Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
lettitunti imuilta" 28 p:nä
Kirje
Kronstadtista.
Minkälaineii on Kronstadt. —–
Suomalatsia ajureita. – Jhmeit-
ten tekijä. — Juoppotts, wenäjän
kansan fuurtit pahe.
Kronstadt on pikku kaupunki Pie-
tarin rinnalla. Se on rakennettu
meren saarelle. Saari on pitkä, eh-
käpä 10 wenäjän wirstaa ja lewey-
deltään noin 4 wirstaa. Sotawa-
rustukset owat wahwat, sekä sotawäkeä-
kin paljon ja erittäin Wenäjän meri-
wäkeä. Wiisi isoa patteria on lai-
tettu meren sisään ikäänkuin muu-
riksi kattpungille. Lnjasti rakennetut
wallit kiertäwät kaupungin ympäri.
Ainoastaan isoista holwiporteista
pääsee kaupunkiin.
Portista tultuasi näet kohta kohti
korkeuteen nousewan Wlatimirskajan
kirkon kultawärillä maalatun huipun
Pohjoisella osalla kaupunkia on tii-
leistä rakennetut sotawäen kasarmit.
Rakennukset yleensä owat kiwestä.
Kadut leweät ja kimitetyt. Jsointa
katua nimitetääu "Hospotskin ka-
duksi". Täinä on lemeä ja parhaint-
inat makasiinit owat sen warrella.
Krottstatti on tiheästi asuttu ja
elämä miikasta.
;
Talwen tullessa rientää tänne
rajapitäjistä talopoikia "iswosikan"
ajoon. Eiiimntäkseen tulee heitä Uu-
denkirkon, Kiwenawan ja Muolaan
pitäjistä, wieläpä osa Walkjärweltä-
kin – Jnkerinmaan ukkoja lukuun-
ottamatta. Näiden lisäksi kuulumat
kaupungin omat iswosikat. Oikein
ihmetteleinään panee kun ritpeaa
ajattelemaan sitä, mistä noiden
elatus tulee, kun on tuhansia ajajia
hewoskonineetr Sen arwaa jokainen,
minkäwerrati hewonen ja mies tar-
witsewat wuorokaudessa elatuksekseen.
Ja sitten kun wielä täytyisi saada
kotiakin wietäwää säästetyksi. Niin-
kuin jo sanoin, kaupunki on pieni,
itse kaupungissa ei tietysti ajoa pii-
saisi, waan suurimmaksi osaksi on ajoa
Kronstatin ja Rampowan wälillä.
Tämä matka ott meritietä noin 7
wirstaa ja juuri tällä wälillä niin
moni ajaja elatuksensa saa. Ram-
powasta lähtee rautatie Pietarin ja
sen on pakko tällä wälillä ajomiestä
käyttää, joka hewosella tahtoo kulkea.
Jtinia kulkee Rampowan ja Pietarin
wälillä useampia, yksi tulee, toinen
menee.
Suureii huomion esineenä täällä
on eräs wenäläinen pappi. Hän on
tullut mainehikkaaksi kautta koko We-
itäjän maan. Kaikkialle häntä hae-
taan, kaikkialle toiwotaan ja kaikkialla
aiwan ehdottomasti luotetaan hänen
ihmeelliseen parantajakykyynsä. Hän
ei paranna yksistään henkisesti sai-
raita, waait ruumiilliset kärsimykset
hän myöskin poistaa. Ja siinä hänen
suurin mahtinsa on.
Rukoilemalla hän sairaat paran-
taa. Ja joka uskoo lujasti häneen,
hänen kärsimyksensä ehdottomasti
huojentumat – niin sanotaan. Aina
silloin hänen rukoilemisensa auttaa,
aina sairas paranee, kun hänellä waan
oit luja usko. – Kuuluu jo muu-
tatitia wenäläisiä Suomestakin hänen
luonansa käyneen. Hänen luokseen
tuimaakin kausaa maan kaikista ää-
ristä ja iitaksamat hänelle äärettötniä
suntiitia. — Siitä hän kuuluu ole-
wan niin antelias, että jakaa tulonsa
köyhäin kesken. Hän ylläpitää sadot-
toään heille määräämänsä rahasum-
man. Joskus kuuluu niinkin käy-
tväii, että kun hän sattuu tulemaan
jonkun rikkaan luota ja saa waikka
suuremmankin summan rahaa, ja
kotiin palattuaan hänen käytäwäs-
sään on jokin häntä odottatnassa ja
anoo apua, niin kohta hän antaa
aitojalle koko ansionsa, olkoonpa sum-
iita kuinka suuri tahansa. Hän kuu-
litu köyhille wasta-alkawille paris-
kunnille "pritaniakin" (myötäjäisiä)
antawati. — Hän myöskin ylläpitää
käyhäin kortteeria ja ruokkii heitä
Hänellä on sellainen maine Wenä-
jällä, että kerrotaan ihmisten useasti
suuteleman sitä rahaa, jonka häneltä
saaivat, suuteleman hänen ajokalujensa
"if-tuinta ja osottaman jos jollain lailla
hänelle nöyryyttään. Hänen walo-
kuwiaan on lewinnyt ympäriinsä ja
otitpa niitä tietääkseni Suoiitessakin.
