Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
11:0 13.
’köötujän II-Itj:mstin
I(eSch7jiIcI(0n3 IieIijcUuII 15 93173113.
Illljl.
1893.
’1"11 3 11 8 11 i 11 t 3: IIoIce 7noi191t3 4 1111:" uolmeltuneljännel:seltä 3 111. 25 p.,
puomit-3 7110c191t3 2 111. 25 p. "ja neljänneä inoäeltu 1 111. 25 p. – kiesit-718-
nnmerot 11131:8373t 10 penniä.
I-ebti ilmesty! jojen besinijil:iäo j3 lauantai 1::10 10 aamupäjifällä"
7381:3373 toimit-1:3 3"
k. titteliini-.
’kaunit-15 ja lronttuori ITirl:Irolcntu 3. — 370111113 1:er
10——2 ja 4–6. – ’leielooni 63.
Ijmoituebjnta:
’kelisiin eäellä 15 penuiä j3 telentiu perästä 10
pennin petiitti ri711tä tai sen 31311-3. – Ilmojtul:öet 073t kroati-)oriin jätettä7ät
7111112131355" ilmestymispäiiiän eäelliäenä !15172115 1::10 5 i. p.
Kursslt.
suo-en naukki helmik. 14 hind.
Myynti- Osto-
kurssi. kurssi.
Pietari a,tw . . . . 266 —–201: –
Lontoo a,w ; . . . . 25: 42 25: 20
3 m. . . . . 25: 25 25: 09
Pariisi a,tw 100: 80 99: 70
3 m ..... 100: 20 99: 20
Antwerpeii a/w 100: 70 99: 50
3 ni. 100: 10 99: –
anipuri a/w 124: 70 123" 40
H 3 in. 124: —— 122: 80
Lyybekki a/w 124: 70 12L: 40
3,111 ..... 124: —— 122: 80
Berlln asw 124: 70 123: 40
3 m. . . . . 124: — 122: 80
Franksurt. a. M. a/w . 124" 70 123. 40
3 in. . . . . — — 122 80
Ainsterdain a/w . 210: – – —
3 ni ..... 209: – 206 40
Tukkjolma a/w 139" 60 138 40
!kristiania a/w . . . 139- 60 138 60
Köpenhaniina a/w . . 139 60 138 60
kiinnitin.
Pauktt.
suonien pankin konttoeri awoinna
soka arkipäiwä k:lo 10—2. — Diskont-
tokomitea kokoontuu k:lo 12.
Pohjoisniaitten Osakepankki awoinna joka
arkipäiwä k:lo 10–2.
Säästöpaiikki awoinna lauantaisin k:o 76–
iltapuolella.
?" illikaniari aivoittua k:lo 9—12 päiwällä.
Sähkölennätinkonttoori awoinna k:lo 8 aa-
mulla 9 iltasella,
Rahatoiniikamari awoinna arkipäiwinä k:lo
11–12 päiwällä.
!kokous joka kuukauden 28 p:nä tahi py-
hän sattuessa seuraawana arkena,
Rautatiet.
Junat tulewat:
Kouwolasta Kotkaan k:lo 11210 aamulla ja
klo 7 illalla,
Kotkaöta Kouwolaan k:lo 2,32 päiwällä ja
k:lo 10,20 illalla.
Helsingistä Kouwolaan k:lo 2 yöllä ja k:lo
2"" päiwänä.
Pittarista Kouwolaan k:lo 3M yöllä ja k:lo
4", päiwänä.
!kuopiosta Kouwolaaii k:lo 1"" yöllä ja
1:1- 2uu päiwänä.
Iunat lähtewät:
!kotkasta Kouwolaan k:lo 12"; päiwällä ja
kelo 7""w illalla.
Konwolasta Kotkaan k:lo 7 aamulla ja k:lo
4,;; uiapäiwäaä,
Kouwolasta Helsinkiin k:lo 3"2 yöllä ja k:lo
paiwallä.
