Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
keskitiikkini "elmiin-tii 1 s:tit"
Kotkassa helmikuun 1 p:nä.
—— Kotkan kaupungin wäki-
lnkn; Poliisikammarin tekemän wä-
enlaskun mukaan oli tämän wuo-
den ensimäisenä päiwänä Kotkassa
5,198; henkilöä. – Näistä oli kau-
pungin kirjoissa täysikaswuisia mie-
hiä 1,209, täysikaswuisia naisia 1,178,
poikalapsia 938 ja tyttölapsia 882.
– Matkakirjan nojalla oli miehiä
351, naisia 308, poikalapsia 156, ja
tyttölapsia 176 – siis yhteensä
4,198 henkilöä ;
Omitunen ilmiö Kotkassa on se,
että täällä on iniehiä wähän enem-
ttiäii kuin naisia, waikka naispuolisia
tatoallisesti kaikkialla on lukuisam-
inasti. Kotkassa on näet miehiä
5,654 ja naisia 2,544 henkilöä-
— Tttotnarit; Tuomari Kymin
tuomiokunnassa howioikeuden asses-
sori A. M. A. Lagerblad on teh-
dystä hakemuksesta saannt wirkawa-
pautta helmik. 1:stä maalisk. 21 p:n
ja on mainitulla ajalla hoitamaan
tuomarin wirkaa sanotussa tuomio-
kunnassa määrätty howioik. anskul-
tantti W. Welliiigk. — Wiip. S.
– Työwäenkalenteri. Tekeillä
olewaan työwäenkalenteriin päätti
Kotkan työwäenyhdistys wiime snn-
nuntaisessa kokouksessaan lähettää
tiedot yhdistyksen wiime wuotisesta
toiminnasta. — Samalla päätettiin
ostaa yhdistyksen lukuun tätä kalen-
teria 25 kappaletta yhdist. jäsenille
myötäwäksi.
— Ulkomaalaisia ori Kotkasfa,
wenäläifin lukuun ottamatta, 121
henkilöä" Kansallisuudeltaan on heis-
tä norjalaisia 91, saksalaisia 16,
ruotsalaisia 12, ja tanskalaisia 2.
– Kotkan kansakoulujohto-
kuuta walitsi, kokouksessaan w. k.
30 p:nä, puheenjohtajakseen täksi wuo-
deksi pormestari O. Backman’in ja
warapuheenjohtajaksi sahanisännöit-
sijä Ch. Holst’in. Sihteeriksi ja ta-
loudenhoitajaksi walittiin, sittenkun
näiden mirkojen entinen hoitaja E.
Hillström ei enää nykyisestä palkas-
ta suostunnt niitä wastaan ottamaan,
pastori B. Jacobson.
— Maaninittarikunta. Maan-
mittauksen ylihallitns on määrän-
iiyt maanmiunus-auskultantti E. A.
Piponinksen waramaanmittariksi Wii-
purin lääniitt.
– Kytniu waiwastolon hoita-
jaksi on walittu ronwa Elisabeth
:sundberg Asikkalasta. Hakijoita oli
teitsemän. ;
— Postisäästöpankkiin Kotkassa
tehtiin panoksia tammikuussa 29,
yhteensä 763 mk. ulosotettiin sa-
malla ajalla 16 panosta, yhteensä
1,772 ntk. 48 p:niä
;– Tyiiwiienyhdistyksen sihtee-
riksi on walittn kansakouluopettaja
Pekonen.
– Kotkan työwäetihhdistykseti
kokouksessa wiime sunnuntaina oli
hämmästyttäwän wähän jäseniä saa-
puwilla. Mikähän ihme lienee innon
yhdistyksen pyrinnöistä näin laimis-
tuttanut. Puhetta johti yhdistyksen
puheenjohtaja opettaja Lindqwist.