:liäille kuulutaan antaman suurta
arwoa fisä-Wenäjällä, kertowat että
kynttilätä poltetaan niitten edessä –—
iitinkä werran tässä oit perää se oit
minulle tuntematonta.
Niiitkuin sanoin oit hän kerjäläis-
ten suosija ja niitä onkin kokoutunut
ääretön määrä, – ompa jo joukossa
meidän kansalaisiammekin. – Jkäwä
kyllä, owat nämä kerjäläiset useat
langenneet — juoppouteen. Keski-
päiwällä jos pistäyt "trahteeriin"
(rawintolaan), niin näet siellä luke-
mattomia alastomia kerjäläislau-
moja "wotkan" (wiinan) juonnissa.
; 4
Jnoppoits se onkin pahin kaikkialle
lewinneistä Wenäjän kansan kurjuu-
den ja siiwottomuuden syistä. "We-
näjä on iloinen juoppola, emmekä
me woikaan ilman tuota juoppolaa
olla”, kirjoitti aikakauskirjaansa jo
seitsetnän sataa wuotta sitten Kiewin
munkki Nestor, kansassa wallitsewista
paheista puhuessaan. Jos tuo lause
silloin lienee ollut totta, niin kyllä se
nyt on sitä kaksin kerroin, sillä tus-
kinpa missään muualla maailntassa
juoppouden pahe on niin yleisesti
lewinnyt kuin täällä koko Wenäjällä.
Ei tarwitse ulkolaisenkaan kauwan
täällä olla, tullakseen wakuutetuksi
siitä, että täällä "wotk " (wiin-1)
wirtana waluu, ja että sitäsärpiwät
niinhywin mies- kuin naispuoletkin
kapakoissa sekä kotona. Täällä saa
nähdä kapakoita kaikkialla. Ei sekään
ole mikään harwinainen ilmiö, että
saman rakennuksen alakerrassa on-ka-
pakka ja yläkerrassa oit — koulu.
Suuri, äärettömän suuri työala olisi
täällä raittiusseuroilla, waati näitä
puuttuu wielä yleensä laajassa We-
näjän waltakunnassa — ainoastaan
muutatnia on olemassa, melkein kaikki
suomalaisten keskuudessa, ja nekin
äsken perustettuja.
Wanhastaan tunnettu, yleinen to-
tuus on, että missä juoppous rehoit-
taa, siellä kaikenlaiset muutkin paheet
owat wallan päällä – ja niitä ei
puutu täälläkään. Nämä paheet-owat
jo meidänkin suomalaisiin leimansa
painaneet ja häpäisewät likapilkuillaan
kansalaisiamme. Wilho S.
isiini-!siti liitiin
tantanopisto.
Kansanopisto-komiteean laatima
sääntöehdoitus kansanopistoseuralle
on seuraawa: "
1§”
Seuran tarkoituksena on lewittää
seudun kansaan halua siwistykseen ja
hyödyllisiin tietoihin sekä hankkia kan-
salle tilaisuutta niiden saawutta-
miseeit.
2 §.
Seura toimii pääasiallisesti eri"
paikallisyhdistystensä kautta, jotka
owat toisistansa aiwan wapaita, mutta
Wiipurissa tahi muussa seuran mää-
rättäwässä paikassa olewan johtawan
päätoimikuitnan ja seuran wuosikoko-
uksen alaisia. Seuran jäseniä omat
kaikki ne Suomen kansalaiset, jotka
kuulumat johonkuhun sen paikallis-
yhdistykseen.
