Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
laantuu !lettini- 11 !i:tt.
nrnit
ll:t 12; — 1893.
aine tie-inuit
:72 93
Weli I:lle Kytuissä.
Niinkuiu lähteissäni lupasin, niin
piirtelen sulle jonkun rimisen pää-
kaupungin kuulumisia Puhmnatta-
kin jo armonnet, etten osaa asioista
hywinkään perusteellisesti puhua, siksi
kun en wielä kominkaan paljon tun-
ne kylämme oloja ja tuskin tulen
niitä kowin tarkkaan tuntemaankaan.
Mutta kirjoittelen tunnuinkin niistä,
joista satun jotakin kuulemaan ja
näkemään.
Muistanethau, että olen ensiker-
talainen täällä; sentähdenpä alku
olikin hankalaa, mutta pianhati sitä
talo tawoilleen wetää !illaltaan ku-
mittelin tätä paljon suuremmaksi kun
se todellisuudessa onkaan. No, on-
han tässä suuruutta sentään, mar-
sinkin kun esikaupuugit lukuun ottaa.
Muuten on kaupunki hywin siemää
ja komeatakin warsinkitt keskitienoil-
la Iärjestys on mallikelpoista. Ja
kaikki näyttää käywän säännöllisesti
kun hampaat myllyn rattaassa, niin-
kuin ainakin hymästi järjestetyssä
waltakunnassa.
Tänään taasen koko kaupunki juh-
lii. On näet suuren runoilijamme Ru-
nebergin syntymäpäiwä, ja kun se
nyt sattui näin "pyhänpäälle”, niin
joutaakin kaikki. Aamulla aikaisin
oli runoilijan tumapatsaan juurelle
ilmestynyt loistawaa komea seppele
"Suomen puutarhayhdistykseltä””. ——
Kello 12 oli määrätiä ylioppilas"-
kunnan laulajien saapua myoskin pat-
saan luo laulutermehdykselle.
Minäkin kiiruhdin saapuwille, waik-
ka jo edeltäpäin epäilin että tokko-
han tuolla kuulee suomet! sanaa. —
Mutta elähän wirka! Nyt ne jo lau-
lamatkin! Ja selwästi ja !voimakkaasti
kaikuu tuhansien korwiin: "Kuin ko-
timaa tää pohjainen, maa kallis isi-
eu”. Wielä lauloiwat muitakin lau-
luja ja kaikki suomeksi. Taisimat-
han ruotsalaiset tästä wähän nenään-
sä nyrpistää, mutta eipä se autta-
nut. Mieleeni muistui äskeisistä kir-
joituksista, että taaskin on nieillä
suomalaisilla yksi ",asenta" lisää. –—
Näet, weliseni, täällä näyttää kaikki
olewan niit! sotkeutununna tuohon
ruotsalaisuuden wyyhtiin. Kyllä
siiuä wielä on työntaata ennen-
kuin siitä selwä kerä syntyy. Ja
sittenkin kuunna kyllä, löytyy täällä
muka suomalaisuuden harrastajia, jot-
ka makuuttamat kielikysymyksen men-
neen ja polttopisteensä ohitse. —
Mutta luuletteko täällä joutaman
näin juhlapäiwänä kauwankaan si-
sässä olemaan, jos mielit jotakin näh-
dä. Illalla on taas kaksikin eri
soihtukulkua runoilijakuninkaan kun-
niaksi. Koska en ole ennen tuom-
moisia nähnyt, niin owat nähtäwät
nekin. Tuhansiin nousema ihmisjouk-
ko aaltoileekin jo Esplanaadikaduilla.
Tuollapa tulee juhlakulkuekin, useam-
milla kepin nenässä roihuama tuli-
soihtu. Somalta tuntuu katsella tuo-
ta, mutta kuitenkin se tuntuu niin
keweältä. Jllallaon useampia ilta-
mia juhlan merkityksen johdosta.
Suomalaisessa teatterissa näytellään
"Saimaanrannalla", ja useampia ku-
maelmia Runebergin runojen johdolla.
Teatteri on täynnä yleisöä ja Yli-
oppilaat laulamat m. m. innostutta-
man "Herää Suomenki ”.