Moiaätu Pieturiin t-.w 2"; yönä ja !no
2"" päiwällä. " " "
Kouwolasta Kuopioon k:lo 3", yolla ja k:lo
4"" päiwänä.
tinarakonttoori awoinna Kotkassa
arkipäiwinä k:lo 8—1 ja 3——6 sekä sun-
nuntaisin k:lo 8—10 amnulla.
Lääkiirit.
Tohttri Alsthan tawattawissa k:lo 9-12
aamupäiwällä
" Appelberg tawattawissa k:lo l/210
12 aämupäiwänä.
Kaupungin kirjasto
awoinna sunnuntaisin k:lo 12–1 päiwällä.
Luknhuoneet.
Työwäenyhdistyksen lukuhuone awoinna fun-
nuntaism k:lo 4–10 ja arkipälwinä k:lo
7—9 lltasella.
W. P. K:n lukuhuone awoinna sunnuntaisin
k:lo 10 a. p. —8 i. p. sekä keskim. ja
lauant. k:lo 5—8 i. p.
Postilaitos.
Postikonttoori pidetään awoinna: Pyhä-
ja inlavätwinä t:w -/;.-8—"/—.101a!/;11
–!/212 a.p. Arkipäiwiiiä l:lo l/;8–——!/",10
ja I/;11–12 a. p. sekä k:io 1/.,3–5 i. p.
Wakuutetut sekä sisäänkirjoitetut lähetykset
owat, joutuakseen lähetettäwiksi sanian
päiwän postissa, sisäänjätettäwät yksi
tunti ennen junan lähtöä.
Posti lähetetään junalla k:lo 12½ pätwällä
ja k:lo 7½ i. p. ja saapuu l:lo 9½ a.
p. ja k:lo 7 i. p.
Kirjapaino.
Kyiniii kirjapaino, Wuorikatu, Lagerftaniin
talo.
Kone-asioiuiisto.
"Kynii”-lehden konttuortssa Kirkkokatu 3.
lentis.
"jest-emme !no-"a-
I-
" ’ijeItIIäIeI "
",111l111"
jojta ilmestyy 2 1:21-1333 7111:0883, ]1981:17111I1c018111 "j3 I311311t318111 j3
joutun !117311 tuoreena postiin. — !soiseensa lintanen !18171-11ij
’ijäIUOIIjIIin-
4 m. inoille-"13,
"2 m. 25 !1. "pauliineille-"13,
1 "1. 25 11. "siitinneste-!tilieni
lanujen-31:n: !elas paatin ]raatta tll-inan.
" 1(3npnn31533 ]timaat-3311 iebt:i maltaatta ti133j31u sotiin.
’kjln-!jaaj- munniinina 701 ted-1; Iinbuu :ajn-
mulc3311.
31Min
leein! "liisisi
"11111-3711131
myy-15311 "ljuutö !ea-jt;-
tuoin !kirmaala-ta 3.
tiskipaperia,
(b/I31cu13tur)
"hat-" bonn-!eim-
1117565511
– Koiran nahat maistraat-
tiin. Kansas Cityn koirain-pyytäjä
on kaupunkinsa maistraatille jättä-
nyt laskun wuosi-työstään. Sen mu-
kaan lienee mies ollut kowin ahke-
rasti liikkeellä, sillä koko 6,000 mer-
kitöntä koiraa kehuu hän wuodessa
tappaneensa. Kaupungin maistraatti
maksoi laskun, mutta määräsi, että
koirain pyytäjän wastedes aina on
tuominen surmattujen koirain nahat
näytettäwäksi, kun palkkaansa haluaa
saada.
"
1
" 0 " "
11. 11 " ! 3 i " e !1.
I(0i1(3 — icnlcicoicätn 3.
lisätiliniiiie jä kangastanssi.
