Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
muuni-3 "unitie-i 11
nini, ettei anneta tutkittaman käyt-
tää wastauksissaan suomenkieltä ol-
lenkaan. Onhan se sonia juttu, kun
S u o m e n yliopistossa ei saada pu-
hua suomenkieltä.
Kauan kaiwattu puute on täältä
poistunut hiljakkoin, kun on saatu wal-
miiksi "Helsingin työkoti ja yömaja".
Tämä laitos on kyllä ollut olemassa
jo kohta 9 wuotta, mutta nyt wasta
se on saanut’ oman rakennuksen, tul-
lut täydelliseksi. Knten nimestäkin
arwaa, on laitos aiottu pääasiassa
"kansalle", "työmäelle", ja sen tar-
koituksena on antaa almua-anowille
apua, kumminkin ainoastaan työtä
wastaan, yösijan puutteessa olewille
kattoa pään päälle. Knn täällä —
eikö liene muuallakin samaten — ker-
jääminen ja samalla myös hywän-
tekewäisyys owat lisääntyneet ja kun
on hnomattu, ettei annettu raha-apu
useinkaan todellisesti ",auta" sen saa-
jaa, niin owat asiaaharrastawat hen-
kilöt ryhtyneet toimiin tämän hymän-
tekewäisyyden tekemiseksi hyödylliseksi.
Niin on syntynyt aate perustaa sellai-
nen laitos, jonka kautta epäkohta pois-
tettaisiin. Sekä yksityisten ettämaltion
awulla on tästä aatteesta tullut to-
dellisuus, ja niin on nyt olemassa
kolmi,- osaksi miisikerroksinen raken-
nus, joka sisältää 1) yömajan miehiä
marten (60 muodetta), 2) työkodin
niinikään miehiä warten, jossa myös
on sijaa 25:lle wuoteelle, 3) työmäen
höyrykeittiön ja 4) raittius-raminto-
lan, jossa on 53 pientä huonetta.
Sitä paitsi on laitoksessa työ- ja
ruokasaleja y. ni.
Jos kuka tahtoo nyt harjoittaa
hywäntekewäisyyttä, niin se käy päinsä
paraiten siten, että hän rupeaa osalli-
seksi tähän hymäntekewäisyys-laitok-
seen s. o. tilaajaksi. Silloin hän saa,
snorittamalla 5 nik., 25 lappua, jotka
hän saa täyttää tarwittaissa. Knn
miehenpuoli tulee pyytämään häneltä
apua, niin hän kirjoittaa tällaiseen
lappuun anojan nimen sekä osottaa
hänet menemään työkotiin. Siellä
hän saa työtä, ruokaa, majan, waat-
teita ja koetetaan auttaa parhaim-
malla tawalla. Niinikään koetellaan
häntä saada kääntymään oikeille teille,
hankkia hänelle paikkaa, toimittaa hä-
net kotipuolelleen j. e. p., sanalla
sanoen hänestä pidetään mitä tar-
kinta huolta.
Paitsi työkotia on laitoksessa,ku-
ten mainittu, yömaja, työmäen-höyry-
keittiö ja huokeahintaineii raittius-
ramintola ja matkailijakoti. Yömajassa
suadaan yösijaa jokaiselle miehelle tai
pojalle 20 pennin hinnasta. Kaikki
:vastaanotetut wieraat saawat kyl-
wyn ja suihkua, yöpuwun y. ni. Aa-
mulla on hänen waatteenfa desinfi-
sioitu (puhdistettu kaikellaisista tau-
din-synnyttäjistä). Kun hän on kor-
jannut sänkywaatteensa ja pessyt
filmänsä, kuullut rukouksen, ja saanut
lämpimän suuruksen, päästetään hänet
puhtaana ja hywässä mielentilassa
meneniään. Kuinka hywä ja hyö-
dyllinen tällainen laitos on, arwaa
jokainen.
Keittiön päätehtämänä on hankkia
työmäkiperheille termeellistä,ramitse-
maa ja huokeaa ruokaa, jota on sieltä
nondettama. — Matkailija koti tah-
too taas olla siisti, hauska, halpa
ja maalimaton raittiusramintola.
