Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
!tihettiin !lelulian 1 !i:iiä
ninä, jo on filosofianmaisteri Sigfr.
Kullhem edell:en yhtiön toimeenpa-
nemana tirehtöörinä.
Palowakniitus-osakeytiö
Fenuiaii johtokuntana owat kenraali-
majuri J. af Lindfors, puheenjohta-
jana, kolleginasessori N. Chr. Wes-
termarck, warapuheenjohtajana, insi-
nöörikapteeni A. W. Lagerborg, in-
sinööri E. G. Standertskjölt ja kolle-
ginasessori Uno .nnet-iii, jäseniiiä, sekä
pankintirehtööri Th. Wegelius, esit-
telijäsihteerj J. A. Nordman ja on
silososianniaisteri Sigsr. Kullhemedel-
leen yhtiön toimeenpanemana tireh-
töörinä.
sowintoa
halajamat Kotkan Sanomat. Ei kut:-
lukaan sen lukija kuntaa höydyttä-
wän turhat sanakiistat. Me ker-
naasti myönnäniine wäsyneelle wan-
hukselle rauhan, waan toiwoisiiiime,
että lehti sitä ennen wastaisi mei-
dän kysymykseemme. Yhden ainoan
kysymyksen olemine me maan tehneet-
kin, luulisihan tuohon nyt wastata
jaksaman.
Wiime lauantaina kalisteli lehti
ruostunutta haarniskaansa ja sanoi
meidän ivastaustemine asettamiinsa
kysymyksiin oleman "naurettawia".
Lopussa lupasi "tiistaina "laweam-
min wastata". .Odotimme että
nyt se tulisi wastaus meidän aino-
aan kysymykseemniekin, miitta eilen
ei se niuista enää koko asiaa, ryh-
tyy sen sijaan puoluetuittaan Kotka-
bladetia. Kotkabl. ei muka muutoin
woinut meille wastata kun —— raas-
ti. Koettaa sitten edelleen uskottaa,
että Kotkabl. ja Kotkan Saiiomilla
on wieläkin sama toimittaja. "Kymi",
kääntäessään Kotbl:n lausunnon, käyt-
ti muka "silmänkääntäjää" — mutta
unohtaa todistamatta.
Oniituista tuossa eilisessä kyhäyk-
sessä on se, että lehti koettaa selit-
tää, ettei täällä olekaan ruotsikko
puoluetta —— Ja kuitenkin ne owat
ruotsikot, jotka täällä yhteisissä asi-
oissa komentamat. Tuntekaa pois
itsenne. Koettakaa huomata, kenen
pussiin puhutte. Myöntäkää waan
pois että, "Yhtä luuta wuohen
sarwi!”” .
Niin, kernaasti me suomine rauhan
wäsyneille, mutta mustatkaa ensin
kysymykseemme. Sitten – nukkuos
rauhassa!
Kyniin toimitukselle.
Nöyrä kysymys.
Kuka wastaa semmoisista kirjoi-
taksista jossakin seuran lehdessä,
jotka owat toisen persoonaa louk-
kaamia, lehden toimitusko wai kir-
joittaja? Utelias.
Toimituksen wastaus. Jon-
kun seuran keskuudessa toimitettawa
käsinkirjoitettu lehti ei luonnollisesti
ole painolain alainen, se on ainoas-
taan käsikirjoitus ja sellaisesta mei-
dän mielestämme wastaa kirjoittaja,
ellei seura ole lehden toimittamisesta
päättäessaan erityisesti welwoittanut
toimitusta walwomaan walittuja
henkilöitä lehden sisällöstä wastaa-
maan. – .On muutoin hywin ikä-
wää, jos nuo käsinkirjoitetut lehdet,
jotka monessakin seurassa paljon
henkistä toimintaa wirkistäwät ja
hauskuutta tuottamat, tehdään per-
soonallisen soiwauksen mälikappaleiksi.
