Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
limitti-ta sannatta" 28 jt:tta
Wilhelm Paananen, Wilhelm Kosonen, Io-
han Wiktnan, AttdreiMolostowskij, Wilhelm
Halottett, :ikiito urustttarek? Iohan Hinti-
kaittett, Iohatt nyyrikäittctt, Ioh. "ii-tter
Friberg, Alfred Furtenbach, .ttarl Sopatten,
Fredrik Riettti"
Letkttkärrttihitt N:o 1. Päälliköksi
herra ti. Silwenius ja ivarap. Otnti Co-
rander.
M i e l; i s t ö ?; n: työm. A. uittdstett, Nes-
tor Lindstett, Johatt Kiwi, Matti Nikkola,
Ilntti Iohan Ioltattssott, Adolf Hilden, Er-
land F-av. Mäkinen, Abel Airaksinen, Llutou
Karpoff, Antti Lindlterg, Vikwr Saltninen,
Johan F-redr. Berggren, Wilhelm Pylkkö,
Mikko Httstt, Wilhelm Ahola, Pekka .iloleh-
mainett, Tnomas Motttonen, Antli Mäkinett,
Johan Bäck, Matti Ianboneu, Matti .stuk-
kouen, Daniel Abelsson, Titnoteus Läng,
Krist. Wilh. Johansson, Frans Baekström.
Entisiä jäseniä oli palokunnassa
334 miestä. .Ktttt nyt näihin lisätään
uusi miehistit, 80 tniestä, ttiitt on
koko tvakiinainen palokuntaanne 414
miehitten.
Kutt tähän lisätään mapaaehtoinett
palosammutuskuuta, jossa on noin
300 miesta, ttiin otthatt ttittäjo koko
armeija suojelemassa kaupunkilaisten
omaisuutta tulett tuhoilta.
– Keuraaliknweruööri eroo?
Wenäläit:en lehti (iirashdanitt kertoo
huhun, että kreitoi Heiden tulee eroa-
maan Suomen kenraalikttwernöörin
wirasta.
Wiittte yönä matkusti kenraaliku-
wernööri Pietariin.
— Prokuraattori (salonius
matkusti tämän wiikott alussa Pie-
tariin ottaakseen osaa kodisikatsiootti-
komitean keskuudessa asetetut! aliko-
missioonin töihin. — U. S.
–Kntsuntatoimistojen kansliat.
Siihen katsoen, että kutstnttatoimis-
tojen työ ott tähän asti ollut ilman
tarpeellista walwontaa ja tarkastusta,
on senatti asetoelwollisunslain 47:nnen
§m johdosta katsonut tarpeelliseksi
määrätä, että asianomaisten kuwer-
näärien tulee, läättintoitttistojen pu-
heenjohtajina, walwoa lääninsä kut-
suntatoimistojen toimia, warsinkin
mitä säädettyihin luetteloihin ja niui-
hin asiapapereihin tulee. — U. S.
— Kansakoulujen tarkastus.
Senatin esityksestä on Keis. Majes-
teetti, muuttamalla ja lisäätnällä 3:tta
kohtaa armoll. julistuksessa 30 p:ltä
toukokuuta 1884 uusista wiroista
koulutointen ylihallituksessa Suomes-
sa sekä maalla olewien kausakoulttjett
tarkastuksesta, säätänyt, että maalais-
kansakoulujett tarkastamista warten
on wielä lisäksi asettaminen neljä
piiritarkastajaa.
—– Wirkaeron pyyntö. Senatin
kielenkääntäjä F. Ahlman on pyytä-
nyt eroa wirasta ja elinkautista elä-
kettä. — U. S.
– Suomen tullitaksan tarkas-
tus. "Grashdanin" kirjoittaa: Sen
mukaan kuitt olemme kuulleet, ottraha-
asiainministeristössä näinä päiwinä
asetettu komitea, jonka puheenjohta-
jana on kauppa- ja teollisuusosaston
waraesimies waltioneuwos W. J.
Timirjaseto ja joka tulee tarkasta-
maan Suomen tullitaksaa tarkoituk-
sessa mahdollisesti saattaa se lähent-
tnäksi Wettäjän taksaa. Komisfioonin
töihtn ottaa osaa edustajia Suo-
mesta.