Knn olen maininnut, mitä on tehty
työnpuutteesen joutuneitten ja ker-
jääjäin hywäksi, niin mainitsenpahan
lopuksi, millä keinoilla koetellaan aut-
taa niitä, jotka todellakin owat hä-
dänalaisia, nälkääkärsimiä.
Noin miikkokauden päiwät on jo ol-
lut teaatteri-esplanaadissa yleisön
nähtäwänä eräs lumikuwaryhmä, joka
kuwaa hallaa. Nyhmä, jonka on
!valmistanut taiteilija Nikström, on
erityisen lauta-rakennuksen ympäröi-
mä ja sisäänpääsö maksaa nykyään
markan. Tulot tulewat nälkäänäke-
ivien hywäksi.
Hallatar, yliluonnollista ihmisko-
koa olema naisolento, se on kuwa-
ryhmän keskus. Kasmot owat sään-
nölliset, kauniit, mutta kylmät ja
elottomat. Hänen ympärillään omat
mökin isä, äiti, tytär ja poika. Ne
ojentamat käsiänsä tuota säälimätöntä
jumalatarta kohden ja näyttäwät ano-
man, että olento säästäisi kypsywän
laihon. Mutta se ei kuule, se ei näe
tuo jääkylmä hallatar, sen sormista
––-
tyttären kyyneleitä . . . Aamun koit-
taessa on halla wiljan wienyt, mö-
kin perhe on leiwätöin.
K. A. P.
sini.
Kotkassa helmikuun 11 p:nä.
— Kotkan kaupuugin tnlo- ja
menoarviosta (eli meno- ja tulo-
arwiosta, jossa järjestyksessä se on
laadittu) wuodelle 1893 julkaisemme
tässä pääpostit
M e n o j a:
Palkkoja:
3) Wakinaisella palkal-
la olewain wirkaili-
jain palkkoja . . 30,960: –
b) Ylimääräisellä pal-
kalla olewain mir-
kailijain . 40,820: –
Kansakoulut:
4) Palkkoja:
3) makinaisia. 19,000: —
b) ylimääräisiä . 6,00m —
13) Palkkioita 1,620: –
0) Tarpeita . . . 33,587: –
Käsityöläiskonlu . 1,505: –
A. Henrikssonin koulu 3,000: –
Wenäläinen kansak. . 400: —
Waimaihoitokustan-
nukset. 12,388: 50
Palotoimi:
3) palkkoja 4,116. –
5) muita menoja . 6,216: —
Terweydenhoito . 4,000: —
Poiiisiiain . 1,675: —
Satamakonttoori 470: —
Sekanaisia menoja . 116,070.
Waroja kaup. käytet-
täwäksi 64,500:
Yhteensä 284,633:
Tuloja:
Kassakreditiimi " ja talle-
tuksia . . . .
Waiwaishoitotuloja
Koulntnloja (waltioapua
kansakouluille 8,000,
luknkausimaksuja 300
ja teollisuuskouluapna
390 my . . . .
Muita tuloja (kauppa-
halleista 6,351,liiken-
netuloja 100,000 to-
ri wuokraa 25,000mk.
j. n. e.) yhteensä . 174,543:
Yhteensä 254,633:
Kaupungin asukkailta tulee siis tak-
soituksen kutta kannettomaksi 30,000
markkaa.
Tulo- ja menoarmio wahwistet-
tiin kaup. maltuusmiesten kokouksessa
wiime joulukuun 22 p:nä.
– Jnnat-Kotkau radalla myö-
yästywät tuon tuostakin milloin mis-
täkin syystä Kymmenknnnan minu-
tin myöhästyminen ei yleensä ole
mitään harmiunista, waan tuontuos-
takin sattuu pitempiäkin. Niinpä
wiime torstai-iltana saapui juna Kot-
kaan wasta kello 8. Wetnri oli wi-
kautnnut Tawastilassa, joten toinen
täytyi Kotkasta tilata. Eilisiltana
taasen tuli juna tänne mastaklo 9: 10.