3 §.
Seuran päätoitnikuntaan kuuluu
esimies, waraesimies ja yhdeksän jä-
sentä, jotka walitaan wuodeksi ker-
rallaan, kuitenkin waariin ottaen, että
ainakin neljä jäsentä edellisen wuo-
den toimikunnasta tulee uudestaan
walituksi. Se hoitaa seuran juokse-
wat asiat ja päättääkin kaikissa seu-
ran asioissa, joista ei tässä ole erit-
täin toisin määrätty tahi seuran wuo-
sikokouksessa toisin päätetty, paitsi et-
tei saa ottaa seuralle welkaa. Pää-
toimikunta on päätöswaltain wiidellä
jäsenellä puheenjohtaja siihen luet-
tuna. Jos esimies ja waraesimies
owat poissa johtaa puhetta iältään
wanhin jäseii.
4§.
Päätoimikunta kokoontuu tarpeen
mukaan esimiehen kutsumuksesta ja
on esimies" welwollinen kokoon kut-
sumaan johtokunnan jos kaksikin joh-
tokunnan jäsentä sitä waatii. Teh-
täwiensä tarkoituksenmukaista hoita-
mista warten määrää johtokuitta kes-
kttudestaan tarwittawat :virkamiehet
ja jakaa toimet niiden kesken mie-
lensä mukaan; kuitenkin siten että
kantoluettelon teko, maksujen kanto,
rahaston hoito ja maksumääräysten
anto tulewat eri henkilöille.
"Seuran waroista on johtokimta
kokonaisuudessaan wastuunalainen.
5§.
Seuran wuosikokous pitetään ajal-
la ja paikassa, jotka edellinen wuosi-
kokous tahi sen waltuuttamana pää-
toimikunta määrää
Åäniwaltaisia wuosikokouksessa owat
ainoastaan ne seuran jäsenet, jotka
seuraan kuulumat paikallisyhdistykset
owat siihen waltuuttanut, ja sitä
paitsi päätoimikunnan jäsenet kaikis-
sa asioissa, jotka eiwät koske sen
omia wiime wuotisia toimia.
Ainoastaan ne yhdistykset, joissa
on wähintään kymmenen jäsentä ja
jotka owat suorittaneet määrätyt
maksunsa kuluneelta wuodelta, saawat
olla" wuosikokouksessa edustettuina.
Edustajia saa kukin paikallisyhdistys
lähettää kaksi.
i; §.
Wuosikokous päättää paitsi mitä
edellä on mainittu:
1) sääntö- ja toiminta-ohjelma
muutoksista, joihin kuitenkin myös
tarwitaan päätoimikunnan enemmis-
lön suostumus, 2/3 enemmistöä;
2) seuran kulunkiarmiasta ja ti-
leistä;
3) opistojen asianmukaisessa jär-
jestyksessä perustamisesta, lakkautta-
ntisesta ja siitä amusta, jota kansan-
opistokassasta eri yhtiön perusta-
mille opistaille olisi annettawa, joista
kuitenkin myös päätoituikunta woi
päättää wuoden kuluessa hankittuaan
ehdotukselleen paikallisyhdistysten lu-
wun enemistön kannatuksen;
4) walitsee seuralle esimiehen ja
waraesimiehen sekä muiit jäsenet joh-
tokuntaan seuraawaksi wuodeksi;
5) weroittaa haaraosastoja seuran
ja päätoimikunnan juoksemia menoja
warten, jota wastoin haaraosas-
tot saawat kokonaan itse määrä-
tä mitä apua woiwat aittaa seuran
warsinaisiin luento- ja opisto-kassoi-
hin ja eri opistoille;
6) sekä käsittelee ja päättää mui-
ta sattuwia asioita.
Seuran päätökset otetaan sitä war-
ten pidettäwään pöytäkirjaan, joka
heti tarkastetaan. Päätoimikunnan
ja haaraosastojen päätöksistä en sa-
ntanlainen pöytäkirja tehtäwä ja tar-
kastettawa. "
7 §.