Täytyykö seuran maaseudulla saa-
da kuwernööriltä tupa esittääkseen
näytelmäkappaleita jotain hymää tar-
koitusta warten mai riittääkö sekin,
että paikkakunnan ruununnimisinies
luwan antaa? Eräs.
Toimituksen wastaus. Lu-
paa näytelmän esittämiseen ei tar-
witse kysyä kuwernööriltä eikä nimis-
mieheltä. Asiasta on waan nimis-
miehelle ilmoitus tehtäwä.
niri- eiioijmriii. "
Onko nälänhätä kansalla? on ky-
symys melkein ensimäisenä nykyaikana
maamme pohjois- ja itäisissä osissa.
Jos oikein tunnollisesti asiata ar-
wostelee, niin eipä ihan suorastaan
tekisi mieli antamaan myöntäwää
wastausta tälle kysymykselle tällä
paikkakunnalla –—Kuinkas niin? ET-
tös tullnt katomuosi tähänkin kun-
taan? Tulipa niinkin, ja warmaan
moni köyhä tilallineii saa kowan ko-
kea ennenkun henkiriepunsa saa uii-
tiseen wieneeksi. Työhöii kykenemällä
irtonaisella mäe
liene suurtakaan hätää, sillä työtä
on ken waati tehdä kehtaa, eikä wil-
ja ole erittäin kallista. Mnita kar-
jalan mies kowan talwen aikana on
kykenemätön kowaan työhön. Se
enneii lähettää waimonsa tiedustele-
maan hätä-aputontnikunnalta kehruuk-
sia, lähettää lapsensa hoitohuoneelle,
ennenkun rupeaa 1 in. 25 p. hak-
kaamaan uietrisen sylen halkoja. Se
myöskin tulee itse hoitohuoiieelle ele-
lemääii ja kun täällä ei anneta kah-
niia keittää, niin pistäytyy sen teke-
inään jossakin hoitohuoneen lähellä
olemassa talossa. Jos kahwinjuonti
on orjaksensa mallannut ivarakkaat
ihmiset, niin ei se kuitenkaan niin
tiukalle ole saanut muita kuin ai-
wan alhaisiinmalla siwistysasteella
olemaa irtonaista wäestöä Toh-
inajärwellä kun joulun edellä kerjää-
iiiisen estämiseksi perustettiin hoito-
huone, johon kohta karttuikin useain-
pia kymineni-"i henkilöitä, niin alettiin
täälla keittää ja juoda kahmia, joka
hoitohuoneessa oli kielletty. Kun se
kiellettiin uhalla, että ne jotka niin
herkullisesti tahtowat elää, saawat
mennä matkoihinsa, niin alettiin keit-
tää kahmia sydänyöllä pimeässä, ettei
kukaan tietäisi ken siinä toimessa
olisi. Eikä auttanut inuu kun täy-
tyi ajaa tottelemattomia ulos. Kyl-
lä se kowalle otti, mutta koiva ko-
waa wastaan Eipä luulisi enää
kahmin. johtuman mieleenkään, sellais-
teii olentojen, jotka tänne ninjaan
tulewat. Repaleisina, likaisina, usea
melkein puoli-alastomina. Tämä yksi
hoitohuone kun käwi riittämättöinäksi,
täytyi perustaa toinen Wärtsilän ky-
lään, "Eiköpä pitäne laittaa wielä
kolmaskin Oiikamon kylään.
Terweys tähän asti on ollutwie-
lä taivallinen, mutta jopa alkaa il-
mestyä tautiakin. Tulirokko on niin
kowaa laatua, että se wie lapset hau-
taan. Kyllä kai muiden, koska lää-
kärinkin 2 lasta inenimät manalaan.
Jsonrokon kohtauksiakin on ilmesty-
nyt. Juinala warjelkoon ettei waan
näissä hoitohuoneissa kulkutaudit ru-
peaisi raiwoamaan! Mistä niille saa-
daan riittämästi sairaaloita!
Rautatien työ kulkee nykyään pie-
nessä näärässä.