Koko päiwän kestänyt knmipyry oli
peittänyt radan kinoksiin niin paksui-
hin, että siinä oli oikeen täysi työ
läpi puskiessa
– Lääuitntae kuweruööri oles-
kelee kaupungissamme, mirkamatkoilla
kaiketi.
— Kotkau tuul-alitalot wiime
wuodelta nousimat 117,215 mk. 55
penniin, tiet. Kbl. — Niistä oli wa-
kinaista tunlaakia 6,769 mk. 44 p.,
liikennemaksuja 57,979 mk. 32 p.,sata-
mamaksuja 50,944 mk. 51 p., paino-
lastimaksuja 864 mk. 50 p. ja waa-
kausmaksuja 657 mk. 78 p.
— Tnllilaitos. Päällysmieheksi
Haminan tullikamariin on tullihalli-
tus nimittänyt hra A. Grönbergin.
— Ham. S.
–— Waltionrautatiet. Awonaista
aseinapäällikön wirkaa Lahden ase-
malla omat määräajan kuluessa hake-
neet asemapäälliköt H. Helenius, E.
Stenselt, W. F. Sehsid, 8- Casträn,
A. B. Blomqmist, A. Krogius, G.
O. Hedman, silososian maisteri KJ.
Oller ja R. E. Forsström sekä ensim-
mäinen kirjuri N. Hosiainosf.
— Sanomalehtitilastoa. Ta-
wastilan postitoimiston kautta on
tilattu täksi wuodeksi seuraawat sa-
uomalehdet:
Uusi Suometar 2, Päiwälehti 1,
Haminan Sanomat 15, Kymi 13,
(asiamiesten kautta 21), Suomalai-
nen 1, Wiipurin Sanomat 1, Koti
ja Yhteiskunta 1, Kansakoululehti 1,
Nya Pressen 1, Tekniker 1, Lördags-
wällen 1, Barnwännen 1, Nordisk
Mönstertidning 1, Triumf 2, Sön-
dagsnisse 1, Tidning sör mjölk hus-
hällning 1, Landtmannen 1, Afton-
bladet 1, Lustige Blätter ja Swjet 1.
J n k e r o i s te n postitoimiston
kautta on Anjalan kuntaan
69,500:
1,900:
8,690:
tilattu seurawat lehdet:
!(71711
Uusi Suometar 1, Nya Pressen
1, Huswudstadsbladet 1, Kyläkirj.
Knmalehti 7, Aaniulehti 1, Suoma-
lainen 2, Kaswatus opillisia sano-
mia 1, Kymi 17, (asiamiesten kautta
8), Haininan Sanomat 1, Folkwän-
nen 1, Päiwälehti 3, Tampereen
uutiset 6, Ny Jllustrerad Tidning
1, Koti ja Yhteiskunta 1, Kansan
Toweri 1, Jyränkö 1, Aalborg-
Stiststidende 1.
Myllykosken asemalta
on tilattu Anjalaan:
Hufwndstadsbladet 2, Uusi Suo-
metar 4, Mikkeli 1, Kyläkirjaston
Kuwalehti 1, Terweyden hoitolehti 1,
Metsänhoitolehti 1, Kymi 5, Krings-
ropet 1, Sotahuuto 1, Turun Lehti
3, Koti ja Yhteiskunta 2, Aamun-
airut 1, Ewangelisk kristedom 1,
Meniskomännen 1, Suomen Wiikko-
lehti 1, Sänddbudet 1, Missions-
tidning 1, Biet 1, Sweriges höns-
tidning 1, Tidning sör Trädgär-
asodlare 1, Folkwännen 1.
Sitäpaitsi tulee wielä koko joukko
lehtiä ristisiteessä ja asiamiesten
kautta, niinknin Kyläkirjaston kuwa-
lehteä, Kymiä, Lähetyssanomia y.m.
– Sairaustilastoa. Wiime wii-
kolla sattui kaupungissamme sairaus-
kohtauksia: Jnsluentsaa 6, keuhko-
katarria 3, suolikatarria 2, milntan-
tia, wesirokkoa ja kaulatulehdusta 1
kutakin; yhteensä 14.