Kuiikin yhdistyksen, joka tahtoo
liittyä paikallisyhdistykseksi seuraan,
tulee hankkia päätoimikunnan wah-
wistus säännöilleen, jotka eiwät saa
sotia näitä sääntöjä wastaan, ja ott
sillä sitten walta keskustella ja päät-
tää keinoista soilla se noudattamalla
seuran hywäksymää toittiinta-ohjel-
maa, äikoo edistää seuran yhteistä
tarkoitusta. Se hoitaa itse raha-
afioitaan ja päättää jäsetitensä was-
taanotosta ja werotuksesta, mutta on
welwollinen wuosittain hywissä ajoin
päätoimikunnalle lähettämään wuosi-
kertomuksensa ja tarkastetun tilin-
päätöksensä seuran wuosikertomukses-
sa huomioon otettawaksi. Päätoimi-
kunta woi myös haaraosaston erot-
taa jos se rikkoo näitä sääntöjä ta-
hiwahwistettua toimiohjelmaa was-
taan Näissä astoissa saa päätointi-
kunnan päätökseen hakea muutosta
siinä wuosikokouksessa, joka pidetään
kuukauden kuluttua sen jälkeen kuin
päätös on asianomaiselle ilmoitettu
8§.
Waalit toimitetaan suletuilla li-
pnilla ja samoin muutkin äänestyk-
set, jos joku sitä waatii. Kaikissa
äänestyksissä on jokaisella oikeute-
tnlla osanottajalla yksi ääni, eikä saa
äänestää waltakirjalla. Läsnä olijain
yksinkertainen äänieneiitmistö ratkaisee
kaikki asiat, mistä ei erittäin ole toi-
sin määrätty, mutta jos äänestäessä
yhtä monta ääntä lankeaa kummal-
lekin puolelle, on esimiehen ääni rat-
kaseiva.
9 §.
Taimintaansa tarpeellisten waro-
jen saamiseksi on seura oikeutettu
ottamaan ivakinaista kannatusta ja
lahjoja myöskin seuran ulkopuolella
olewilta ja sitä warteit asianmukai-
sella luwalla toimeenpanemaan kerä-
yksiä sekä tarkoituksensa inukaisia hu-
weja.
10 §.
Seuratt päätoimikunnan ott wuo-
sittain tehtäwä taimistaan tili ja ker-
tomus sekä tulo- ja menoarivio seu-
raaivaa wuotta warteit, jotka kuuk-:-
utta ennen muosikokottsta owat ait-
tiettatitat tilintarkastajille, joita wuo-
sikokouksessa walitaan kolme seuraa-
waa wuotta warteit ja jotka aitta-
wat niistä seuralle wuosikokouksessa
lausuntonsa.
Sitä paitsi oivat kaikki seitraittoi-
piimiehet welwolliset !vaadittaissa tc-
keniään seuran kokoukselle ja päätoi-
mikunnalle selkoa toimistaan.
ii §
Seuran hajotessa jääwät seutan
warat katisanwalistusseuralle tahi
kansanopisto seuran perustamille
opistoille.
12 §
Näille säännöille ja niissä tapah-
tuwille muutoksille on haettama asian-
oittainen wahwistus. etinen kitin ne
tulewat noudatettawiksi.
Kotkassa tammikuita 28 p:nä
– Tnoniarit. Tuouiari Kymin
tuomiokuitiiassa howioikeudeit ases-
sori A. M. A. Lagerblad oittehdys-
tä hakemuksesta saaitut wirkamapa-
utta helmik. 1:stä maalisk. 21 p:ivään
ja oit mainitulla ajalla hoitantaan
tuomarin wirkaa sanotussa tuontio-
kunnassa määrätty howioik. aitskul-
tatttti W. Wellingk. – Wiip. S"
— Wirolahdeu kuuta on atio-
nut että ytsi niistä ylimääräisistä
lääkäreistä, jotka asetetaan maah-in,
sijoitettaisiiit Wirolahden kuntaait. —
P:ti.
–— Markkiuat. Wiipurin läänin
kuwernööri on, tietää L. U., kuittien
wastattawaksi lähettänyt kysymyksen,
oivatko markkinat läänitt kaupungeissa
pysytettäwät.
—— Eiisi kesäuä pidettäwa Wii-
purin läänin maauwiljelyskoko-
ns ja näyttely; Wiiipurin läänin
Maanwiljelysseuran johtokunnan te-
kemän tiedustelun johdosta, josko
Parikkalan kuitta olisi halukas ettsi
kesänä ivastaan ottantaan läänin
maanwiljelyskokoukseii ja näyttelyn,
päätti sanottu kunta t k. 22 p:nä
pitämässään kuntakokouksessa mieli-
hywällä wastaan ottaa semmoisen
tarjoomuksen. Asiata walmistamaan
walittiin samalla "20-henkinen toimi-
kunta" jonka puheenjohtajatta oit katip-
pias Sipi Ahokas. —– P:ti.