Täällä pääkanpungissakin wallit-
see nykyään suuri rahapula ja ai-
neellinen ahdinko tila. Edesmennei-
nä wuosina oli täällä ollut kowa
rakennusinto, rakennuksia nousi kun
sieniä sateen jälkeen toinen toistaan
komeampi. Mutta sitten tulikin ah-
taampi aika, wäkcä muutti paljon
täältä pois, monet rakennukset sei-
somat tyhjinä mitään tuottamatta.
Wararikkoja tehdäänkin täällä ääret-
tömästi. — Työmäki, walittaa taas
työnpuutetta ja kaupungin täytyy
pitää huolta työmiehistään, heille
koetetaankin kaikin tawoin hankkia
työta Kun sitäpaitsi owat näin ko-
wat pakkaset ja puut owat kalliin-
laisia täällä, niin ei se köybän elä-
mä ole kominkaan lystiä.
Teillähän siellä Kymissä näkyy
olleen soma olutkokous tai miksi sitä
nimittäisin. Surkeata, että siellä
wiellä löytyy niin sokeita, jotka puo-
lustamat tuota turmiollista kestikie-
warein olutkauppaa Koskahau nii-
denkin silmät aukenemat näkemään
omaa ja muitten kuntalaistcnfa etua
Viin lopetan nyt kirjeeni" Peräs-
ta lisää- Kirjoitahan mu iinakin
Kymit! oloista Terioeyttä ja rau-
haa toiwoo weljesi Tuohi.
Weljlialaljdrlka wähäsru
Piirtelöitä pihiini-uilon,
w. 1877293.
"Paljo on h y y t ä Pohjola:sa
I ä ä t ii kylmässä kylässä:
Hyyss’ onwirrat jäissä järwet
Jlmat kaikki iljenessä,
Koljamessa kaikki paikat,
Laaksot l u ui e n mäessä,
Miesten parta huutehessa,
H a l l a s s a hewosten harja.””
Pakkaista, pakkaista yhä, kitise-
wää lunta ja puremaa kylmää. Läm-
pömittari näyttää päiwittäm, wiikot-
tain 30:nen pykälän kaikkea muuta
kun lämmintä. Wäliin taas tihkui-
lee luuta, jos ei ole lerrassaan tuom-
mo:nen Falbin "möry”. Jhmisillä,
kenet: tulee ulkoilmassa liikkua, tn
työ marjellessa itseään paleltumasta.
Sentähden näkeekin miesten kaula
lyhyenä ja paksuna, pää turkin kau-
tä tai istua könöttäwän resloissa,
joko he sitte omat kaupunki matkalla
tai metsä ajoon menossa. Waan sa-
mat omat melkein tyypit näköjään:
isoihin turkkeihin pääremöidyt, hatun
korwat alhaalla, näkyy naamasta
ehkä lumitien parta, silmät ja nenä,
joka wiime mainittu usein saa läm-
mitellä omistajansa kourassa, kun
pakkanen nenän päätä riitelee ja war-
paita tahtoo koperoon wetää
Noha ansioita walitetaan huonoiksi.
maan ei sowi walittaa ettei niitä
ollenkaan olisi, kun tarkenee waan
lähteä. Tositi on rahti palkat hal-
mat, waati siitä huolimatta saawat
rahdin antajat kyllä rahtaajija, esim.
Metsänkylän sahalta, jonka omista-
wat N. Aladin 8:- Demitoff ja joka
sijaitsee 12 kilom. matkan päässa
Haminasta, wedetään lankkuja ja lau-
toja päimät pitkäätt Sawiniemen lat-
sille. Mainittu saha on warustettu
aitioasiaan yhoellä raamilla ja työs-
kentelee wesi woimalla erinomaisen
rimakkaasti. Sahan omistajat owat
wiime syksynä myös ostaneet Sip-
polan kartanon omistajalta kapteeni
Daehn’ilta tukkimetsää 60,000 mar-
kan orivosta ja kuuluukin siellä "Tuh-
kurin kankaalla" olewan aika jörri-i,
moniaat 3 syltä tywestä ympäri mi-
taten, waan ei kuulu kominkaan ole-
wan niiden wetäjiä.