– Waloa kausalle. Maanwil-
jelijä Anton Hannula rakentaa pa-
raillaan kansakoulua kotikyläänsä,
Rnotsinpyhtään Wastilan kylään
omilla waroillaan Kimijalka raken-
nuksessa on jo walmis ja töitä jat-
kettanee piakkoin. Onpa siinä esi-
merkki, jota muittenkin warakkaitten
sietäisi seurata.
– Wirolahden pitäjän kahtia
jakamisesta nostettanee kysymys
kohtakkoin. Aikomus lienee saada
jako toimeen niin, että seurakunnan
nykyinen kirkko jäisi länsipnoleisille.
Niin on Ham. S:lle luotettawalta
taholta kerrottu
— Wauha malja on Anjalassa
Umineljoen kylässä Juho Multa-
lan talossa. Malja on lasista, ta-
wallisen ryyppylasin kokoinen, mata-
lalla jalalla ja laidassa on maalat-
tu kukkakoriste ja kirjoitus: ",Skälbror.
1792." Siis se on toistasataa
wuotta wanha ja on jo warmaan-
kin monessa juhlatilaisuudessa esitet-
ty.
—— Kotkan raittiusseuran om-
peluseura on herätetty nudelleen
eloon. Työiltamia aiotaan pitää ker-
ran wiikossa kansakoululla. Eilen
oli ensimmäinen.
— Keskusteluiltaman toimeen
panee Kotkan raittiusseura sunnun-
taina tämän kunn 19 p. Kokoukses-
sa tullaan pohtimaan raittiuden alalle
kuuluwia asioita. Jokaisella kokouk-
seen saapumalla on oikeus keskuste-
luaineita esittää
— Kotkan raittiusseuran lan-
kunnan johtajaksi tulee kapellimes-
tari J. G. Lindell. Wiimeksi johti
laulukuntaa opettaja Hugo Ruotzi
Hallasta.
Wiipurin läänin maan-
viljelysseuran 42 ionosikokous
pidettiin wiime wiikon keskiwiikkona
Wiipurissa. Seuran johtokunnassa
oli ollut puheenjoht. läänimme ku-
mernööri A. Gripenberg, warapn-
heenjoht. kontrahtirowasti M. For-
sten, rahastonhoitajana M. Francke
ja jäseninä, howitilojen omistajat E.
Lindholm, E. Grönroos, K Norring,
ja W. Breitenstein, mallesmanni A.
Westberg, homioikeudennenwos N.
Perander, henkikirj. W. Ahrenberg
ja sihterinä läänin agronoomi A.
Gylden. Wiime lokak. 10 p. walitsi
seura eronneiden Lindholmin ja Peran-
derin sijaan pankinhoitaja C. G.
Ramstenin ja howioik. notaation R
Selinin
Seuran jäsenluettelosta näkyy että
seuran jäsenten lukumäärä nykyään
on 343, joiden lisäksi wielä tulee
läänin ulkopuolella asumia.
Läänin maanmiljelysnäyttelyssä
Suur-Tawastilan howissa Kymin pi-
täjässä jaettiin rahapalkintoja 2,000
in. arwosta. Paitsi mainittua lää-
nin yleistä näyttelyä pidettiin pie-
nempiä kilpakokouksia Sippolassa,
Miehikkälässä, Säkkijärwellä, Luu-
mäellä, Wirolahdella ja Walkjärmel-
lä. Sitäpaitsi on seura saanut kut-
sumuksia muihin maamme läänin
maanmiljelyskokouksiin. Tänä wuon-
na pidetään tämän läänin näyttely
Parikkalan pitäjässä.
– 35 Asteen pakkanen oli
Anjalassa tämän kuun 9 päiwän
aamulla.
— Hanska iltama oman maan
nälkääkärsimieti hywäksi toimeen pan-
tiin Haapasaareti kansakoululla t. k.