Yhdistyksen lukuhuonetta ja laina-
kirjastoa warten päätettiin anniskelu-
yhtiön waroista anoa 1,500 mark-
kaa" apurahaa.
llitlni rakentelijan
N. k. "asiantuntijatkin" oliwat wä-
häsen eri mieltä, kumpi oli läntisen
Teras"in suurin ivalehtelija, Demp-
seyko wai Smooth, He oliwat kus-
keja ja heillä oli tapana istua yh-
dessä Locketin tallin siimeksessä San
Ittitoniossa ja heittää kokoon wal-
lteita. He tapasimat toisensa sään-
.itöllisesti joka päiwä, ja wäliin oli
Smooth tatieampi, wäliin taasen
Deinpsey peri woiton. Eräänäilta-
päiwänä alkoi Smooth taistelun seu-
raawalla tawalla:
—— -Tietätkö mitä, Dempsey, tvii-
meinen !valheesi tuosta koirasta oli
mähän liika kotoa, sanoi Smoot, sa-
massa tunkien tupakkamälliä 4stin-
hutisa.
— Tarkoitat kai koiraani Dattis-
eatnpia, joka meni ulos ruohikkoon ja
pyyti kaniineja istahtamalla alas ja
pitämällä takakoipiaan ylempänä pää-
tään, itiin että kaniinit luuliwat nii-
tä jäniksen korwiksi ja tuliwatlähelle
nuuskimaan, kunnes Damscanip ni-
– Kntsnntatointiston jäse-
niksi täksi wuodeksi walittiin wiime-
maanantaisessa Kymin kunnan koko-
uksessa talolliset Eerikki Knnuttila
Ylännmmelta ja Pekka Mussalo
Laajakoskelta sekä heidän tooramie-
hikseen sahanhoitaja Viktori Pirho-
tten Snnilasta ja talollinen Jeremi-
as Knnnttila Ylänummelta.
—— Utitta kotimaista teolli-
suutta; Päiwälehti kirjoittaa: Kau-
watt on meidän kotimaisesta. kone-
teollisuudesta puuttunut yksi tärkeim-
piä koneita maitotalouden alalla, ni-
mittäin "Separaattori" eli maidon
kuorija. Näitä kalliita koneita, joita
meidän nykyisenä maitotalouden ke-
hitysaikanantme on alettu käyttä-
mään yhä enemmän elimelkein yk-
sinomaan, entisen maidonjäähdyttä-
niis tawan sijassa, on täytynyt tä-
hän asti tuoda ulkomailta enimmäk-
seen Rnotsista, sillä niitten walmis-
tamista Suomessa on mäihin asti
estänyt "monet waikendet. Nyt wih-
doin on meidän tuimettu koneteolli-
suutemme edistäjä hra Paul Sido-
row, kauwan puuhattuaan, saanut
keneen walmistetuksi Suomessa ni-
mittain Karhulan konepajassa, Ko-
neita walmistetaan ensi aluksi kah-
ta enin käytettyä mallia eli de La-
walin mallit II ja Alfa 13 käsiwoi-
maa warten. Ensimäiset näistä ko-
neista owat olleet julkisen koetuksen
alaisina toiminimi P, Sidorowin sno-
malaisessa kalustokaupassa, mikä toi-
minimi on myös näiten koneiden yk-
sinoikeutettn myyjä. Läsnä koetuk-
sessa oli waltiomeijeristi Voss-Schra-
der, insinöörit Axel von Knorring ja
K. E. Palmsn sekä muita asian har-
rastawia "ammattimiehiä, ja saawut-
ti koneet "näiden täydellisen suosion
niin työkykynsä kuin tekonsa puolesta,
jossa ne täydellisesti wastaawat ul-
komaalaisia koneita,
– Kytnin kutinan waiwasta-
lon järjestyssääunät tarkastet-
tiiti ja hywäksyttiin pienillä mutak-
silla wiime maanantaisessa kuntako-
kouksessa.
– Jtselliöten verolle kirjoitus.
Kymin kunta päätti wiime maanan-
taisessa kokouksessaan, että jos joku
tilallinen ottaa itsellisen tilallensa kir-
joihin, on hän welwollinen maksa-
maan kunnallismaksnt tämän puoles-
ta, jollei kirjoille pannulla itsellään
waroja ole.