— Kotkan uais- ja ompeluseu-
ralla oli tvuosikokoits t. k. 2l; p:nä.
Seuran puheeitjohtajaksi walittiin
uudestaan rouwa Emmy Ahnger ja
warapuheenjohtajaksi santoiti uudes-
taan rouwa J. Oiwanen. Rahaston-
hoitajaksi walittiin rouwa H. Sallmäit
ja sihteeriksi neiti Anna Sotick. Seiira
on tvuoden kuluessa, kuteit ennetikin,
jakanut waatteita ja jalkineita kan-
puitgin köyhiile lapsille, etupäässä
kansakoolun oppilaille sekä maksanut
morattomien ulkoseurakunnista ole-
wien oppilaiden puolesta 3t; luku-
kausimaksua, tekewä jokainen 5 mk.
Hätääkärsiwieu waatetta-
tuiseksi joulukuun 9 p. wiime wuonna
kaupunkiimme perustettu tilapäinen
ompeluseura lopetti tointintattsa t. k.
24 p:nä. Wapaaehtoisilla lahjoilla
keräsi se waroja ja oli osanotto sen
taimintaan tawattoiitaii wilkas. .T’oisi-
naan oli itäet sen ompelukokouksissa
yli 70 naista" Noin puolitoista
kuukautta kestäneellä toiminta-ajal-
laan ennätti se koota yli 500 eri
waatekappaletta, jotka seura osaksi
itse ompeli ja neuloi ja osaksi wal-
miina wastaanotti. " Niitä lähetettiin
Juukaan ja Suojärwelle. Loput lä-
hetetään Korpiselkään. Lisäksi lähetti
seura parille perheelle Ruskealaan
yhteensä 50 mk.
-— Kymiu kunta kokooiitutt ensi
maanantaina tämän kuun 30 p:nä
klo 9 ap. wakinaiseen kokoukseen kun-
nanhuoneesen. Keskusteltawista asi-
oista huomautamme ilmoitusta leh-
temme edellisissä nuuteroissa.
— Lausuiito työwäen wakuu-
tusasiassa. Kotkait työmäenyhdis-
tys päätti wiime joulukuuii 11 p:nä
pitäntässään kokouksessa työmäenwa-
kuntusasiassa lausuntonaan antaa seu-
raawaa: Kokentus on osoittanut,
että työkansa hywiit wähän huoleh-
tii tilastaitsa, ellei ole siihen pakoi-
tettuna. Jos siis työtväeti ivakuti-
tusasiassa hytviä tuloksia toiivotaan,
on wakuutus olewa pakolliiten.
Hengeu wei pakkaiteii .siis-
missä muutamain talojen lampailta.
Harwoissa naivetoissa waan lanta
sulana pysyi, useimmissa sitä rauta-
kangella piti irroitella. Melkeiii sa-
manlaista kiirettä pakkanen näytti jo
wiime talwena. Talwella ei tarettu,
kesällä ei muistettu nawetoita tiimis-
tellä ja ttyt se käwi kysymässä isätt-
niltä: "huonon witi hywäitkö natoe-
tan katsot talolle edtilliseiniuaksi3"
Wiiiiie syksy sessa niaaniviljelysko-
kouksessa .Tawastilassa esitettiiii satii-
utalieii pitäiitistä lääniäiti lattioilla
kuiwikkeitta, tiiutta jäi keskitsteleiit-it-
ta, että pikkupahaseu inaaniviljelijäit
sopjsi itiitä tititkea seinäraotkio täy-
teen.
— Talonkauppa. Poriitcsia:i
. Backntait ott ostanut talolliselta
E. Wahlbergilta, Mussalosta, tiiaa-
tilan 2,600 markalla.
— Sairaustilastoa. Taiidin-
kohtauksia oli kaupungissamme wii-
me wiikon ajallti: .lkeuykokaiarritt 7,
tulirokkoa 5, ittsliteitsaa 5, sttolika-
tarra "’i, mesirokkoa 3, punatautia 1,
wilutautia 1, keuhkotulehdusta 1,
kurkkusäiiöstystä 1: yhteensä 2!; tap.