5 p:nä. Runsas sisältöinen ohjelma
waihteli laulujen, puheiden, esitelmän
ja runolausuntojen keralla ja lopuksi
näytettiin kaksi kuwaelniaa: "Matka-
miehen näky" Wänrikki Stolin tari-
noista, ja eräs nälkäsentuja esittä-
wä kuwaus, joka wiimemainittu
erinomaisen onnistumisensa wuoksi
herätti myrskyistä käsien taputusta
ja yleistä mieliymystä. Ohjelman
loma-ajoilla tarjoiltiin kaikenlaisia
raittius mirwokkeita.
Erityistä kiitosta ansaitsewatilta-
man toimeenpanijat siitä että he sno-
rittiwat kaikki iltaniata koskewat kulut,
jotta koko iltamasta saatu tulo pnh-
taana woittona woitaisiin lähettää
nälkääkärsiwien keskuskomitealle Hel-
singissä. Tulot iltamasta nousi-
wat koko joukon yli puolentoista
sadan markan, mikä onkin jo siewä
summa näin ahtaisiin aikoihin ja
saarelaisten pieniin oloihin katsottu-
na.
—— Sotatuomariksi Wiipuriii pa-
taljoonaan on senaatti määrännyt
homioikeuden auskultantin R. Elfmen-
grenin.
– Arpajaiset kansakoulun raken-
nuksen kuntoon saamista warten päätti
Haapasaaren kansakoulun johioknnta,
asianomaisen luwan knmernööriltä
sihen saatuaan, panua toimeen ensi
tulemaii huhtikuut! 4 p:nä Arpa-
lippuja tulee liikkeesen laskettamaksi
1,000 kappaletta, joista joka neljäs
on sisältäivä woiton. Koska woitot
ylipäänsä owat hywin sieiviä ja snu-
rimmaksi osaksi kallisarmoisia, niin
toimotamme Haapasaarelaisten arpa-
jaisille hymää menestystä.
– Kettnja on paljon Taniasti-
lan senduilla. Tahtomat oikeen asun-
noille lähestyä. Json naaras ketun
sai wiime miikolla Kusti Jaanu
myrkky-leiwillä Ylänummen kylästä.
— Purjehdusyhdistyksen ilta-
utasta huomenna Bastmannin sa-
lissa huomautamme yleisöä
– Eioank. liit. nuorukaisyh-
distykselle? on iltama huomenna klo
3 i. p. Noosin talossa.
"Ei ole .Jnniala kiirettii
luonut" nimisen, lehtemme 10 n:ssa
olleen untisen johdosta kirjoitetaan
meille, ettei siinä mainittu mies
ollut ummeljokelainen. Oikasijan toi-
womme tyytywän siihen, että jätäm-
nia hänen sapiskansa julkaisematta
ja niainitsimme maan tämän pää-
asian, warsinkin kun sen julkisuuteen
laskeminen ei suinkaan ole kunniaksi
lähettäjälleen, waan päinwastoin woisi
ehken waaralliseksi käydä.
Pyhtään Hirwikoskelaisten
kouluhomma.
Pyhtään Hirwikoskelle kuulutaan
nykyisin oltaman aikeissa perustaa
kansakoulu. Kahdesti on tämä asia
jo ennen ollut wireillä, mutta mo-
lemmilla edellisillä kerroilla on se
myttyyn mennyt" Saa nähdä, tokko
nyt toteutuu. Kipeästi kaipaa paik-
kakunta koulua, kyllä se nyt jo sie-
täisi saada. "Pyhtää on kun nukku-
wa wanhus", kirjoittaa meille eräs
armoisa kansalainen, "se torkkuu wielä
wanhassa unessaan monessa suhteessa.
Kyllä sielläkin owat jotkut "herämieet",
mutta he owat ruotsalaisia, jotka
owat päässeet siwistyksen ensi por-
taille kansanopistojen (?) waiku-
tuksesta ja käyttämällä sanomalehtiä ja
kirjallisuutta. Mutta suomalaiset owat
hywin takapajulla, waikka heitä on
melkein yhtä paljon kun ruotsalaisia-
kiii Suomalainen kansakoulu on
toisessa ääressä pitäjää sa siinäkin
on opettajana ruotsalaisen koulut: opet-
tajan maimo. Hirwikoski ja Hein-
lahti owat ihka suomalaisia kyliä ja
edellisessä on ainakin 70 koulu ijäs-
sä olemaa lasta, mutta kansakoulus-
sa niitä taitaa olla 2 kappaletta.