Wiinasta on ollut rauha munta-
mia miikkoja. "Wille" ei nyt saa-
kaan wiinaa Joensuusta; siellä kun
uudeii wiina asetuksen woimaan as-
tuttua ei wielä ole keritty tehdä sel-
laisia walmistuksia, että woitaisiin
myödä wiinaa, ei "Willenkääii„ tyn-
nyriin ole siellä mitään herunut, ja
niinpä miinamiesten suutkin owat
pysyneet kuiwina. Koivin pieni niäärä
on sekin, niinkä nyt apteekista saa
ostaa "hokmannia” ja "laakiwettä"
Siksipä ei olekaan nyt kuulunut
melskeitä maksupäiioinä kuten ennen
oli tawallista.
,.;–—-"
K—to.
.leut
Kymin kiewarit.
Kymin kunnan wiime maanantaisessa ko-
kouksessa oli keskustelun alaisena oluen an-
niskelu kunnat! kiewarissa. Kysymyksen täs-
tä asiasta oli herättänyt Kyinin raittius-
seura, jättämällä kunnat! harkittawaksi ky-
symykseii: "Eikö olisi suotawa, että oluen
anniskeleminen tlymin kumiassa olemissa
kiewareissa kokonaan kiellettäisiin?"
Kun tämä asia kokouksessa esille otettiin,
lausuiwat useat puhujat toiwomuksenoon,
että kysymykseen wastattaisiin myöntämällä.
Sitä waatii siioeelliset periaatteet, sitä kun-
nan kunnia. Tähän asti, kun kiewareilla
on ollut oikeus olutta anniskella, owat ma-
jatalojen pitäjät tätä oikeuttaan wäärin käyt-
täneet siinä määrässä, että majatalot owat
muuttuneet julkisiksi kapakoiksi, matkustajat
niissä eiwät saa rauhaa juopuneilta räy-
hääjiltä. Useimpia oit sakoitettukin, mutta
tuskin apua on siitäkään ollut, laittomuus on
jatkunut — häpeäksi kunnalle.
Toiselta puolelta muistutettiiii tähän, et-
tä, jollei oluen anniskelua kieu-areissa kär-
sitä, tulewat ne kunnalle kalliimmiksi. —
"Tähän wastattiin, että waikkapa alussa hie-
man kalliimmaksi tulisikin kiewarein kanna-
tus, niin sitä ei olisi säikähdettäwä, siweel-
linen woitto muutoksesta olisi monin wer-
roiii suurempi. uerrottiin esimerkkejä siitä,
että olutkaupan lakkauttamisen kautta on
majatalot saatu entistä huokeammasta, sillä
sitten owat siiwotkin ihmiset niitä halulla
ottaneet.
Syntyi wäittely, kaikki alkoiwat kiistellä
yhtaikaa. Puheenjohtajaa huomautettiin
järjestyksen tarpeellisuudesta, tahdottiiii että
puhua saisi ainoastaan pahewuoron pyytä-
neet, waan siitä ei ollut apua. Kim joku
rupesi järjellisestl asiata selittämään, kes-
!(71l/II.
keytti joku tahien jollakin siwuletkauksella.
– :ilatttiuden harrastajain puolelta huo-
mautettiin, että kunnan ei pitäisi tekeytyä
salakapakkaiii synnyttäjäksi, antamalla kie-
warit henkilöille, jotka ne huokeasta ottawat
rumetakseen kapakoitsijoiksi, sillä moni jo
e:seltäpäiii aikoo rikkoa lakia, kunhan moja-
talon saa. Lainkunnioitus häwitetään täl-
lä iania kansasta. — Suu-tää-ieunolutta
myöwän majatalon pitäjän täytyy jo tästä
syntywän waikean puhtaana pidon takiakin
saada isompi palkkio kunnalta, jota wastoin
ilman olutta woidaan puhtautta helpommin
pitää ja siitäkiii syystä majatalon pito woi-
daan wähemmästä ottaa.
– Ette ole wielä koettanut, ette sitä wie-
lä tiedä, huudetaan wastaan.