Rahantulolähteistä katsomat maa-
miehemme kuntminkin parhaimmaksi
etta wetää maan oman metsän hir-
siä kaupungille ja sen läheisyydessä
olewille liike- ja lastauspaikoille,joissa
niitä ostawat kauppaneuwos Ahl-
qwist ja tukkukauppias Aladin Siis
metsäntuotteilla sita nykyään rahoissa
pysyy, kellä semmoista myytäwäksi
on, kella ei, niin ottakoon esille muut
keinot.
Henkisiä elänian tarpeita koetetaan
täälla moimien mukaan tyydyttaä.
Niimpä työskentelee taalla seuroja
nykyjään kolmekin, joista puhun erit-
tain nuorisoseurastamme, toiset kasi-
työseura Pampyölissä ja moimistelu-
seura "Yritys” Pyhällölla owat mi-
null ewähemmintunnetut. Wehkalah-
den Nuorisoseura, joka äskettäin taytti
toisen ikäwuotensa, piti wuosikokouksen-
sa ja sen yhteydessä kuukausi-iltaman
Husulan kylassä E. Tepposen talossa
w. k. 29 p. Aluksi seuran sihteeri
luki muosikertomuksen, siitä käwi sel-
mille, että seura woimainsa kantamiin
on todella koettanut elon tantereella
hyöriä, jota todistaa sekin että wuo-
den kuluessa on sen toimesta ollut
yleisiä juhla- ja iltamatilaisuuksia 10,
ja sitäpaitsi wiime talwena kolmen
kuukauden aikana kasityö-iltamia ker-
ran wiikossa joilla myöskin oli tar-
koituksena seuran henkinenkin wau-
rastuminen, joiksi näissä oli laulua,
lausuntoa y. nt. Jokaisessa yleisessa
iltamassa on ollut aina puheita, esi-
telmiä, näytelmiä joita seuran jäse-
net owat hotnmanneet; esim. näytel-
miä ja kuwauksia wuoden kuluessa on
annettu suurempia ja pienempiä kaik-
kiaan 10. — Tilit kun oli luettuja
johtokunnalle myönnetty täydellinen
tilinmapaus, seurasi jäsenten kirjoi-
tus seuraan ja läsnä olijoista kir-
joittautui 41 henkilöä. Johtokun-
taan walittiin jäsenet suletuilla li
puilla ja tuliwat siihen entiset: kansak.
opettaja E. Kapiainen, rouwa M. Ka-
piainen, talollisten pojat Konst. Hus-
gasmel, T. Mäkelä, M. Dufwa,
maanwilj. E. Muurman, ja opetta-
jatar S. Tammelander, ja uusia:
opettajatar neiti H. Pietikäinen, ta-
loll" p" K. G- Husgafwel ja räätäii
E. Andersson;
.Esimieheksi walitsi johtok. keskuu-
destaan T. Mäkelän, maraesim. E.
Muurmaunin, sihteeriksi Konst. Hus-
gasmel’in ja rahaston hoitajaksi K
G. Husgafwel’in, Tilejä tarkasta- ;
ntaan kartanon omistaja G. W.
Hammarenin poliskonstaapeli J.
Pulkkilan sekä heille waramieheksi T.
Husgafwel’in. Seuran pöytä kirjaa
tarkastamaan E. Kapiainen ja S.
Tatnmelander. – Mainittuna iltana
ollut iltama oli myös hauskanlai-
nen, saatiin kuulla laulua, lausuntoa
ja lopuksi koetteli nuoriso polwiensa
notkeutta tanssissa Ja niin on al-
kanut tämä seura taaskin uuden
!vuotensa ja toiwokaamme sille ja sen
hymäa tarkoittamille pyrinnöille on-
nea, menestystä ja ylhäisen isän siu-
nausta. — Edistyköön ja edistyttä-
köön se kansaa walon teillä ja tun-
nussanat olkoot nuorisolle kor-
keat ihanteet!