Eiwät köyhät talollisetkaan iooi sinne
kustantaa lapsiaan, sitä wähemmin
itselliset. Hirwikoskella on jo pari-
kertaa hommattn kansakoulua ja jäl-
kimäisellä kerralla oli jo täysi tosi
edessä, mutta Pyhtään roioasti otti
kerraii asian puheeksi ja siitä ukot
luomimaan koko hommasi"
Sen kerran perästä oli asia toistai-
seksi nnkuksissa. Ukoille oli selitetty,
että koulu tulee niin kalliiksi köyhälle
kylälle, että moni talo köyhtyisi fiitä
kokonaan j. n. e. Nyt, kuten mai-
nitsinime, on asia undelleen wireille
saatu ja toiwomme että" siitä tosi
tulee. Toiioomme, että Pyhtään suo-
malainen rahwas osoittaa, etteiwät
he tahdo olla takapajulla ruotsalai-
sista naapureistaan. Ensiii koulu
Hirwikoskelle, sitten Heinlahteeu.
Ei se yritys köyhdytä eikä taloja hä-
wioöu saata, päin wastoin nousewa
snkupolwi kouluii kautta kehittyy ny-
kyistä etewämniäkfi.
– Hiinniikäs mies. Loistawa
todistus Darwinin teorialle on eräs
mies Kortihemskin piirissä Etelä-
Wenäjällä. Häiiellä oli syntyessä
pikkuinen häntä, joka sitten yhä kas-
woi ja peittyi karivoilla. Häii sai
tästä lisäkkeestään paljon harmia ja
pilkkaa osakseen; kyläläiset härnäsi-
mät häntä alinomaa pirunpojaksi;
sotamieheksi hän ei kelwannut ja kiin
tuli nainiaikään, niin — kukas hän-
näkkäästä huoli – ei mies parka
saanut eukkoa Wihdoin lähti hän
Moskomaan päättäeti päästä tuosta
kiusakapulastaan. Siellä tehtiiii leik-
kaus, mies palasi iloisena kotipuolel-
leen, otti akan sai lapsiakin, mutta
kaikki hännättöniiä.
— Ghdokkaina Suomen ken-
raalikuwernöiiriu wirkaan maini-
taan Pet. Zeit:ssa kenr. luntu. kreiwi
W. W. Lewashow, kenr. adj. kreiwi
Musin-Pnshkin ja jalkamäen kenraali
o. Roop.
– Suomen perustuslakeja tar-
kastamaan asetetulla komissio-
uilla lienee wiime sunnuntaina ollut
ratkaisema kokous, sittenkuin komis-
sionin asettama maltokunta oli päät-
tänyt :valmistelemat keskustelunsa,
jossa Suomen edustajat, kuten N.
Pr. tietää, kiinluwat yksimielisesti
muodostaneen komissionin enemmis-
tön ajatuksesta eroaman niielipiteensä.
— Wenäjän lääkärit Suo-
messa. Tiedonanto Siwiilitoinii-
tuskunaalta. Wenäläiiissä sanoma-
lehdissä olewan uutisen johdosta,
ettei :keisarikunnassa oikeutetuilla lää-
käreillä olisi oikeutta Suomessa har-
joittaa lääkärinammattia sekä että
täkäläiset apteekkarit woiwat olla
antamatta tällaiseii lääkärin määrää-
iniä rohtoja, saatetaan täten tiedoksi:
että lääkärinammatin harjoittami-
sesta Suomessa helmikuun 18 p:nä
1890 annetun Armollisen Asetuksen
2 3:n 2 kohdan mukaan oikeus lää-
kärinamniatin harjoittamiseen täällä
on myöskin sillä lääkärillä, joka kei-
sarikunnassa woimassa olemien mää-
räyksien mukaan on oikeutettu rajoi-
tuksitta siellä harjoittamaan lääkärin-
tointa ja sen on näyttänyt toteen
lääkintöhallitukselle;
että sanotun asetuksen 4 §:n perns-
teella Suomeen sijoitetnssa Wenäjän
sotamäessä palwelewa lääkäri on oi-
keutettu eri ilmoituksetta harjoitta-
maan lääkärintointa maassa; sekä
että, saman asetuksen 15 §:n mu-
kaan, myöskin ylempänä mainituissa
2 ja 4 §§:issä mainittujen lääkärien
reseptit owat Suomen apteekeissa
suoritettamat samalla tawalla kuin
laillisten Suomen lääkärien resep-
teistä on määrätty.