— Aujalan Talonsseuran wuo-
sipäiwii tulee toietettäiväksii juhlalli-
sesti ensi laskiaistiistaina :?iajalan
kylässä. —— -Syyskokotts jäi wiime
syksynä pitäiitättä, waikka fiiännöt
selwästi määrääwät, että se ott pi-
dettiiwä "joka syksy" Mitä ttiillä
säännöillä tehdääit, kitit niitä ei seu-
rata, kysyy ktrjeeitwaihttijaiittue.
— ",Kotktibladetin" mustaamaksi
toimittajaksi kuuluit tulleen äskettäin
kansakouluopettaja J. Nyleiiius.
— tiiaaiiniieheu maalissa Wii-
piirissa tuttitie keskiwiikkoua iooitti
suomenmielisten ehdokas niinituomari
Sigtird Jiigittaii 3,75(; ää-
uellä. "Ei suouteiiiitieliseit puolueeni"
ehdokas itiiititiioutari .iiarsteii sai
3,521 ääntä.
— Wirkawupuutta on myön-
netty Wiipuriit piirin eliiittlääkärille
F. Fredlaiiderille kuudeksi iviikoksi t
k. 5 p:stä ja Lappeenrannati piiri-
lääkärille J. Soinille 2 kutikaudeksi
helmikuun 1 p:stä ja on heidät! si-
jaisikseeti titäärätty edellisen eläin-
lääkäri Bruun ja jälkimäisen lääket.
lis. M. Oker-Bioin.
– Tnlipaloja. Wiinie innattan-
tai-iltana k:lo 7 aikaan syttyi Lahdeit
kauppalasta" itoitt pari kilontetriä ole-
wa :vinkkulan kartano tuleen ja oli
parin tuttiiitt kuluttiin palautit tito
komea rakennus aiwan itiaaii tasalle.
Syytä tulen syttymiseen ei wariituu-
della tiedetä.
Saiiiaait aikaan syttyi tuli .Ltthdts-
sa sijaitseman Torttatoryhliön rulla-
tehtaan konehuoneessa, ivatin saatiin
hymien paloruiskujen ja miesten reip-
pauden katitta tukahutettua, ennett-
kuin tuli pääsi pahempaan tvaitlttiiit.
—— .J:kö.
– Hainiuau työwäeiiyhdistyk-
seit puheenjohtajaksi täksi wuodeksi
oit johtokunta ivalinnut faktori R.
Drockilan, taatapuheenjohtajaksi tulli-
päällysmies A. Grönbergin ja sihtee-
riksi urkuri Rttdolf Hitsgafmelin. –—
Hatti. S.
— Belgialainen .QOeItIe’nie
kleiner-80114! yhdistys Bruxelles’-
issa on jäsenekseeit kutsutiut tilaiihal-
tijati G. W. Hainmaränin Wehkalah-
den Reitkallitt kylästä. Hra Hatuma-
reti ott entuudestaan Parisilaisen
serttisalia Uuijottttle agitieole. tuutin-
kaeturiere ei eommereiaie seuran
inaaniviljelysosaston kirjeeitwaihtaja-
jäsen, joksi hän kutsuttiin wuonna
1882;. – Ham. San.
— Ei yhdellä, waan kahdella
hewosella. Kti:t Wiipurin läänin
kuwernööri wiimeksi matkusti Sal-
ittiin päitt, kieltäytyi Pitkäranuan
kestikiewarin isäntä, kaupp. A. Kan-
"ainen panemasta heinostansa kiitoer-
nöörin reen eteen. ellei siihen oteta
aittakin kahta heinosta, jossa tapa-
uksessa hän suostuisi maaherraa kul-
lettaiiiaan ilniaiseksikitt. Jsäntä sää-
litteli heivostaan, kun kuivernöörin
rekikin jo on, paitse ittiiuta tuke-
muutta ja tuntietttia kowaa kyytiä,
tawallisia leweäntpikiti. Resermi-ht-
wonett saatiin sitten kuwernöörin
eteen ja juoksuttikin se yksin. Tuie-
iteeko juttua, ei kirjoittajamme tiedä,
waan isäittä uhkailee hallituswiehiä
huomauttaa nykyisen knmernöörin
matkustustamoista. — P:ti.