Kyniiti waiwastalon ruo-
kajärjesttts hywäksyttiin wiime maa-
nantaina kunnan kokouksessa. .Sa-
moin hywäksyttiiti wiime jottlnkuun
30 p:nä pidetyssä waiwastalon ruo-
ka-aineitten urakkahuutokaupassa teh-
ty alin tarjous. — Waiwastalon
tarpeiksi päätettiin ostaa 50 sahan
waunulastia rimapuita. Paikalle-
weto annetaan huntokaupalla wähim-
män waatiwalle.
— Hatnitiati tuöwäenhhdistyk-
sen puheenjohtajaksi täksi wuodeksi
on johtokunta walinnut faktori R.
Droekilan, warapuheenjohtajaksi tulli-
päällysmies A. Grönbergin ja sih-
teeriksi nrknri Rndolf Husgaswelin.
– Ham. S.
– Sairanstilastoa. Taudin-
kohtauksia oli kaupungissamme wiime
wiikon ajalla: Jnslnensaa 10, tuli-
rokkoa 5. keuhkotarria 3, suolikatari-
ar 3, keuhkotulehdusta 2, kurkkumä-
tää 2, kurkknsäilöstystä 2, punatan-
–
pisti heidät? kysäsi Dempsey samassa
wetäen taskustaan puutikun, jota al-
koi nuolemaan.
Smoot nyökkäsi myöntäwästi pää-
tään.
— Damscamp, jatkoi Dempsey,
oli merkillinen koira – merkillisin,
minkä ikinä olen omistanut; mutta
koska et ikinä tahdo uskoa minua,
niin en niinäkään aijo kertoa sinulle
siitä palweluksesta, minkä hän ker-
ran teki minulle kun olin kowassa
pälkähässä.
— Annappas waan kuulua, wan-
ha weikko. Minun ei ole pakko ns-
koa kaikkea, ymmärrät sen, ja kun
minä puhun kokemuksistani, niin ei
sinunkaan tarwitse uskoa minua enent-
"pää knin siedät. Mitä teki Dams-
camp, joka sinulle oli niin suureksi
hyödyksi ollut?
Dempsey ryki kurkkuaan ja alkoi:
— Tiedät, että kerran olin naimi-
sissa Tennesseessä. Awioelämäni
muistuttaa minua niistä wallanku-
inoussodista, joita esi-isämme käwi-
wät. Semnioista menoa kesti seitse-
tnän wuotta. Heitin wihdoin kaiken
wastarinnan, lähdin waltiosta ja
pakenin Texas’iin.
– Mitä oli Damseampilla sen
asian kanssa tekemistä?
!(71711
.tia 1, mesirokkoa 1, !vilutautia 1,
synnytyskuumetta 1; yhteensä 32 tap.
–— Kymin toitni wesi on Um-
meljoen paikkuwilla niin noussut,
että rantatalot owat waarassa.
Myllyt kokonaan seisowat alusweden
waiwaamina.
— Kilpa-ajot !siipat-issa, Wii-
purin läänin hewosystäwäin kilpa-
ajoihin wiime; sunnuntaina Kelkkalan
radalla otti osaa 41 hewosta, niiden
joukossa Suotnen jnoksijain parahim-
mat. Rata, joka oli wirstan pitni-
nen, juostiin kahteen kertaan. Jlma-
ei kuitenkaan ollut suotuisa, tuuli ja
tuiskusi. Siitä huolimatta oli rata
hywässä kunnossa. Kilpailewat he-
woset oliwat jaetut kahteen luok-
kaan, a) sellaisiin jotka ennen owat
saaneet palkinnon waltion kilpa-ajois-
sa ja b) sellaisiin jotka eiwät koskaan
ole saaneet palkintoa.