Siinä siis taasen yksi todistus
itäisten "ystäwäimme” totuuden har-
rastuksesta.
– Liikennetirehtööriu apulai-
seksi eusi piiriin on senaatti nimit-
tänyt Walkeasaaren asemapäällikön
J. W. Mollerin.
— Hallan tutkimista warten
asetetulla komitealla oli wiime
tiistaina ensimmäinen istuntonsa"
.Komitea päätti jakautua kolmeen
osastoon. Ensinimäisen osaston muo-
dostamat maanwiljelyshallituksen jä-
senet, joiden tulee käydä läpi maa-
herrain ja kuwernöörien kertomukset
ja ilmoitukset hallan tnhotöistä tämän
wuosisadan alusta asti; toiseen osas-
toon kuulumat tirehtori Biese sekä
tohtorit Honiön ja Kihliiian sekä kol-
manteen tod. waltioneuwos Lindelöf,
pros. Lemström ja toht. Rindell.
Toisen osaston tehtäwäiiä tulee etu-
päässä olemaan teoreetillinen puoli
hallaii tutkimuksissa, kolmannen osas-
ton työt tarkoittawat taas enemmän
käytännöllistä puolta. Osastot eiwät
kuitenkaan aio työskennellä aiwan
erillään toisistaan, waan myöskin
yhdessä tarpeen ninkaan. — U. S.
— Helsingiii asemapäällikiiksi
on nimitetty Raimolan asemapäällikkö
H. A. H a g m a n.
— Tnllikysymys. St. Pct.
Zeitung kertoo komitean suomalaisen
tullikysymyksen selwittämistä warten
kokoontuneen ensi kerran wiime maa-
nantaina. Puheenjohtajaiia oli kaup-
pa- ja teollisuusdepartementin wara!
esimies, tod. waltioueuwos Dimirja-
sew, "
":" 12. – 18., 3
— ikonluylihallitukseii notaa-
rioksi on nimitetty kansakoulunopet-
taja A. Järwinen.
– Snonwiljelysyhdistys. Oulun
läänin niaamviljelysseura, joka rn
ruwennut puuhaamaan suoniviljelys-
yhdistystä, on ehdottanut maanwil-
jelysseurojen johtokunnille, että ne
walitsisiwat kukin edustajansa komi-
teaan, jonka tulisi ivaliiiistella asiaa,
ennenkuin se tulee käsiteltäwäksi Waa-
san niaanwiljelyskokouksessa, ja jonka
tulisi kokoontua Tampereella maalisk.
15 p. Tähän ehdotukseeii on Suo-
men talousseuraii johtokunta puoles-
taan suostunut ja komiteaan malin-
nut metsäherra M. voli Haartmanin
ja hänen :varamiehekseen seurgn sih-
teerin E. Rönnbäitin, tietää A T.
; Yli-insiniiöri H. T. Tall-
qwist oii pyynnöstään saanut wir-
kaeroii ja 3,500 markan mnotuisen
eläkkeeii. — U. S.
— Hämäläisosaknnnan matka-
rahan 1,200 markkaa kansanopisto-
olojen tutkimista warten ulkomailla
on osakuitta antanut sanomalehden-
toimittaja Seweri Nymannille. Haki-
joita oli neljä. —– P:ti.
Waskiluodon radan töiden
loppuun saattamiseksi on niyönnetty
80,000 markan lisärahamnääräys —
U" S. "
– Tnonii, kirjoituksia isänniaalli-
sista aineista, toimittanut Suoma-
lainen kirjallisuuden-seura, kolmas
jakso, kuudes osa, on ilmestynyt pai-
nosta.