–Krnnnnu wiljat-tarat. Ruis-
jauhoja löytyy Oulun läänissä 84,684
kl. ——- Rukiita on Uudenmaan lää-
nissä 582,56 hl, Turun 4,719"21 hl,
Mikkelin 979,0,; hl, Kuopion 36,466,7
hl, Waasan 6,394,8 hl, ja Ouluu
läänissä 27, 023"" hl, yhteensä
81,931,70 hl. – Ohria on Uuden-
maan läänissä 1, 586,29 hl. Turun
6,897,9; hl, Hämeen 7,04707 hl,
Wiipnritt 54;,52 hl, Mikkelin 3,74128
hl, Kuopion 3,960"8 hl Waasan
19,187.2, ht, ja Outun läänissä
18,675,3" yhteensä 59,155,87 hl. —
" Kauroja on Kuopion läänissä 864,"5
hl, Waasan 753,03 hl ja Oulun
702,92 hl, yhteensä 2,320 hl.
– Matkarahoja Chieagon näitt-
telyyn lähtentistä warten ott teolli-
suushallitus antanut 1,750 markkaa
inssinööreille E. Boströmille ja J. R;
G. Holmille, teollisuuskoulun rehto-
rille J. Zidltätkille ja kilvenhakkaaja
K, W. Bergtnanille. — P:ti
– Mosk. Wjedomosti ott yy-
win mielissään weträläisen yhdenmu-
kaisuuspolitiikan ja wenäjänkieleu wii-
me wuenna saawuttamista tvoitois-
ta kaikissa wenäläsissä rajaseuduissa,
warsinkin "Suotnalafissa ja Jtäme-
reu rajamaissa". Tällä kertaa on
Mosk. Wjed:itt ylistystvirsiin syynä
asetukset wenäjänkielen yliherruudesta
Suomen posti- ja sähkölennätinlai-
toksessa sekä myös senaatin uudes-
taan järjestäminen ja itsenäiseu ark-
kipiispanistuimen perustautinen Suo-
mett oikeauskoisia warten.
— Tulli purjemaatteesta ja
purjeista. Tehdystä esityksesta" ott
keis. settatti tttäärännyt että, ettei
tttuuta tnääräystä anneta, pumpulista
tttaltttistettua pttrjetoaatetta myösk.tt
to. 1893 tuotakoon maahan samasi-.i
tnllista, joka ott tttäärätty palttina-"ta
walmistetusta purjetvaatteesta, eit
70 m:sta 60 p:stä 100 kilogram-
malta, sekä että tullintaksu walmiista
purjeista ja ttiihitt liitetyistä tarwe-
aineista ott samaten w. 1893 suori-
tettatva waltttistusaitteett tullimää-
rällä, siihett lisättynä 10 prosenttia.
– Kilpa-ajot Atikkelissii. Wii-
nte tiistaitta pitetyissä kilpa-ajoissa
Mikkelissä saiwat palkintoja: Ett-
sitnntäisen oripalkinnon 40t) mk. yh-
tiött ori Jutvalta "Wilkas" 5,3,;
toisett 300: – Ramstenin, Wiipu-
rista, ":!Ili” 5,47; kolinaunen 200:
– Tuhkasett, Jtttvalta, "Poika" 55;;.
Tatttmat: ensi palkittttott 200: —
Tihkosen, Rautalammelta, "Luikki"
6,8½; toisen 151;: —— Kttosntttsett,
Juwalta, "Pirre"" 6,19 kulmaunen
125: — Witikaisen, Mäntyharjulta,
"Wirkki" 6,35; tteljättnen 100: –
Lapitt, Jäppilästä, "Martta" 6,38.
Rata oli hywä, ilttta tttainio. "
– §kansanteatteri antaa cnsi
ttäytäntönsä Tantpereen seurahuo-
neella huomenna.
Toiwosen wäärenuysjuttu
oli thwäskylässä taas esillä t. k. 20
p:ttä. Toiwainen tunnusti edelleen 7
wäärenuettyä wekseliä .Asia iykättiin
3 p:äLtn helmikuuta asiallisteu oikeu-
teett haastamista warten.
" — "Räisiiliin rettelät.” Räi-
sälätt krttuttun ttitttisntiehen K. W.
