemme istuutui tämän pöyään ääreen, muii-
tettnansa ensin tuolinsa seinään asti, niin että hän
701 nähää "joha paihan.
" kierien pöyään ääressä heshellä huonetta, lähellä
hortmpelaajoita, istui noin seitsemänhymmenen ruotien
7
herra, yaipuneena sanomalehtien luhemiseen.
ITun sietaa astui sisään, hatsahti hän ylös "ja "johin
rastat-11116611 persoonasta uäytti saltaayan hänen huo-
!11101188- l’aihha hän jathoi luhemistansa, heitti hän
silmi-"IIISen toisensa perästä nuoreen mieheen. !cohta
334417171" bän huitenhin sanomalehtien poluillensa "ja tir-
hwteh häntä silmälasieusa yli.
llieras huusi isäntää "ja pyysi
häneltä lasin
pjinjö ja sihaariu. ITnn hän 011 saanut pyytämänsä,
raapasi hän tulen tulitihulla ja piti sitä oiheassa hääss-
sään muutamia silmänräpäyhsiä, -jhsi hunnes rihhi oli
palanut" jonha jälheen
siharin suuhunsa "ja sytytti sen.
hän taaemmalla hääellään pani
lilyt hymyili tuo
rauha herra, ja uyöhäyttäen tyytyräisenä päätänsä
jathoi luhemistansa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