— Suomalainen kirjallisuus,
aakkosellinen ja aineenmukainen luet-
telo, 3 Lisäivihko 1886–183)1, toi-
mittanut Balfrid Basenius on ilmes-
tynyt painosta. Siwuja 266. Hinta
4 mk. Suoni" kirj. Seuran kustan-
nuksella.
— Kansanopisto n:o 12; on il-
iiiestynyt. Sisällys: Kansanopiston
lukijakunnalle. —— Kansantieteen alal-
ta. — Raittinsesitelmä –– Elias
Lönnrotin emännyyskoulu" – Koti-
inaan kunlumisia. – Kansanwalis-
tus seura.
– Tilatkaa Suomen teollisuus-
lehti! Suoinenkielinen teknillinen
kirjallisniis on köyhä. Teknillisiä
aikakauskirjojakaan ei meillä ole kun
yksi ainoa, Suomen teollisuuslehti.
)liaan kuinma kyllä, waikka tämä
lehti ylimalkaan on aina ollut hywästi
toimitettu, on se saanut kitua kanna-
tuksen puutteessa. Ellei waltion wa-
roilla olisi sen elämää turmatiu, olisi
sen epailemättä jo aikoja sitten täy-
tynyt tuonelan tnmille munttaa.
Emme woi käsittää, miksi meidän
teollisuuden harjoittajamme, rakennus-
amniattilaisenime y. m. joille tämä
lehti epäilemättä on hywin hyödylli-
nen, melkeinpä wälttämätönkin, ei-
wät sitä tilaa. Ei ainakaan mo-
nenkaan ammattitiedot taida olla
niin kukkuralleen täydelliset, että lisä
pahaa tekisi. Suomen teoll. lehdestn
sentään woisi kukin ammattilainen
hywin paljon ammattitietoja imeä,
eiwätkä ne tiedot suinkaan olisi kowin
kalliilla hinnalla ostettuja, sillä lehti
maksaa ainoastaan 7:20 p. koko wuosi-
kerta.
Toiwomnie, että teollisnuden har-
joittajat joukolla tulewaisuudessa tätä
lehteä katintttaifiwat. :ljiielestämme
olisi se suomalaisen teollisunden har-
joittajan suoranainen welwollisuus.
Warsinkiii nyt, kun lehden päätoimit-
tajaksi on tullut alallaan erittäin ete-
wäksi tunnettu mies, arkitehti Albert
Petrelius, woi odottaa että lehti
entistäkin paremmin tehtäwänsä täyt-
tää. Kaksi uunieroa on lehteä tänä
wuonna jo ilmestynyt ja niitten sisältö
on hywin waihtelewa ja arwoka
ammattilaisille. . ;
R.
Kyniin toimitukselle.
yleisöllä. .
Kotkaii Sanomain 10 :tuuterossa hawait-
sin uutispätkän, jossa toimituksen puolesta
moititaan kymiläisten menettelyä, ilmoitus-
ten huolimattomista maksuista K. S. T.
kohtaan. Tässä siis tuon esiin melkein ko-
konaisuudessaan tuon uutisen, ja se kuuluu
kuten seuraa: "Toiwomma että Kymi saisi
näistä ilmoituksista paremman maksun kuin
Kotkan Sanomat tähän asti owat saaneet.
Kyniin kunnallisitmoituksista ei näet Kot-
kan Sanoinille, joille ilmoitukset tähän asti
on annettu, ole kohteen wuoteen maksettu
penniäkään, waikka maksua monta kertaa on
waadittu."”) Tässä se nyt on kaikessa lois-
tossaan tuo mahtama uutinen. Katsokaa-
pas asianoniaiset, onko syy sysissä mai se-
pässä ja selwittäkäät sitten asianne yleisölle!
Tätä pyytää eräs Kymin kunnassa eläjä
ja ulostekonsa suorittanut.
Waiiha Kymiläinen.
"l Jokohaii tuossa laillista !vaatimiss-
tapaa on käytetty. Kirjoit. muiötutus;
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