Waalikoetuksensa omat Wehkalah-
den kirkossa laulaneet lukkarit ja ur-
kurit Anderssohn, Eskelin, ja urku-
rin kokelas Seppelin. Kosk’ei mi-
nussa juuri nimeksikään ole musikaa-
lisuutta, niin en tahdo asiassa esiin-
tyä ollenkaan minään arwostelijana;
hywiä oli ominaisunksia ja lahjoja
kaikilla ja wielä lisäksi oliwat kaksi
wiimeistä nuoria nättiä poikaa. Kun
lopuksi soitettiin komeata, juhlallista
"marssia„ kawahtiwat hopeaparrat
ukotkin hiukan ylemmäksi penkissään
kurkottelemaan, ilosta loistamin sil-
min ja kuuleman suloista soitantoa.
Toimon ainoastaan, että tulemassa
lukkarissamme saisimme, kunnon kan-
salaisen ja lämpimän edistyksen mie-
hen.
Kylän lukuset täällä owat myös
parhaassa mauhdissa ja papit kier-
telewät ympäri pitäjää koettelemassa
kansan lukutoitoa. Waan eipä nuo
meidän kylään wielä ole ennättäneet
waan ylihuomenna kuulumat tulewan;
senpätähden monet wanhat kuulumat-
kin keskusteleman: "yl’huomen se siit
on pappi . . . miäläk’ siit lähtää
pappii luwettamaa . . mai ––
wiäläk sinä miten näät? . . . mut
eiköö ne" nyt tuuletnma taira niin
wanhoist wälittääkää . . .” Niin
juttelemat wanhat. Waan entäs nuo-
ret — Ha! K H.
— Suomalaineu hirtettäwäksi.
Suomalainen Erkki Kangas ampui
lääkäri Niclwlas Mcloschen w. k. 6.
p:än iltana Portage Entryssä, Hough-
ton Countissa, Mieh.
Noin puolen yön aikaan lähti
Jaakko Uusimäki kotiansa Hartela iit
Talli nimisten suomalaisten omista-
masta kapakasta. Uusimäki oli juo-
muksissa ja häntä tuliwat mastaan
weljekset Emil ja Erland Hilden,
jotka ensiksi löiwät Uusimäkeä pullol-
la päähätt ja sitten löiwät häneen
monta puukon haawaa Uusimäki
huusi apua ja hänen ystäwänsä tu-
liwat apuun ja kantoiwat hänet ko-
tiaan. Ktm huomattiin, että mies
oli pahasti haawoittuneena, lähti yksi
joukosta noutamaan lääkäri Mclos-
chea, joka kieitäytyi tulemasta sai-
raan luo, waati lupasi korjata haa-
mat, jos haawotettu tuodaan kont-
toriinsa. Mies palasi takasin ja il-
moitti mitä lääkäri oli sanonut, jol-
loiIi Erkki Kangas lähti koettamaan,
"josko lääkäri tottelisi häntä parent-
min." — Lääkäri kuitenkin antoi
Kankaallekin saman wastauksen, jol-
loin Kangas uhkasi särkeä lääkärint
owen. Lääkäri uhkasi Kankaan am-
pua, jollei Kangas mene pois omen-
sa edestä, ja samalla aukaisi owen.
Niin pian kuin lääkäri aukaisi owen,
ampui Kangas hänet ja samalla läh-
ti pakoon.
Lääkäri Mclosche on kuollut sun-
Houghtonin linnassa. Siellä myös-
kin istuit Emil ja Erland Hilden
sekä eräs Leander Karwosenoja ni-
minen mies. — Uusimäki luullaan
paraneman.
kitisit inuta
Eräs wanha sananlasku sanoo:
"oma suu lähin", ja kauneus on
kuten tiedämme, lahja, jota nainen
armostelee yli määrän, aina sen mu-
kaan, kuinka hän sen hawaitsee omas-
sa kuwastimessansa tai ystäwättäri-
ensä kaswojen piirteissä.
Kaswot jaetaan 3 osaan: ensimäi-
uen on otsa, toinen nenä ja kolmas
suu ynnä leuka. Kaswojen pituus
tekee kolme nenän pituutta ja koko
ihmisruumis kymmenet: kasinojen pi-
tuutta tahi kolmekymmentä nenän
pituutta. Nämä pituudet jakautu-
mat seuraawasti: Päälaesta hius-
martoon on yksi nenänpituus, hius-
marrosta leuanpäähän kolme, siitä
kaulakuoppaan kaksi, siitä rintalihak-
siin kolme, siitä napaan kolme, siitä
polween yhdeksän, polwi on 1½ ne-
nän pituutta, polwen alta jalkapöy-
tään kuusi, siitä jalkapohjaan 1½;
siis yhteensä kolmekymmentä nenän-
pituutta.