Palkiiinot jaettiin seuraawalla ta-
walla:
Ensimmäisessäluokassa:
sai 1:n palkinilon 15i) mk hra Or-
seninksen "Wikas", analta, jolta
meni aikaa 3min. 47 sek:tia, 2:n pal-
kinnon 75 mk hra .Lagerstedtin "Willi"
Lapualta, 3 m. 46!/2 sek., 3:n 50
mk A." Ramstsnin ",Ali" Wiipnrista,
3 iti. 51";; sek.. 5:n palkinnon 25 mk
hra K. J. Tnhkasen "Poika" Juwalta,
3 tn. 52!/2 sek. "
Toisessa luokassa: 1:n
palkinnon 6() mk hra Mynttisen "Yr-
jö" Mäntyharjnsta, 3 in. 523/; sek.,
3:n 50 mk hra Summasen "Settii”
Sulkawalta, 4 m. 3 sek., 3:n 30 ink
hra Niemelän .,Liisn" Wirolahdelta,
4 ni 5 sek., 4:n palkinnon 20 mk"
hra Paunosen "Murwas” Jnuasta,
4 ni. 9½ sek. – O. F. "
– Pieniä warkauksia on tehnyt
Pyhtään Munapirtissä työmies Aap-
ram Eriksson Elimäeltä. Mies lähti
lipittämään Lowiisaan pakoon, waan
tiellä wangittiin ja tuotiin Kotkaan
nimismiehen huostaan
– Lntoattoniasta oluen myöti-
nistii sakoitettiin wiime maanantaina
kauppias M. Nissilää tästä kaupnn-
gista 75 mk, ja welwoitettiin maksa-
inaan oikeuskuluja 50 mk.
— Ei ollut rehellisesti tehty.
Anjalasta kirjoitetaan meille: Anja-
lassa Jsonpnkin majalatoon tuli muu-
an herra toisella wiikolla, "etinen tun-
nettu rehelliseksi mieheksi, ja asui ma-
jatalossa koline wuorokautta, ollentäy-
dessä " hoidossa, niinknin herrat aina-
kin waatien hywiin ylöspidon, knn-
nes sitte teki matkan Haminaan, josta
toi wielä towerin mukaansa ja sitte
wielä yhdessä nauttimat majatalon
hywyyksiä iteljä wuorokautta. Wi-
howiimeinkin tuli lähtö ja otettiin
majatalosta kyyti Kungsböliin asti,
mutta siellä täytyi herran tunnustaa,
ettei ole rahaa suorittaa rätinkiä,
tnntta maksun wakundeksi, jonka lu-
pasi toiste sowittaa, jätti hän sateen-
warjon ja kepin keskiewarille. Re-
hellisyys olisi waatinut heti asn-
ntaan ruwetessa majatalossaatiiltnoit-
taa sen haltialle asian todellisen lai-
dan, nimittäin että Matti on taskussa.
– Kytnitt talwikäräjiit alka-
toat tänään. ;
–— Uskotuiksi miehiksi raätäli-
mestari J, H. Räsäsen konknrssipesään
on walittu pormestari O. Backtnan
ja hra Räsänen itse.
– Wiipnriti läänin kansatt-
opiöto. Wiipurissa pidetään hno-
— Ei mitään munta, kun että
tunsin itseni jotensakin murheelliseksi,
kun ei waimoni äiti tahtonut jättää
minua. Hän käwi kahdesti wuodessa
luonatii, ja wiipyi molemmat erät
kuusi kuukautta" Hän oli pitkä ja
hoikka eukko, partaweitsen selän nä-
köinen. Hän käytti aina suurta olki-
hattua ja piti aina kauhallista ituus-
kaa"sunssaan, paitse kun söi. Nuus-
ka-kauhallinen ei kuitenkaan estänyt
häntä alati waiwaamasta ääninen-
wojaan.
— Årsytitkö ehkä koiran hänen
kimppuunsa? —
— Enpä junri; mutta minä ja
Damseamp-parka toietitnnte oikeata
koiran elämätä, Ammä lawerteli
minut melkein kuoliaaksi ja koetti tap-
paa Damseampin nälkään. Wakuu-
tan sulle, Smooth, että koira yttt-
tnärsi ajatukseni. Se saattoi katsella
minna kaswoihin ja puristaa pää-
tään ihan kuin olisi se tahtonut
sanoa: "mitenkä woimme tästä
päästä ?"
– Ja mitä teit sinä?
– Eräänä päiwänä, kuti eukko
oli ollut äreämpi kuin tawallista ja
minä ja Damscamp aprikoimme sur-
keata tilaamme, sanoin minä:Dams-
eamp, wanha ystäwäni, woitko keksiä
"tille siitä, kun sihteeri —— ei ole toi-
misiltana klo 7 kansanopistokokous,
jossa keskustellaan ja päätetään mihin
toimiin on ryhdyttäwä kansanopisto-
jen perustamiseksi lääniiitiitie. Toi-
wointtte kansanwalistuksen ystätväin
meidänkin paikkakutinaltattittte tähän
kokoukseen matkustawan.