—— Eipä teilläkään ole kokemusta rait-
tiista majatalosta, wastaa puhuja.
—— Hywä! huudetaan wiimeiselle.
Ja esimies istuu ja tuumailee. Waadi-
taan aänestystä.
– Siinä on manttaalin mukaan äänes-
tettäwä, huutaa eräs.
—— Niin, manttaalin mukaan, myöntää
puhttniohtaia"—
— Eik’ö kunnan ääniwaltaiset kalkti saa
äänestää? kysytään. "
— Ei, ei kun holliwelwolliset, huudetaan
oluen ystäwäiii puolelta. – Sillä puolella
käyttää puhewuoroa pari, koline miestä,
mutta he owatkin sitten ahkerasti äänessä,
wastaawat jokaista puhujaa. Tahdotaan
tietää, iiiillä perusteella äänestys on ta-
pahtuwa. Esiinies epäröipi, sekasotku kas-
waa —– jo wastausta ei tule.
Puheenjohtaja alkaa:
– Tässä nyt olette te anojat, nämä
owat kuntalaiset. . . Missä nimessä te tah-
dotte tätä, tahdotteko te siweellisessä nimessä
waiko yleisen lain mukaan; mitä tässä teh-
dään?
– Me tahdomnie siweellisten periaatteit-
ten nimessä jo pidämme kunnalle kunnian
asia-ia että olutkapaloiminen lopetetaan.
– Siis yleisen lainkannalta te tahdotte,
päättää puheenjohtaja . . .
Sitten alkaa hän kirjoittaa ja kirjoittaa
kauan. Ja kokous odottaa, mitä tuleman
pitää. Ja uita tuleekin.
— Se on itten päätös tällainen. . . Ja
esimies esittää sitten laatimansa päätöksen,
että kunta katsoi asian olewan jätettäwän
sikseen, – koska. . .
juistytään. — Onko se sitten päätös?
kysytään.
— On, se on päätös.
– Mutta tässähän on waadittu äänes-
tystä, ei tyydytä, äänestetään ensin. . .
—— No, miks ei sitten äänestetty, johan
mietii. . . puhuu puheenjohtaja.
– Ettehäii ole antanut tilaisuutta, miks
ette anna äänestää?
— INoh, äänestetään sitten. Kuka tah-
too äänestää? Onko täällä kuka joka mant-
taalin" perusteella tahtoo äänestää?
Papit tahtoiwat ja jotkut muut.
— Ci, papeilla ei ole ääniwaltaa, he ei-
wät tee hollio.
— Onhan täällä herra Erikson Suur-
Tawastilan kartanon puolesta . . .
" Ei, se on säteritilal huudetaan.
Ia puheenjohtaja on myöskin sitä
mieltä, etteiwät nämä sowi äänestäjiksi.
— Siis ei ole äänestäjiä, sanoo hän.
— Einme tyydy, waadimme wastalauseem-
me pöytäkirjaaii.
— Se on päätetty.
— Mitä, ettekö pane mustalausetta pöy-
täkirjaan.
— Ci, saa walittaa kuwernöörille, selit-
tää puheenjohtaja.
Siihen se asia jäi. Useat pyörittiwät
päätänsä. Walitus tulenee tehtäwäksi päib
töksestä.
— Korkea ika- Sylwia Bert.
eräs neekeritär Morristownissa, N,
Y., kuoli tuonnoin mainitussa kaupun-
gissa. Kuollessaan oli hän 118 wuo-
den wanha.
soi-mahaan.
hojttuneena.
antama.
ruhaa.
punaa "ja sanoi:
lähään.
Unori mies hääntyi nyt
— ]catien tieilätte, lanani hän, olin min, joha
tulin ensihaj huoneesen, joesa nainen murhattiin
I’jenammältä pöyäältä löyejn minä rajalinnaa "ja aor-
luontuisin.