Suuri on erotus tiaisen ja mie-
hen ruumiin suhteitten mälillä. Nai-
sen uuma on ½0 ohuempi kuin mie-
hen. Hänen kaswonsa omat myös l/19
lyhyemmät miehen kaswoja, ja kun
silmäin wälimatka on yhtä suuri,
niin on naiskaswojen soikeus pyöre-
ämpi kuin miehen. Hänen olkansa
½" kapeammat miehen olkapäitä,
mutta hänen kätensä omat werrat-
taisin ½ pitemmät.
Näin kuuluu tuo towallinen "kau-
neuden laki" Usea pitää tyttöä erit-
täin kauniina, jos hänellä on seu-
raawat ominaisuudet: kolme walkois-
ta: iho, hampaat, kädet; kolme mus-
taa: silmät, kulmakarmat ja silmä-
ripset; kolme punaista: huulet, pos-
,-
nuntaina ja Erkki Kangas istuu "-
ket ja kynnet; kolme pitkää: myötä-
reet, hiukset ja kädet, kolme lyhyttä:
hampaat, korwat ja kieli; kolme le-
meää: otsa, olka ja lanteet; kolme
ohutta: uuma, suu ja jalkapöytä:
kolme hienoa: sormet, huulet ja leu-
ka sekä kolme pyöreätä: käsiwarret,
jalat ja – rahakukkaro.
— Kadulta, Mitä te saatte, kun
notti luotte lunta koko päiwän?
— Pab.at pist-’kiit !sikees- .
— Litan myohatsta. Parom: –
Siis – luotan teid-"in maiti-oloonne –
eikö olisi mahdollista waihtaa tähän meidän
mainioon wanhaan sukukoristeesemme wääriä
kiwiä oikeiden sijaan, ettei sitä ensinkään
huomattaisi?
Juwelikauppias: – Kyllä, hra paroni,
. . mutta teidän hra isänne on jo teh-
"yt sen-" " " "
– Huouoa seuraa hapeawa.
Eräs päihtynyt mies wieri ojaan ja nuk-
kui rauhassa sian wiereen. Raittiusmies
meni ohitse ja huusi miehelle:
"Että häpeä kun urakaat senlaisessa seu-
rassa ?"
Juopunut nukkui edelleen mutta – sika
nousi röhkien ylös ja meni matkoihinsa.
titot-mttt-
wnmn 1892;
Työmäenliike ulkomailla ei ole
wiime wuonna millään lailla muut-
tanut entistä muotoaan. Että työ-
wäestö kumminkin entisellä lämpi-
mällä innollaan yhä harrastaa ti-
lansa parantamista ja yhä kehittää
yhteistuntoaan ja weljeyttään, siitä
tarjoo kulunutkin wuosi useita esi-
merkkejä. Liiallisuuksiin joskus wie-
lä mennään ja saadaan joskus näh-
dä kiihoittuneen mielen panneen toi-
meen rikoksellisiakin asioita, mutta
maltilliseen ja sowinnolliseen "taiste-
luun työwäenliike ylipäänsä pyrkii.
Ensimmäisenä muistumat mieleen
Englannin suuret työlakot. Englan-
nin wuorikaiwosmiehet tekiwät maa-
liskuussa suurenmoisen kansallistalou-
dellisen kokeen. Kaiwosten omista-
jat olimat ilmoittaneet huonojen hii-
lenhintain wuoksi alentamansa työ-
miesten palkkoja. Mutta työmiehet
tiesiwät oman keinonsa. Ennenkuin
he suostuiwat palkkojensa alentami-
seen, joita sitten olisi ollut waikea
jälleen saada korotetuiksi, he päätti-
mät lakkauttaa työn yhdeksi wiikoksi,
jotta täydet hiilimakasiinit ennättäi-
siwät hiukan tyhjentyä ja hinnat sen
johdosta kohota. Työlakon menes-
tyminen ei ollut täydellinen. Hiili-
en hinnat milloin laskiwat kuumeen-
tapaisesti ennen työlakon alkamista,
mutta sen jälkeen estettiin toiwottu
hinnan nouseminen, rautatieyhtiöt
y. m. käwiwät hiilikaimosten omis-
tajain kanssa liittoon, sulkiwat teh-
taansa, lakkauttiwat junain kulun j.
n. e., joten hiilien tarwe wäheni.