Hollättderin ja apulaisnimismiehen
0;. Eltoingitt esiintymisen johdosta
tässä jutussa jätti noin 40 Räisälän
asukasta marrask 14 p. 1891 ken-
raalikuwernöörille kirjoituksen, jossa
oli mainittuja henkilöitä loukkaamia
syytöksiä. Esittterkkinä kirjoituksensisäl-
löstä tttainittakoon: "Ja mitä julkeint-
pia wääryyksiä ruwettiin harjoitta-
maan meidän sortamiseksi Sorto-
muuttui wäkiwallaksi; meitä rääkättiitt.
Ne, jotka meitä rääkkäsitoät, oliwat
paikkakuntamme nimismies apulaisi-
neen" Sen lisäksi syytetään hra Hol-
lättderia juoppoudesta, rosmoantises-
ta j. n. e.
Tämän kirjoituksen johdosta, jonka
kenraalikuwernööri ott lähettättyt pro-
kuraattorille, otvat hrat Holländer ja
Eltvi:tg nostaneet Helsittgitt raastu-
toanoikeudessa kanteen sen allekirjoit-
tajia wastaan, maatien heille laillista
edeswastausta.
Asia oli t. k. 20 p. raastuwanoi-
keuden 4:nessä osastossa, jossa kan-
tajia edusti waratuomari A. Plathan
ja mestaajia hra Matti Läheniemi.
Kutt katttajain asiamies oli seltvitellyt
kannetta, huomauttaen kirjoituksessa
olewista loukkaamista lauseista, pyysi
w,tsiiaajaitt asiamies lyikäystä kirjalli-
sen wastineen antamista warten.
– Auteriikkaan matkusti wiime
lauantaina kalastuksentarkastaja t:ri
O. Nordqwisst waimoineen, tutkimaan
sikäläisiä kalastus oloja-sekä ollak-
seen Chicagon näyttelyssä" — Abl.
— Paino-olonnne. "Keski-Suo-
men" 5:n numeron ott painohallitus
pidättättyt.
Kotkan Sanoitttain wiime tiistai
uumerolla oli paino este"
— Rekisteröity tawat-aleimu.
Teollisuushallitus on rekisteröinyt
toimiuinti P. Sidorowin tawaralei-
ntatt.
–— Painousiautieheksi Tampe-
reelle on yhdeksästä hakijasta ninti-
tetty sil. kand. F. S. Airola.
– Aamunairut n:o 2 ott ilmes-
rientoihin ulkomailla. I. – Tulettta
kansakoulukokous ja" raittiusasia. —
Outalta työalaltamme. —– Muista
lehdistä. — ulkomailta" – Jlmoi-
tuksia.
""Fiiniä" hieltä.
".Kotkaltladet" ott wiime numeros-
saan ottanut kurittaakseen "äsken
syutynyttä" toirkaweljeään Kymiä.
Ja tämän tekee se tawalla, jollaisella
ainoastaan meidän "siwistynyt” ruot-
sikkopuolueentnte woipi julkisuudessa
esiintyä. Lehdett kirjoitustapa ott
niin roskaista ja siiwotonta, ettei olisi "
uskonut enää yhdeksännetttoista wuo-
sisadan lopulla Suomessa ilmesty-
wätt sanomalehden moista moskaa
wiitsiwätt ilmoille laskea.
"Kutt ei ole korwantaukset kuiwa-
na" (När man ej är torr bakom öron-
en) on kyhäyksen hienotuntoisena
otsakkeetta ja otsakkeen perästä tulee
sisältö, joka osoittaa, että kyllä sen
miehen korwantaukset ott pitänyt kui-
!(71711
tuaa wähän liiaksikitt, jottka ontatt
arwott tunne ott tallaista warten eh-
tin-et walmistaa.
Se, että nte olitttttte uskaltaneet
ttts.tta lehteä sanoa toiikittkiwallan
ättnenkannattajaksi, ott saanut sett
sell-.iiseen raimoon, että syytää sattoja
jos jonkinlaisia. Siellä saa ttymin
tttettettely mottia kauniita nimiä, se
on "keltanokkamainen olettamus," "pe-
nikkapolitiikkaa,”” "häwyttömyyttä" ja
mitä kaikkea lieneekin.