" tAnnettn).
– Niniipiiiwiin knnniaksi Kal-
leu päiwä aamutta käwiwät .ttotkan
torwisoittoknnta ja Työwäenyhdis-
tyksen laulukunta soitolla ja lanlnlla
terwehtimässä täkäläisen työtväeti-
yhdistyksen esimiestä kansakouluit-
opettaja K. P. Lindqwistiä. Mn-
sikiin soitettua hyititiin, lauloi laulti-
kunta serenaatin "Jltakellot äsken
soiwat". Herra Littdqwist astui
esiin ja läntpitnin sanoin kiitti soitta-
ja ja laulajia siitä odottamattomas-
ta kunnian osoituksesta, joka hänen
osaksensa tuli, jota hän ei millääm
tawalla sanonut ansainneensa, waati
sanoi kuitenkin lämpimällä ja kittol-
lisella mielellä wastaan ottawansa
tämän ystäwyyden osoitteen. Nati-
tittiin sitteii kahivia y. iit. wirtvok-
keita, ja wäliin seurasi soittoa-ja lati-
lua ja hilpeä keskustelit wallitsi
siellä koko aamupuolen yötä, wielä-
pä loptiksi pistettiiit piktit tanssiksi-
kin; Lopuksi soittokittita soitti mars-"
sin, ja läksimme itsekukin ilomielellä
kotiaitinte ensin kuitenkiti onniteltu-
amme ja jää-hywästit sanottnatn-
me. Hip.
– "siht-ii" ilmoituslehtenä.
Kotkan työwäenyhdistys päätti ko-
kouksessaan wiime sunnuntaitta kaikki
suomenkieliset ilmoituksensa julaista
yksinotnaan "uymi"-lehdessä.
Samoiit päätti .tiyinitt kunta wii-
me maanantaisessa kokouksessaan täs-
tälähin julaista kaikki kunnan kun-
lutnkset yksitiomaan „Kynti””-leljdes-
tä.
– Paljon waaditaan! .siottaa
Sanoniat äittelew:it eilisessä nuttte-
rossaati työwäenyhdistyksen sihtee-
mittanut lehdelle tietoja yhdistyksen
wiime sunnuntaisesta kokouksesta!
Kninmalliset käsitteet näkyy arw.
wirkaweljellämme oletvan nutis-
asioista. Niitten mukaan nähtäwästi
ei sanomalehtimiehen tarwitsisikaati
mnuta kun maata selälläätt ja sylkeä
kattoon, kunkin yhdistyksen sihteerit
hänen lehteensä tiedot toimittaisimat.
Hanskalta se tuntuu tällaista maal-
lista paratiisia ajatella, waati pahoin
pelkäämme, ettemme me sanomalehti-
miehet koskaan sitä onnea saawuta.
Ainakin on se yhtä warmaa kun erään
saksalaisen pilalehdet! iväitös, ettem-
me me sanomalehtimiehet "pääse tai-;
waasen eikä helwettiin, koska eimuka
ole takeita siitä, että malttaisimme
olla sieltä kirjeitä lähettämättä.
— Snatneti asia. "17. k. 23 p.
ilmaantui kirjakauppaaii ranskankie-
linen wihkonen: "S n o ni e " asia,
awoin kirje .journal tie 8t. keit-ers-
boan in wastaawalle toimittajalle,
kirjoittannt L. Mechelin" tl-.
Ueeltelin. Im queödjoit tinttiini-tise.
keinoa, millä saada tno wanha noita ta-
losta? Damscamp kohotti toista kä-
päläänsä otsalleen, ikäänkuin olisi sy-
wästi miettinyt jotakiti. Sitte ru-
pesi hän käymään ympäri lopsutellen
ja löyhytellen häntäänsä ja wilkutel-
len minuun weitikkamaisesti toisella
silmällään aiwan kuin ihniinett.