— Inomanpanoastiaiu puhdis-
taminen ja hautominen. Pa-
raimpana kahmii-astiain, mallas al-
taitten, kaukaloin, karmojen ja muit-
ten semmoisten puhtaana-pitokeinona
polttimoissa, olutpanimoissa, kotoi-
sissa juoman panoissa, hiiwa ja tärk-
kitehtaissa y. in. on niitten pesemi-
nen Calieum bi-sulfiitilla (hapan
rikki happeinen kalsio).
— Kuiiika kaukaan wiiri saa-
daaii suojelluksi pesussa. Jos
etikkaa pannaan suorastaan pesume-
teen, niin suojelee se waalean-punai-
sia ja wihreitä wärejä luopumista
wastaan ja jos etikka-piruna lisä-
tään huuhdeweteen, saawat sywäpu-
naiset waatteet, jotka owat maalen-
neet, wärinsa alkuperäiseu kirkkauden
takaisiin. Soodaliuos (soodan tu-
lee olla puhdistettua) pysyttää pur-
purapunaiset ja sinisen harmaat wä-
rit, ja potaskaliuos uudistaa mustat
wärit willassa" Jos kankaan wärit
owat wahingoittuneet ja muuttuneet
raswasta, niin saawat ne entiset!
kiiltonsa ammoniakkiwettä käyttämäl-
lä (1 osa syöwyttäivää ammoniakkia,
10 osaa wettä). Jos" wärit owat
muuttuneet lipeä aineitten waikutuk-
sesta (potaska, saada, syöwyttäwä
kaalio eli naatrio, ammoniakki j. n.
e). niin saamat ne entisen wärinsä
takaisin etikkaa käyttämällä.
Jmitatsiooni teknikko M.
— Awioelämäänsä kyllästy-
ueille, on Pennsylwanian waltio oi-
kea kultala. Eräs sikäläiuen englan-
tilainen lehti kertoo: Nykyään käsitel-
lään Patter countyssä ja kahdessa
muussa Pennsyvanian pohjoisessa
raja-countyssä 64 amioero-juttua, jot-
ka kaikki sujuwat oiwallisesti, ja Ti-
oga countyyn on wastaiseksi asettu-
nut: Eräs brooklynilainen lääkäri,
eräs hywin tunnettu näyttelijätär,
hänkin Brooklynista, erään etewän
newyorkkilaisen waltiomiehen waimo,
eräs New Yorkin tukkukauppias, kaksi
rouwaa Bufsalosta, eräs kiwihiilen-
kauppias Albanysta, eräs brooklyni-
lainen wälittäjä, erään kuuluisan hen-
gellisen herran tytär New Yorkista
ja erään Crie-järwellä kulkeman lai-
wan kapteeni. Kaikki oleskelewat he
Tioga countyssä, woidakseen laissa
säädetyn odotusajan kuluttua hank-
kia itselleen awioeron. 22 awioerosta,
jotka wiime kuussa myönnettiin poh-
joisen Pennsylwanian oikeuksissa, koski
"20 yksin newyorkilaisia. Pennsylwa-
nian ankara naimalaki pakoittaa sa-
dottain rakastuneita pujahtamaan yli
rajan New Yorkin puolelle, jossa sitte
sitowat "elinkautisen liiton". Ja
26"
Sanaahaan naaraamatta otti nuori mies esille
— ’kannettahan iielä tämän? hysyj hän hji-
Uettleman tuthj sitä tai-lihaan.
— jäi epäjlyetähään, aanoi hän rijmein. 89 on
airan sama norman, jonha minä annoin hänelle päi-
yää ennen häjtääii.
tusinaa yatäriään päiyälliajlle "ja johainen mejatä antoi
hänelle pienen lahjan.