Eikös ole "siiniä" kieltä, wai mitä
artoelette, hytvät lukijat?
että toitnittajatt, joka hoitaa kahta
erikielistä sanomalehteä, toälttätttät-
tömästi täytytj olla jonttnankuttttttatt
kotimaisen kielipuolueen aseenkanta-
jana," tulkitsee Kotkabladet lukijoil-
leen meidän sanojamttte. Tästä nyt
näkytj, miten rehellisesti armoisa
wirkatoeljemtne menettelee, päästäk-
seen meidän kimpputtmnte. Milloin
on Kymi tällaista puhunut? Me
oletnnte waati kuwanneet kotkalais-
ten lehtien esiintymistä, lausumatta
tältä alalta sanaakaan. Waan "Tar-
koitus pyhittää wälikappaleet!”” –
jos saatnttte käyttää Teidän otttia sa-
nojanne. Tällaisella wääristelyllä,
hywä wirkaweli, ei laakereita ansaita.
Yksi järketvä kohta tuossa kirjoi-
tuksessa sentään löytyy, se nim.,jos-
sa lehti julistaa ohjelmansa kieliasi-
assa. Kunhan se nyt waan olisi tttl-
lul sydämmestä! Lehti selittää, näet,
mielipiteensä olewan, että puolue-
taistelu nieillä nykyisten epätoartttain
itäistett poliitisten olojen wallitessa
on pidettätvä ei ainoastaatt turntiol-
lisena waan myöskin enemmän po-
liitisena tyhmyytenä. – Iaa, tämä
on kaunista, kun se waan todella
tulisi sydämmestä! Satnaahatt me-
kin meinaamme ja kaikki ajattelewat
ihmiset meidän ntukattamme. Syytä
kttitenkin on otaksua, että arw. wir-
katveljentme sanat owat waan ——
kauniita sattoja, kutett ennenkin sa-
malta taholta tulleet tämän suutt-
taiset lausunnot. Meidän tviikinkitn-
me otvat kyllä taipuwaisia wiskaa-
tttaan sota sormikkaansa syrjään, jos
sttomalainen puolue waan taipuu eh-
dottotttasti heidän käskywaltaansa,
— tnntta ainoastaan siinä tapauk-
sessa. Jos kansan enemmistö tah-
too päästä myöskin osaltaan tvai-
kuttamaan yhteisten asiain kulkuutt.
jos kansa tahtoo luonnollisia oikeuk-
siaan, silloin on rauha rikottu. Niin
ott käynyt aina ennen ja pahoin pel-
käämme nytkin käywän. Toistaiseksi
jäämme siis odottawalle kaunalle.
Osoittakoon arwoisa wirkaweljetnme
todellakin täyttä totta puhumansa.
Tuleehatt ne taasen waalit ja tnuut
yhteiset hommat. Jos silloin arw.
wirkaweljemme " todellakin puolustaa
suhteellista wallan jakoa molempain
puolueitten jäsen lukuun nähden,ttiin
silloin
nimensa.
oanomalehtensa "ja
silleen.
nuoren yatayanaa
hymy-eea.
huoletonna !
"ja eta ’ke raata
hahäeliaauraotiaen
liiraa rauha.
"ja vot-ison tunsi
heatui huoneesen.
sisaan "ja istu!
"Kymi lähtee siitä näkökohdasta, "
"Lyökäämme käsi kätehen,
Sortttet soratien lomahan.””
Pysykää sanassanne, sanomat;- sett
wieläkitt. Syrjäätt rahatt yliwalta,
syrjääu wirkatnahti, samat oikettdet,
samat toeltoollifuuaet kullekin kansa-
laiselle. Näitt murustettuina sitten
ulkoa tulewia tuulia wastaan!
sirje termilasta
I.
Parikkalan asema ja näkö-
ala. Seurat ja eräs kassa.
Oudolle eli senttnoiselle, joka ei
kertaakaan ole Parikkalassa käynyt
ja tutustunut parikkalaisten oloihin,
lausuttuna tuo sana Parikkala, ei
luultawasti kuulu sen sulamammalta
kuin muidenkaan pitäjien nimet. Mut-
ta sille, joka kerrankin on Parikka-
lassa käyttyt ja tutustunut parikka-
laisten oloihin ja eläntäätt, tuntuu
– niin sanowat — warsin hupai-
selta kuullessaan tttainittawan Parik-
kalaa ja sen rietttoja.