— Puh, täällä tallissa alkaa tulla
jotenkin kunma, sanoi Smooth, käyt-
täen sattiassa hattuaan winhkainiena,
sillä hän huomasi että Damsettn unsi
walhe uhkasi käydä liika kowaksi su-
lattaa ja hän pelkäsi, ettei woisi
masentaa sitä toisella.
– Wirkoitko mitään? kysäsi Dant-
ptey-
"— Enpä juuri. Käti sinä waati
willasnkissa, olet kyllä periwä osasi.
— Riin, jatkoi Dempsey, koira
wainosi eukkoa kaikkialla talossa kau-
taen suussaan hänen hattuaan ja sa-
teenwarjoaan ja itkien, ikäättkttiti olisi
pyytänyt häntä ottamaan mukaansa
nämät korukalunsa ja lähtemään inat-
koihinsa – ja hän lähti, Hän sa-
noi, että koiran käytös oli salawiit-
taus hänelle lähteä talosta, enkä mi-
nä wäittänyt wastaan. Kun se koi-
ra kuoli, weikko Smooth, niin itkin
kuin lapsi – ja Dempsey pyyhki
I-ett-re otteet-te ii .11. le reänetetir
responsahle iiii eloittiini (le 8t. l’e-
kerottain-3).
Mainittn ulkoasiain itiinisteristön
äänenkantiattaja Pietarissa äskeii otti
ensikerran puhuaksensa Suomett afi-
oista ja silloin taivalla, joka nosti
tnaassattiitie suttrinta hättitnästystä.
Ei juuri sentähden, että sen kirjoi-
tuksessa olisi ollnt mitään nutta,
waan sentähden, että iitto wanhat
wäärennykset juttri siinä lehdessä sai-
wat jonkun merkityksen. .itirjoittis
asettttu hnrjeinmalle katinalle kuin
ne wenäläiset kirjailijat, jotka wielä
pitäwät jotakiti aittasta arwostansa.
Siinä kielletään, että Stioitielle on
wahwistettu mitään perustuslakia,
mutta melkein törkeintä ott, että lehti
rohkenee julkilausua, ettei Suomessa
ole pidetty mitään toaltiop,äitviä jäl-
keen wuoden 1809.
Tähän kirjoitukseen on nyt hrti
Mechelinin "awoin kirje" wastauk-
sena. Mitään utitta titeille suonia-
laisille se ei sisällä, eikä tietysti ivoi-
kaan sisältää. Mutta tämän "kir-
jeen" suuri merkitys ott siitiä, että
se lyhimmässä ja satualla selwim-
mässä itinodossa esittää tärkeiiiimät
tosiasiat. Herrain Tanielsotiin ja
Hermansonin kirjat waatiwat jotakiii
aikaa lukemiseen. Hra Meäntliti ott
nyt tiiistä koonn.tt ytimen niin stt-
pistnneessa muodossa, ttiiti selwällä
ja pontetvalla kielellä, ettei luulisi
keiieukääti, joka wast’edes Wenäjällä
tahtoo lausua tnietteitänsä Suomen
asiasta, olewan mahdollista päästä
tämän nndeii ansiokkaan esityksen
ohitse. Olemmehan kuitenkin tottu-
neet näkentääii mitä nskoitiattoiuiiita
tneitettelyä pahansuopieti ptiolelta.
Mutta "niillä ei ole mitään tekojensa
tvastunnalaisunden tuntoa. Toinen
ainakiti pitäisi olta .loittiini cie- 8t.
ketersbonra"tn asema.
Jnnri lyhyytensä ja kuitenkin, uiin
sanoaksemitie, täydellisyytensä ivnoksi,
on "tällä kirjasella suuri merkitys. –
U. S.
– Postisiiästöpattkki, Wiiiiie
toitotina pani 18,604 ihmistä 440,398
mk. postisäästöpankkiin ja 7,671 otti
ttlos 619,963 mk. 41 p:iä Edelti-
senä tytionna patitiiii talletukselle
706,337 iitk. 32 p:iä.
– Iiiiisnh teet Hankonietnessä.
Hatikoniettiestä telefoneerattiin S. S.
T:lle toisiltana nini: Siitä asti kttn
"Capella" tuotiiti laituriin, on "Mur-
taja" täytynyt olla "toittiettottia";ta.