Wiikkokautisen lyölakon jälkeen ryh-
tyimät hiilenkaiwajat jälleen työhön,
tehden aluksi wiisi päimää wiikossa
työtä, ja näin palattiin wähitellen
entisiin oloihin. Durhamin kaiwos-
miehet kuitenkin jatkoiwat tomerien-
sa auttamina työlakkoa aina kesäkuu-
hun asti. Sitten kun tällä mälin muu-
tamia mäkimaltaisuuksiakin oli tapah-
tunut, päättyi työlakko Durhamin
piispan mälityksellä siten, että työ-
miesten palkat aleniwat 10 prosent-
tia. Työlakon aikana oli 400,000
työmiestä ollut joutilaana,
Syksyllä tapahtui Oldhamissa työ-
lakko, kun puumillatehtaitten omista-
jat alensimat työmiesten palkkoja 10
pros. Tämä työlakko ei ole wielä
päättynyt.
Pohjois-Ameriikan Yhdyswallois-
sa on Homesteadissa tapahtunut me-
risiä taisteluja myrkytysjuttuineen,
jotka wuoden lopulla tuliwat tunne-
tuiksi ja herättiwät suurta huomiota.
Wenäjällä tapahtui ensimäinen työ-
lakko toissa wuonna Sasnowicessa"
Wiime wuonna siellä oli kaksi työ-
lakkoa, toinen Jekaterinoslawissa,
jossa eräs mekaaninen tehdas oli
työttömänä noin 3—4 kuukautta, ja
ja toinen Lodzissa wenäläisessä Puo-
lassa, jossa oli osallisena noi 30,000
miesta. Täällä käytettiin pulan sel-
wittämiseksi toisenlaista menettelyä
kuin länsi-Euroopassa. Sotamäen
amulla ja lähettämällä niskoittele-
mat työmiehet Siperiaan asetettiin
järjestys jälleen kuntoon.
Ranskassa tapahtunut Carmauxin
wuorikaiwosmiesten työlakko on tul-
lut hywinkin kuulutsaksi. Se syntyi
sen johdosta, että eräs työmies, joka
oli walittu kunnan esimieheksi ja sen
wuoksi ei woinut säännöllisesti olla
työssä, eroitettiin yhtiön palwelukses-
ta. Työlakko oli pitkällinen ja mä-
kiwaltainen ja siihen sekaantui sekä
edustajakamari että hallitus. Mutta
warsinkin hallituksen menettely tässä
oli niin noloa, että siitä ei suinkaan ol-
lut mitään apua pulan selwittämi-
seen. Työmiesten woitto oli täy-
dellinen" Wieläpä täytettiin sekin
heidän maatimuksensa, että kaikki wä-
kiwaltaisuuksien tekijät saiwat anteek-
siannon. Kuten tunnettu, menetti
Loubetin ministeristö Carmauxin
työlakkojutussa paljon armostaan,
"iinoina
7-Isuuuuum bjjubjt;
SaIcean sotalainasto-1", leeinari
si’illtelmju erityista helmalasta-,
on nallitus astikaiset; leeiearin
iailcutulceeeta elulottanut melttoi-
Seeti laajennettaialcei. kaltiopa-i"
tain leulnnlcjariio-ialiolcuuta on
!kujtenlcin mellcoieella enemmis-
in
tai-leoin, railia omituinen peulralo.
38
Se on taapain tai"
intettu, selta mujhin sormiin serraten tantattoman jao
ja palien, Iol:onaan luonnoton.