Parikkala sijaitsee kauttiitt Simpe-
leen järwen rannalla katsoipas sitä
melkein ntiltä kulmalta hywänsä. —
Oppilaille niihywin k. koulussa kuin
oppikouluissakitt, ei mainita mitään
Simpeleen järwestä, mutta kummin-
kin se on niin suuri, jotta ulottuu
läpi tuon suuren pitäjätt. Se, joka
sattuu Wiipurista Sawonlinttaan
maitse matkustamaan, näkee wähän
toäliä järtoiä ja nuo kaikki owat sa-
tnaa Simnteltä. Maisemat niin ke-
sällä kuitt taltvellakin owat waihtele-
wat Parikkalassa ja woiwat miltei
jokaista katsojaa wiehättää. Jos
Parikkala olisi lähempänä Pietaria
tai Helsinkiä, niin olenpa wartna,
että kesäwieraista ei puutetta olisi,
koska niitä nytkin on joka kesä use-
amntat perhekunnat.
Mutta ei se luullakseni ole paljas
luonto, mikä outoja wieraita wiehät-
tää Parikkalassa. Lienee siinä kai-
keti muutakin. Minä nyt en oikein
warmaan tiedä, mutta moittiwat useat
Parikkalassa käyneet wieraat parik-
kalaisia liian kohteliaiksi ja wieraan
waraisiksi. Lieneekö heissä sitten tuota
wikaa. Tertoetulleita heille näkywät
wieraat olewan sattuipa se sitten
yöllä tai päiwällä.
Etsiett tarkemmin syitä siihen, miksi
aiwan wentowieras woipi wiihtyä
Parikkalassa, mainittakoon, että seura
elämä ott Parikkalassa ilosaa, rei-
pasta, wilkasta ja perustettuna oike-
alle kansalliselle pohjalle. Työtäteh-
dään oikein innolla ja miehissä katt-
satt ja isänmaan parhaaksi. Yhteisiä
rietoja eiwät katso epäluuloisilla sil-
millä muut kuin epäkansalliset ja pa-
pisto. He pysywät aiwan wieraana
– ’ke tulitte juuri parhaasen ailiaan.
eraa poliisi-asiamies, jolta leyeeli Ieiata. I-uonnolli-
seeti menettelin mina ltail:ella raroyaieaaäella.
llIina olen taannut Veita. Uyöalcin 7a—
haatin mina, etta ’keiäan nimenne on .james Vuäley,
koko hommista Katttajoukko koko
22
’keiäan ]sannaanne niita. IInten maistatte, sanoin mina
illalla, etta mina lahäettyani lanteen otin toisen nimen.
lily-"aalein tanne tultuani haytin mitta taota nimea leir-
joittaeaeani" nimeni r-tttintolan leitsaan.
)luori mies ilmaiai nyt inettlemanåjle pellionaa
"ja pyysi hanta salaamaan poliisilta hanen toäellioen
8iina silmanrapaylceeeea heelteentyi puhelu eraan
sieraan tulon hautta. !lauha herra ojenti Vorieonille
lahestyi sierasta. Iåle meniyat alaa
laitelle osea "ja puheliaat hetlcioen huiahaillen toi—
Sitteliuin mies oli lahtenyt, palatti Uettleman
luo. llanen hoito hateeenea oli
llan oli
0lltaa
eille-aamuna tulitte UeaIlorliiin
poissaolon jalheen. I-opultei l:iin-
nitin mina hanen huomiotansa eilla, etta ’I’e "junri nyt
olette taalla. 8analla eanoen otin mina ’keitiat eij-
peini suojaan, rahaa herra Vorieon.
)luori mieS onnitteli itSeaau, etta han niin hel-
polla paasi asiasta, "ja haa ailioi "juat-i johtaa heelena-
telaa isaansa ja tuohon onnettomaan hitjeeeen, lian he
taae tulitat hahityihai.
lihasanpuoleiaen herra astui aisaan
"hauet samaletti miehelcsi jolta tan-
miSSa murhatta oli "ja ]teetteli hanta
asatta epäluulonalaiaelcei. "
– I(aale8 Simon! hauaaltti Uettleman, ’kule
hommiin ou puhdasta suomalaista
rotua.