Tänään teki laiwan päällikkö heiva-
sella tarkastusmatkan jäärajalle- :ul-
tiin siihen kokeninkseen, että jää, sen-
mukaan knin saattoi hawaita, oli hi-
taassa iiikkeessä, sekä että railoja oli
atvautunnt. Päitvällä huomattiin 3
engl. penikulman lewyistä railoa.
Asemaa parantaa mttntamia päiwiä
sitten wallitsewa lounaistuuli ja te-
kisi sitä suuremmissakin määrin, jos
se waan olisi kowentpi. Kuitenlin
arwellaan, että jos se kiihtyisi, niin
woisi meriliike jälleeti alkaa.
—— Kiisityiiuopettis kansakon-
lttissa. 500 markati suuruinen teki-
jäpalkkio on annetttt seminaarin joh-
tojatar Eh. Lydeckenille, toiinittattias-
taan "Tyttöjen käsitöidett johtamisen
ohjeita-" nimisestä kirjasta; tämän
–
Smoot oli ilmeisesti kowin lewo-
toti
Hän tosin hymyili, mutta selwästi
näkyi, että tiaurttnsa oli keinotekoista
ja hysterillistä. Häiitä kyllä suututti
joutna alakynteen omassa taiteessaan,
mutta ntähemmässä ajassa knin mi-
nuutissa oli entinen lewollisnuiensa
jälleen palannut takaisin. Ja heti
hän lähti liikkeelle kamalalla tiopeti-
peudella, 200 sanalla minuutissa.
– .tiun edustin Yhdystoaltoja St
Jaines’in hoivissa – se sijaitsee Loti-
toossa, ktiten tiedät.
— Iiiin, hywin sett ajan muistan.
Se oli samana wnotitta, kun minä
walittiin Meksikön presidentiksi, hito-
mantti Dempsey. —
– Asttiii Lontoossa hienossa ta-
lossa. Nuorin sisareni, joka oli hert-
taitien ttitori neiti, asui luottani; hä-
nellä oli erinoiiiaiseti kattuis, teräksen-
harinaa rotukissa. .tiissan oli tapa-
na istua ikkunassa, ja tähystellessään
yli kaduit näki se aina eräässä ikku-
nassa toisen teräksenhartnaan rotn-
kissan, joka oli koko jonkoti kauniinpi.
Sisareni kissa käwi niin kateiseksi,
sitte alkoi se laukata ympäri hnotiet-
ta, sillä kissat owat aiwan saittan-
teeskennellyn kyyneleen silmästään.
laiset kuin naisetkin. Sisareiii, joka
että rupesi kauheasti wonknmaan;4
ll:o 9. ""– 1893i
käsikirjati tulee ruotsittkielelle käätitä-
titään sentinaarin johtajatar H. Sohl-
berg. "–—— P: ti.
stat-jalan rata. nyäkki ra-
kennetaan Karjalan radalle Rihdin
kyltin ltto Sortawalassa.
— Semiuaarit. Palkankorotitsta
5 wuoden palweluksesta on ehdotettu
Sortawalan sentinaarin johtajalle O.
HyntI-nille. "
— Wirolaitien „Oletoik” lehti
julkaisee hnhtin että Suomen patal-
joonat etisi syksynä lähetettäisiiti We-
näjän sisäosiiit ivetiäjäiikieltä oppi-
tuaan. Niitten sijaan majoitettaisiin
wenäläisiä tväkeä Suomeen —— suo-
meako oppimaan?
— Weroiiyri Wiipnrissa knu-
luu summittaisen lasknti mukaan täl-
tä wuodelta tionsewan noin 16 itik.
5t) p:niin eli korkeatnwalle kuin tiet-
tätvästi missään muussa Suoniett
kaupungissa. Weroäyrin peruste oii
400 inkaa. Wiip. S. —
"– Patentti. Teollisuushallitns
oit kymmeneksi wuodeksi atitatiiit pa-
tentin kauppias Ananias Orawalle
ojattskoneesta.
– tinopion kauppayhdistyksen
puheenjohtajaksi täksi wuodeksi on
walittu kapt. K. Snndman ja w.
puheenjohtajaksi pankin joht. :li Lind-
tiivisi. – U. Satvo.