IIän oli sillojn hakannut; puoli
’l’ämä sorinaa oli minun
Oathoarl; seurasi tarhhaaya.ieeoti heehuetelua.
lilaori mies hyayi nyt Uettlemanjlta, "joaho hänellä
oli ".älellä mitään isänsä hjijojtä tahi mujta hiljoi-
– Ii’yllä" minulla piti olla hohonainen" jouhho
sellaisia, raakani hän. llanhan minä hat-selen. )lonia
ruotta, aina raot-eea 1861 hoit-elin minä haihhia hänen
sahautua-toimiaan. !tasataanhan tarhaatelemaan. ’I’e
olette nuorempi minua — ottahaa portaat; tuolta "ja
antahaa minulle hartonhj ruoilelta 1860.
voi-ison täytti hänen pyyntönaä.
aahajai hai-tongin. selaili papereita ja "otti rijmein
esille pari hjijettä.
borisan ojensi hänelle molemmat "paperilap-
)settiemaa
– 0lhaa hyyä "ja renathaa häajalaa näissä ja
hjijeiaaä "ja sanohan aitta minulle, eihö miaan isäni
ole linjoittanut näitä. "
hlett-leman tehi niin ja rastani ajtta:
— 82 on hänen häsialaanaa; sitä ei roi epäjl-
Oatheartijn.
jotta asia toiseltakin taholta saisi ta-
sa-arwon, waeltaa New Yorkin an-
karoiden lakien johdosta awiopareja
satamäärin Pennsylvaniaan, siellä jäl-
leen päästäkseen noista kuktaisista
kahleista wapaiksi. "
" "lainpaini-iiii.
— Roteerauksia Pietarissa,
Suomen kauppa-asiamies Pietarissa
on wiime tammikuun 21 p:nä ilmoit-
tanut kauppa- ja teollisuus-toimitus-
kunnalle elojen hintain pörssissä siellä
olleen edellisellä wiikolla:
Höpea-
Ruplaa.
Rukiiden, 9 puudalta,
netto . . . . . 8:50 9:15
Nuisjauhojen matois-
sa, 9 puudalta, brut-
to. . . . . . 9:50 9:85
Ruisjauhojen, säkeissä,
9 puudalta, brutto 9:65 9:75
Nisujen, 10 puudalta,
netto . . 10:50 11:.—
Kaurojen, 6 puudalta,
netto . . . . . 5:– 5:20
Ohrien puudalta . 1:—— 1:10
Suomen kauppa-asiamies Pieta-
rissa on kirjelmässä tammikuun 21
p:ltä Kauppa- ja Teollisuustoimitus-
kunnalle ilmoittanut että kalojen ja
krapujen hinnat sinä päiwänä olimat:
Hopea-
ruplaa.
Lohen (tuoreen) puu-
dalta . . . . . 12:— 15:"-
Siiaan (tuoreen) puu-
dalta. . . . . 8:—10:–
Kuoreitten (suolattujen ;
ja kuiwattujen) puu- .
dalta . . . . 2:50 2: 75
Krapujen 100 kappa-
leelta. . 2: — 3:50
Grosserer-Soeietet’in Köö-
penhaniinassa
w oinoteeraus.
26 p. Tammik. 19 p. Tammik.
i. Luot. 86—92 tr. — —— te.
2 " 80–84 " ———— "
3 " 74—78 " ——— ";
50 kg:sta nettopainoa
Jään sulkemille paikoille onnotee-
raus määrätty 6 kruunua alemmaksi.
Kööpenhaminan korkein
noteeraus oli w. k. 26 p:nä
86 kr.
k:- 9.""— 1893.
Neweastle on Tynestä
Herrojen Clephans 8; Wieneken kaut-
ta noteerataan tammik. 24 p.:
Prima Suomen mei-!erimaista 112
—116 shillingiä th:ttä
Sekunda Suomen meijeriwoista
80–100 shillinkiä th:ltä
Markkmain suunta hiljainen.
Manchesterista herrojen
Dowdall Brothers’in katitta notee-
rataan tammik. 24 p:nä:
Suomalaisesta meijeriwoista 95—
115 shillinkiä ngt:ltä
Markkinain suunta wakaa; menekki
hywä-
Hamburgin kauppakama-
rin korkein
noteeraus:
27 p. Tammik. 20 p. Tammi.
—— 105 Saksanm. –– 105 Saks.
Suomen maatiaismai-
85–87 85—-87
50 kilolta.
hiutalein-ina.