Etteiwät yhteiset riennot ja heuki-
nen elämä ole ollenkaan Parikkalas-
sa rappiotilassa, todistanee paraiten
nuorisoseuran, puhujaseuran ja katt-
sallisen ompeluseuran ynnä lauluseu-
ran olemassa olo ja niiden toimin-
nat. Nuorisoseura pitää iltamia tuon
tuostakin ja on pannut melkein sään-
nöllisesti "toimeen kolme kertaa wuo-
dessa ttäytelmän ja kerran wuodessa
kansanjuhlan. Sen lisäksi on nno-
risofeura jo parisen wuotta lewittä-
nyt kansan wirkistämiseksi ja kehit-
tämiseksi sanomalehtiä ympäri pitäjän,
Puhujaseura ei ole warsin wanha
laitos. Wasta wiime syksynä se sai
alkunsa ja syntynsä. Sen jälkeen
ott se säännöllisesti kokoontunut joka
toinen lauwantai kello d’ illalla P:seu-
ralla waikka onkin omat sääntönsä
ja kokonaan eriäwä nuorisoseurasta
ja sen säännöistä, on kumminkinjon-
kinlaista yhteystä sen kanssa" Pu-
hujaseura on ikäänkuin nuorisoseu-
ran siipien suojassa ulkopuolista tuis-
kuja ja tuulia wastaan. Muuten
kummallakaan seuralla ei ole mitään
tekemistä toistensa kanssa. Apuansa
kumpikin seura antawat toisilleen,
milloin tarwe ttiin waatii. Pu-
hujaseurasta kertoessa mainittakoon,
että kolme aina kerrallaan esiintyy,
nimittain puheen pitäjä, esitelmän ja
runon lausuja. Wuorot määrää seu-
ran jäsenet, ja jokaisen on pakko wuo-
rolleen esiintyä. Arwostelu on sää-
limätön ja oikeuden mukainen Kes-
kustelua seuraa usein arwostelun
jälkeen. Puhetta johtaa seuran pu-
heenjohtaja. Elämä kokouksissa on
wilkasta ja reipasta, mutta samalla
säännöllistä. Ne illat owat huwit-
tawia ja toiwottuja jokaiselle, jolloin
kokous on pidettäwä. Syrjäisiä ei
sallita kun harkinnan mukaan. Nai-
sia ei suosita kokouksiin ollenkaan.
Puhujaseuran jäsenet eiwät kummin-
kaan kätke aarteitaan maahan, waan
koittawat lewittää muuallekin aartei-
laan. Puhujaseurasta on werraton
etu pannessa toimeen iltamia ja juh-
lia Puhujista ei puutetta tule.
Seuroista puhuessa mainittakoon,
että tänä syksynä tuli Parikkalaan
perustetuksi kansallinen ompeluseura
—— Ompeluseura on jo kauan ollut
Parikkalassa olemassa ja se sama
on wielä nytkin, mutta kun sen om-
pelusettran jäsenet käyttäwät puhe-
kielenään enemmin ruotsia ja nou-
dattawat enemmän rajoitettua käy-
töstapaa, ei se suomenkielisiä miel-
lyttänyt, waikka siihen suomalaisiakin
perhekuntia on kuulunut. – Tuohon
epäkansalliseen ompeluseuraan on
osanotto jotenkin niukkaa. Miehiä
siinä ei ole milloinkaan. Ohjelmansa
ei sisällä juuri muuta kuin työntekoa.
Kansalliseen ompeluseuraan on osan-
otto sangen lukuisa Jos milloin-
kaan, ttiin silloin emänniltä kystä
kysytään kun kansallinen ompeluseura
– ’kieltyin-i.
":tt 8. — 1893.
jonkun luokse kokoontuu Ohjelma
on hywin waihtelewa. Hettkinen
puoli kilpailee ruumiillisentyönkanssa.
Puheet, esitelmät, lausunnot ja lau-
lu eiwät ole mitään satunnaisia toi-
meenpanoja" Ne kuulumat ohjelmaan.
Norripeli ei sekään ole ohjelmasta
pois otettu kansallisessa ompeluseu-
rassa. Toisin on laita epäkansalli-
sessa. Kumpikin seura sentähden te-
kewät työtä yhteiseksi hywäksi ja owat
wallan tarpeelliiset. Köyhien autta-
minen waate awuilla ei ole wento-
wierasta kummallekaan. Töistä ker-
tyneet rahat käyttää kumpikin seura
eri tawalla ja eri tarkoituksiin.