—— Painojuttu. .Kattppias Grk-
aorjefsiti Wiitinrin Sanoinia wastaan
nostama painojuttu, elokuitu 4 p:nä
olleeii "Petollista jauho kauppaa””
-tiimiseu kirjoituksen johdosta, oli
esillä wii-uie torstaina. Selwille
käwi, että Wiip. Sanomilla oli ol-
lut syytä tekemiinsä ttinistutuksiiti,
ja oikeus hylkäsi sen wnoksi kanteen
sekä tnomitsi (tirigorjefsin maksamaan
kuluina 100 m:kkaa.
– Eero Järtieseltitt aittari-
tanlu "Keistus weden päällä”” oii
myöty Jywäskytän itiaaseitrakunnalle
3,000 markasta.
— Peltotniehen kotikoulu on
4:s wihko wuodelta 1892" ilmesty-
tiyt. Aikakauskirja, jota toimittaa
Angust Wartiainen, ilntoittaa ilmes-
tywäusä tänä wuonna samalla tawal-
la kuin ennenkin, neljässä wihossa.
Wuosikerran hinta "on 4 markkaa,
wihottain 1: 50.
4 wihko sisältää Adolf Theodor
F-orssell (kuwalla). Kttivaitksia mei-
jereistä Pohjanmaalla. Karjanrehun
kaswattaminen Sweitsissä. Kaswien
totuttaminen !vieraaseen ilinattalaan.
Mnstialan opettajain ja oppilasten
tutkimusmatka Pohjanmaalla. Tal-
lirakennuksista. Muntettawa katsan-
tok inta. – Wiime wuosikerta sisäl-
tää 314 siwna.
— Untta kirjallistiutta. Clon-
hertt ja Knmpp. knstaitnnksella on
Wiiptirissa ilmestynyt: Meijerihoi-
don oppikirja. Kirj. Nils Grotenfelt,
inaatiwiljelyshallitnksen ylitirehtööri.
Suometttaitnt Angust Wartiainen,
ivirkatalojen tarkastaja. Agronoomi.
Toineti parannettu ja lisätty painos.
Motiilla kuwilla walaistti. Hinta
5 mkaa. .
– Tapaturniawaktintns-osake-
yhtiö Patrian johtokuntana owat
lakitiedetien tohtori Aksel Lille, pn-
heenjohtajana, koleginasessori N. Chr.
Westertttarck ja insinöörikapteeni A.
2 !. Lagerborg, jäseiiinä, sekä insiiiööri
E. C" Standertskjöld, prosessori wa-
paaherra M. 2!. af Sehttlte’tn ja wa-
rattiomari Rudols Elmiig, warajäse-
oli huoneessa, puki juuri yllensä läh-
teäkseen howipaaliiti Buikingham-pa-
latsiin, ja tehdäkseen itsensä kauniiiti-
maksi hieroi hän puuteria poskiinsa.
Seii n.iki kissa ja huomasi, mitenkä
maali teki sisareni kaswot ihanam-
miksi. Kuii sisareni oli lähtenyt ulos,
itiin arwaappas, mitä kissa teki? Se
hyppäsi ylös piirongllle ja tahtoi
puuteria kaswoihinsa; sitte asettui se
jälleen ikkunalle kopeasti ja pöyhkeil-
len mulkoilemaan tuolle toiselle kis-
salle kuni olisi tahtonut sanoa: nyt
olen maalattu, nyt olen paljoa kau-
niinpi sinua! Tahdon olla kadotettu,
ellei tito toinen kissa seuraawana
päiwänä myös ollutsiivellyt puuteria;
poskilleen. "
"— "Walehtelet, sanai Dempsey,
uhaten Smoothia tuolilla, ",-
Niin teet sinäkiii, sanoi"
Smooth.
WaaditI iin -kunsi miestä eroitta-
maan heitä,eikä heistä koskaan sen
koommin ystäwiä tullut.
Mikä ott wapaus?
1:ksi Korkein päämäärä, johon ih-
misen tulee pyrkiä. "
2:ksi" Perhonen, jota lapsi aja
takaa, saamatta sitä kiini. —
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