"loa ’ke etsitte raililta
l:olto lcapungieta, njin ette soi lastaa !iitaan ainoata
taman laista. Sittenltjn ei ole eoseltuuut ]tateen en-
binbaan. karia sellaisia liansilcl:aita ei roisi löptaa
monen tueinanlcaan joulcoeta. eloi; penttala soiteltaisi,
njin olieiuat sormet lijan suuret, ja joo sormet sorel-
tnjeitat, njin ei peulcalo soisi malttua ajoaan. ’ke lej-
ejiitte askien, miten "oi Saaäa jotain tietoja ejjta nuo-
resta mjelteeta. 0ttal:aa tama baneiltae asujaeune; ee
on "terrattoman nallia.
!kapteeni lausui lrijtolljeuutensa tuosta aljlrleaaeta
selujtylcseeta ja nensoeta jonlca lian sai.
IIan paatti myös antaa daneil:lcaau olla !toelie-
matta ja eailjttaa aita nijn; etta se pitaisi saman
muotonsa.
kai-ataman silmanrapaylreen pej-auta liallista; 0atlt-
eart ruumiin yli.
lilyt huomani lian taas jotain, jolta tieratti !janen
tarlelcaasaieuuttaan.
ineutpaan jlj liuolleen tojselle
puolelle, laelteuoj lian poluilleen ja !katseli tarleempaan.
– !kystapa-murha! dnnäaljtj lian. .Iotalein on
!eritty hanen rinnaltaan —– tjetamatönta l:ujtenlrim
eunenl:ä !tai jall:een tyän.
!tansoa njäleaptt:i paataan.
— ]liinaa halutti juuri lrnulla; joelta ’ke tulisitte
miuun ltaneeauj samaan johtopaatokseen tasoa aniaana,
"irblroi bau.
– I-Jnune bujtenltaan eaa jattaa huomaamatta,
etta hauella oli !aliajaja !talli-aareoista aorieteita; ja etta
ne on jatettp aoebematta.
– Tentjen ryöstetty tasata oli jolcu arsopaperi;
maeli niitto.
aateleita lruului labeetjsan osea ’karttasi-ulisen
pitaja tuli ojuaan jouleltoineen.
35
— !siltä )janella ollut lret,aan salialaisia, jotlca"
olioisat l:ayueet tianen luonaan?
— Bj setaan.
Braana paitana ]ruulin mina"
tianen sanotan etta hauella oli jilch ainoa sairalainen,
ja se aanoi:elj lanneosa.
— .la l:nlra lian
– Sita lian ei sanonut.
oli?
ailia ajoin I:aii eraS
nuori mies hanen luonaan.
— !sulta lian sitte oli?
– Sitalraan en tieäa
– Btt-eleö tiecla luitaan muuta baneeta?
— kin.
– Uinl:analtöinen lian oli?
– ]stiina noin tuoliin quata hanta; kiman-
nöiteijani oli aina salmis tianen tulolleen ja anna-
neiti paasti itee banet ainaan.
8jtten I:un lian oli
!tienyt mielten huoneesensa, suljettiin ori. I(un bau
taa-8 meni matlioibjnea, uajtti ta7allise8ti, imu neiti
olisi itkenyt" ja ronua myös oli lipuin alantilainen.
Braana paitana ]tuulin mina neiäjn eanouan:
"IIan
on armahtamaton – lrail:eeea steelta-o. .koepa lian
tosia-tuliin olisi tilaisuuäeeaa ottamaan sinulta lcaileltj,
mita sinulla oni"
– Uo, mita ronua karien rastasi siilien?
— Bj mjtaan.
—— BtteIrö tosiaanl:aan roi sanoa miuulle, miulta-
naleöineu se nuori mies oli?
— !taina olen ainoastaan 71:an leet-tan nannyt
hanta, ainoastaan kerran tapasin hauet rapuilla. kian
oli pitaa ja noijilta ja ruuniltjulrsineu.
— Iujnl:a usein dan leani taalla?
— ’kai-allieesti aina ]colmen lrnnl:auäen lrulnttua.
– "Ia ]miulta !tausan !tanelia oli tapana riippa?
– 7aliata tunnin, salista enemmanön, leenan
oli lian lrolto iltapaioan. Silloin liutain mina pöyäan
nanelleliin, mutta dan laitoi" pojs. enneniinin tarjottiin
10
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