Norrin pelaaminen eihän se ole
sekään meille tarkoitukseton. Sillä-
kin on oma hywä tarkoituksensa.
’Mies, joka yleisemmässä perheseu-
rassa, niinkuin nimipäiwillä tahi
muissa semmoisissa, ottaa kortit kä-
teensä pelatakseen sinä iltana, weroi-
tetaan 5 pennillä. Rahat, jotka näin
kerätään, käytetään sairas-apu lääke-
kassan hywäksi — tietysti köyhälle
kansalle. Yritys on hywä ja sietää
kannatusta Pelaajille 5 p. huwis-
taan ei ole suuri raha, mutta kassaa
kaswattatvat wiisipennisetkin.
Mikko Wilkastus.
Mikä on maailma?
1:ksi Puttaitten meri; kelwottomat
hukkumat weteen, jalot ehtiwät lu-
wattuun maahan. "
2:ksi Kokouspaikka lewottomille
sieluille, jotka huutaen ja meluten
tahtowat, niinkuin heinäsirkka, nos-
taa kaatunutta kuormaa.
– Mies .jolla on koko lantua
waimoja, liene Z. L. Gaforth joka
nykyisin oleskelee Arkansasissa Little
Roekissa. Pahat kielet tietäwät ker-
too että hän on nainut jokaisessa
Axkansasin kunnassa sekä muutamissa
naapurimaltion Missourin paikkakun-
nissa Wuodesta 1881 alkaen on
hän nainut noin neljästi wuodessa
Wiimeinett „uhrinsa„ on manan nei-
ti Della Dawsott, jonka nai wiime
toukokuussa. Häät wietettiin Ripley
soujyssa. Missourissa, ja hywiksi osatt-
ottajat niitä kehuiwat.
" liilamaille.
sllnijajsjalcj lläysuaj-
jojssa.
86 lahielnlotue, "soulia senaa-t- "
tori Shnnäler on eeittanyt 7h-
tlyettaltain honga-eeeille, "ja "soulia
tarhoitulteena on lopun teleeminen
siirtolaieljjlcl:eeeta taialta ainaliin
Sen rajoittaminen mellcoieeasa maa-
rin, haulaa Seurat-trasti:
in
19
– I-aulettelco, etta I)u(lley on syyllinen mut-haan. "
— Iln.
hintta han salaa jotain. Uahtaraeti
han ei anna ]tyllin eelria tietoja persoonastaan; matta
paaan-janea on Syytön murhaan.
l’auha herra, sormet liisin tasaajana, ilmestyi
myös nyt.
– iljin, hauella
on hyra raina, l:uin asia IcoSlree
ruumista, rastasi hapteeni. 170 niin, mitta tutteja
herran henlrilön, jolla oli hiiltl:o menna haililciin haa-
tajaiSiin yhtahyrjn, "joe han tanai raamista eli ei.
’kama rauha herra on harpaiepaau jaannölcaia ja hauella
on "aljeta aisallisia aatteita. lilliaa raan ihmettelen,
lialta han mahtaa olla.
l
Ill"
"Iohn bot-jaon herasi seuranunna aamuna har-
millisella tuulella, etta multa painajainen oli ajanat
hanta. I-Ian hoettelj
maistatella leaihl:ia illan ta-
pauicaia. dliinpian ltuin ee oli onnistunut, hyppa.si
han eanJyetaan.
Uaori mies tahtoi njin tarhain huinmahäollieta
tasata herra Uettleman’ia ja pyytaa; ett’ei han il-
moittaiai hanen oileeaa nimeanea joe poliiei haantyiei
haneen.
vot-ison ei pelannyt Sotheentaa murhajuttuun;
"joe han raan äetelrtiiyin mielesta nayttaiei enemman
tahi rahemman epalualonalaiaelta. Seilclta, jota han
enimman pelham; oli ee, etta joe hanen nimensa i1-
moittaminen maistuttaisi hetaan mieleaaaan hanen
isansa
Syytöl:aia tuosaa healtentelcoieeesa kiirje-enaa"
’kaman ]kuoleman perasta oli poliisi tieäaetellut hanta
eaatial:eeen tunnustamaan nuo riitatut rihoheet.
6 .
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