— Sauouialehtiä tulee useani-
paa lajia Anjalaan, joista paraimmaksi
keltut! eräs asiantuntija siellä Taiii-
pereeit Undista (ruotsalaisen puolueet!
suomenkielinen äänitorioi Tatnpereella )
ja sekö lienee seit waikuttanut, että
sillä on rttnsaaiitmasti tilaajia Airja-
lassa, kuin millään tititiilla lehdellä.
".Kytni" lehti ott tiiuta ansiokkaasti
ja hauskasti toiittitettu. ioaaii ei ole
Tampereeit Utttisteit wertainen. Niin,
sehiin oit kala kun kaukaalta titodaan,
sanoo sananlasku, kirjoitetaan nteille.
– Kytuiu kansallisseuralla on
perheiltama huomenna klo 5 i. p.
Siinilan ltikusalissa.
— Työwiieuyhdistys kokoontuu
huomenna kuukauskokoiikseeiisa. L:Ii-
hemmin ilmoituksesta.
8""
"
!i:ti 8; ——"— 18813;
– Sauomalehti tilastoa. .ilot-
kait postikonttooristtt on tänä wuon-
ita tilattu seitraatva iitäärä fanoina-
lehtiiä:
Basar 1, Berliner Tagevtt:tt 1, Berliner
"tibi-seit Courir 1, Daheiiti 1, Liitieckesehe
"2lttzeiger 1, Ftiegeiide Bliitter 1, Garteii-
laude 1, :viodenioelt 1, !leber raud utid
:vteer 2, zaitiilje Herald 2, Grafie 1, Pintsch
1, Timber Trad sourua! 1, L’Illustratio,n
1, S:t Pctersburg Herold 1, Astotibladet
!veckoupplaga 1, Bläliaitdet 1, Dalpileii 1,
Idttit 4, Eirtt l, Hemlandswiinnen 1, .ilas-
per 1, ::iiiitea l, :lits Illustterad Tidiiing l,
Ord och Bild 1, Fosterlaitdet 3, Swettsk
Daiit LidItitig 2, Sioea l, Börstidning 2,
.swensk "träwarntidiiiitg 4, Söndags-Iiisse
2, "intus 1, Wertaiidi 1, :viissions tidning
1, Pkisstonsförvuiidet 1, Satiningswittnet
2, -Helsomäntien 1, Werinländitingen 1,
:viettttiskowettiieti 2, Morgenbladet 2, Wer-
dens gang 1, :illustrerad tidende 1, Allers
zaiiiitje §vartiat 5, :vittsikwännen 1, Nor-
visk ulkousiertiditiiig 3, !lamalehti 2, Afteii-
madet 3, Aamunairut 4, Asetuskokous 2,
"tiura 1," Borgtivladet 5, Borgä Nya Tid-
ning 2, Cwangelisk kristendoiti 20, Fiiilands
Auiiiänna "Tidttiiig 8, Finik Tidskrist 2,
z:hatnns siditing 11, Folkwänneit 7, Fdr-
sanning-3 samling 1, Geografisk tidskrift 1,
tiesataman Satioiiiat 20, Häitieen Sanoutat
1, Heiigelliiieii kuukauslehti 1, Hufwudstads-
bladet "25, Hufa-itvsiadsoia.det Landsttppla-
gatt" 2.), syräntö 2, naitu 3, tia-isan to-
toeri 1, .tiaitsakoulunleijti ii, :lasipata-"sopil-
ltiten lehti 2, .starsalatar 1, tieski-Suomt
5, )kristillistä Sanomia 1, uoti ja Yhteis-
kunta 5, liotta :notisblad 8, Kotkan Sano-
iitat 3, Krigsropet 1, Kyuii 11, nyläkir-
jastoit kuivalehti 20, Laatokta 2, Suomi 2,
rappeeiirattitaii Uutiset 1, Lördagsqwällen
6, Louhi 1, Matti :ilkeikäläinen 6, Meri-
mielien Ystäwä 6, Menitiskowäniten 1,
:viikki-"iin Saitontat 1, Naturen 2, Nya
Pressen"":—;8, thjalaiiien 1, Päiivälehti 33,
!ioster isräit Sioii 1, Sanaiisaattaja 1,
§satakunta 4, Sjöinatiswäimen 1, Teolli-
suusl:hti ii, Suomalaiiieii ii, Suomen ter-
weydenhoitolelsti 6, Kalastuslehti 3, Sur–
men Wirallinett rehti 1, Suomen Wiikko-
lehti 2, Suomen Lähetyssanomia 3, Sanr-
inta kurtista 1, Tidskrift utgifwen af Pe-
dagogtska föreniitgen 3, Teknikeeit 3, Trä-
wartttidning 3, Tttruti Lehti 22, Tautperecn
wanomat 1, Tampereen Uutiset 1, Uusi Sa-
wo 5, Uusi )tumalehti 4, Uusi Suometar
37, Uieäborg Tiditiitg l, Wartija 5, Waa-
san lehti 2, Waiivoja 4, Weckobladet 7,
wiborgs-bladet 7, Wiipurin Sanontat 1.3,
piuoksi" i, sunnit" i, §tim ttnverrttttexfe i,
:iloo tidning l, Lstra Finland 12, "’stra
NylaiidLster l, bottniska Posten 1.