Kotkassa helmik. 1 p:nä.
Mitään helpoitusta ahtaissa kauppa-
oloissamme ei nykyisin wielä ole huo-
mattawissa, pula jatkuu edelleen ja
ehkenpä muutamilla aloilla hieman
pahentuukin Nahasta on puute,
tawarawarastot lepääwät myömättö-
minä Ennen on näin kewään tul-
lessa tehty tukuttain tilauksia ulko-
maalaisilta kauppamatkustajilta, nyt
nämä saawat tyhjin toimitt maasta
lähteä. Ainakin tiedetään useitten
saksalaisten kauppamatkustajain otta-
neen lipetin meidän komeasta pää-
kaupungistamme ainoastaan muu-
tamia päiwiä oleskeltuaan — ei inen-
näkseen maaseuduille tamaroitaan
tarjoamaan, waan suoraa päätä koti-
maahansa. Ostajia ei ruwennut ol-
lutkaan löytymään.
Talioea ankaruus
teki wientikaupalleinmekin sellaisen tep-
posen, että se kipeästi koskee koko
maahan. Parhailla ponnistuksilla-
kaan ei näet jaksettu wiime kuun puoli-
wälissä wallinneilla pakkasilla laiwa-
wäylää auki pitää. Murtaja kyllä
mahdillaan sorti Hangon edustalle
muodostuneen jääkannen, unitta siitä
ei ollut apua, kun Tanskan murtaja-
laiwa "Bryderen” ei jaksanut Juu-
dinraumaa jäätömiä pitää. Siitä
seurasi, että meidän talwikauppamme
täytyi kääntyä "rautateitse Wenäjän
kautta kulkemaan. Rahdit siten nou-
siwat monin werroin, joten hinnat
pilaantuiwat. Kuinka smiren tuhon
in
23
kahakoitu läheetyi rähjnäjaeati hymyillen joha
oli malhoja jrrietolyä.
ITan hän oli istuutunut, hääntyj Uottleman
doriaonjin ja "sai-hoi hilpeästi-
— ’keiään pitää lialla lähemniin tukuhai tämän
miehon hansaa, nuori yatäränj. IIän on minun aarh-
hunj Sjmon Oathaart.
0letteho hoehaan huollat" pa-
hattarau lliäooy’iata? Serhhaaj on "saari samallainen,
han hän; mutka yielä riina-kumpi. llän on ojhoa onai-
mäiean luohan yainuhojra.
7anha herra jakautui tahaisin malillensa, näh-
täräati hynin haritettuina voi-isoaja hämmästyhaeatä.
Silläyälin tut.hi uhho hihhumattomjn hai-sojn
nuorta mjeatä.
—— Uett-leman yatärä on hysin leihjllinon, aanoi
hän hali-aeti- IIän pitää sitä ilueilynä, että minä ——
halutettiin elämänj länneaaä äotehkiirinä ja henttuani
hohoon riititäyän määrän rahoja" yoiäahaenj elää le-
yoaaa ja rauhassa — hayihaeni puuhailen yähän
täällä hotonani )lon-70rh’iaaa
atheassa
Uo nijn; hän roi olla
llman rähintähään yähaihaa lisäsi hän ähhiä:
—— anä olon juuri ’keiään tähtenno tallat tänne
tänään-
—— manni-o anio-ii" lestyin nori-on mm-
mäaryneon’ll.
—— Uiin, ilmoitettiin oilia-iltana, että aorhhani
llettloman on jakanut; ja puhellut; ’keiään hanaaanue
siellä hollaria-iliaan, ja minä tahäon saalla saihoa, mitä
haihhea hän tiesi Deistä"
— !kenties luulette, että minulla alini jotain
yhtoyttä murhan hanssa?
– Iln, minä tieään" että ’ko olette
hysyi nuori mies.
n
asiaan. likatta ’ko olette sellainen näyttulijä, nuori
herraseni. Sen huomasi aisan aelfään eilon illalla,
että ’koilla oli "jotain
salattuaan. IIorra joha han-
7
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