— Ajnretta ja wetontiehiä hito-
ntautamiue poliisikammarin ilmoituk-
sesia.
— Tiukalla pitää iteljän osas-
toit opetus nykyään kansakoulttissant-
itte. Ei noiden 8 wuotisina alka-
maiii lasieii kanssa tvaait täyttä lauk-
kaa oppitniiäriä suoriteta. Tuhan-
tietkin mutkat sitä on matkalla,eit-
tten-"niit saadaan kouluille noita ope-
tuksen hamaannollisuudelle ja edistyt-
ltäiniselle wälttämättömiä wälikappa-
eita.
Taannoiit muutti eräästä koulits-
ta pois harmitiaisen lahjakas opet-
taja. Hiiii oli koulun alkanut pon-
tewasti ja menestyksellä. Kuitenkitt
-— kun karttui useampia osastoja –
katsoi iitahdottotiiaksi opetuksen on-
nistumisen ja muutti kouluun, jossa
sai kaksi osastoa eteensä.
Samaa keinoa on ruwettit usein-
kin kansakoulualalla käyttämään.
kikoittaa waliinttineu paio-
liitata;
öyksyllä hankki Kotkan kaupunki
uuden nederinostokotteett ja letkitkär-
rin. Nätttett käyttäitiistä warten käwi
tarpeelliseksi lisätä kaupungin waki-
naista palokitntaa. Palotoimikunnan
kokouksessa tämän kuun 23 päiwänä
walittiin paloktintaan wirkailijoiksi ja
uusiksi jäseniksi seuraawat kaupunki-
laiset:
R nisku u n N:o 3: suihkun ohjaa-
jaksi nahkuri Viktor Aaloiten ja waraohjaa-
jakst leipuri Eiiiil Hammar.
retkuun jaämpärikärryihin:
warapäälliköksi I. Chaf. "
Seilikoiuppaniaan: warap. sata-
maluotsi Albert Nordlund. "
Repimiskomppaniaan: "wara-
päälliköksi muurari V. Löfberg.
Korjauskomppaniaan: päälli-
köksi kansak.-opett. Isak Oiwanen ja ivarap.
tullikautaritt kirjuri Arthur Dyring.
Wedennosto-osastoon: osastur-
päällikötsi kansak-opett" !etta Lindqwist ja
warap. konttoristi E. Campbell.
Wedeitnostom iehiksi; päälliköksi
kauppias T. Kouiot-ien ja warap. kaupp.
Puustineit.
M i eh i s tö ö n: työmiehet Matti Pausi,
Iaakko Siioppanen, Erik Wehkakoski, Alek-
sander Mikkelincn, Entil Klingberg, Elias
tiurki, Edw. Storinatt, Matti Liikkanen,
Iohait Waikonen, Matti Hakuli, Iohan
(suututeta-3, "Iobaii Joisansson, Gustaf
Adanisson, Iolsan Salo, Petter Kinnunen,
Augttst Pitkäiien, Aiiton Kankaitten,Jsrael
Tosfawainen, Iolsaii Nyholm, Otto Pentti-
tien, Daniel Ristola, Olof Koponen, Dawid
Koistiiten, Mikiiel Raatikaineii, Oskar Wuo-
riiieit, Wilhelm Ronkainen, Paawo Pääkkö-
tien, Datvid Liiidell, Albin Parkkinen, Is-
tael Iätiisä, Erik Purtilo, Dawid Porkka,
Iohan Björklttnd, Matti Laaksonen, Daniel
Suutari, Antti Eriksson, Matti Pellikka,
Aiitti Repo, Lauri Heikkitten, Karl Seppä,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