öIjtuiinSU 73!-3St0
I(oti— j3 Mom33111c3r11c31t3,
jojSt3 733tt81t3 731miSt6t33I1 11110-
1483113 111111713113 nylcy3j3r1 17131118171
ska-itiisi!
siten tulituntein-te
Tuskin missään maamme kaupun-
gissa, jossa suomalainen wäestö on
enimmistönä, owat kansalliset yhteis-
pyrinnöt niin lamaustilassa kuin
meillä Kotkassa. Meillä nukutaan
niin tuiki rauhallista unta, että tus-
kin kortta ristiin pannaan yhteis-
työssä kansallisen asian eduksi. On
melkein kuin jokainen olisi kääriytynyt
turkkiinsa ja arkana, pelon-alaisin as-
kelin hiipisi eteenpäin, ettei waan suin-
kaan jollakin lailla pahoittaisi niitten
muutamain mieltä, jotka painajaisten
tawoin tukehduttamat kaiken wapaan,
itsetietoisen toiminnan kaupungissam-
me. Näyttää siltä kun kaupunkimme
kansallismielisten niskaa painaisi jo-
ku ansa, jota heidän on hywin wai-
kea murtaa, ja jonka pakosta jokai-
sen täytyisi ensin hywin tarkoin ym-
pärilleen wilkua, ennenkuin uskaltaa
sanoa jonkunkaan sanan, joka mah-
dollisesti woisi epämiellyttäwältä kai-
kua muutamain mahtimiesten kor-
roissa. – Niin, eikä se olekaan lei-
kin asia tulla tässä maassa "rähisi-
jäksi”” tuomituksi, waikkapa puhuisikin,
ja oikeen tyyneesti ja asiallisesti pu-
huisi, kansan moninkertaisen enem-
mistön oikeuksien puolesta – sehän
on saatu kokea aina Arwidssonin ja
Snellmannin ajoista meidän päiwiim-
me asti. Suomalaisen kansan oike-
uksien puolustajat owat aina saa-
neet meidän ruotsikoiltamme tuntea
"ketä he owat pistäneet””.
Waan siltä ei ole oikeen waieta siinä,
missä huutama epäkohta on olemassa,
missä silniinnähtäwästi sorretaan tois-
ten oikeuksia. Silloin on paras puhua
ja tehdä työtä, huolimatta wallan-
pitäjäin kieroista katseista, sillä ellei
koskaan hiirtä hännälle astuta, tulee
se lopultaniin rohkeaksi, että silmät
owat waarassa.
Yksityisissä piireissä meilläkin löy-
tyy kyllä yhteisten asiain harrastusta
ja löytyypä oikeen innokastakin Mut-
ta yksilöitten mietteet jääwät sellai-
sikseen, ne eiwät waikuta juuri sa-
nottawasti mitään yhteiskunnallisella
alalla, kun ne eiwät yhteistyössä
toisten samoin ajattelewain kanssa
astu julkisen elämän näyttämölle. Mi-
täpä siitä, jos muutamat, waikkapa
useatkin, yksilöt, ilman mitään har-
rastusten yhteisyyttä tekewätkin työ-
tään, ei siitä suurta hyötyä ole.
Se on wallan samaa kun jos wihol-
lisen maahan tullen sotajoukko hajotet-
taisiin ympäri laajaa maakuntaa. Kyllä
sehyökkääjäpianmiehentoisensaperäs-
tä päiwiltä toimittaisi, waikka sama
miesjoukko yksin woimin olisi ehken
hywinkin helposti woinut hyökkäyksen
torjua.
Jos siis meilläkin tahdotaan jota-
kin yhteiskunnallisella alalla aikoin
saada, on ehdottomasti yhteistyö-
hön tartuttama. Ehtona yhteistyön
aikaan saamiselle on taasen, että on
olemassa joku keskipiste, jonka ym-
pärille kaikki samoin ajattelewat woi-
wat kokoontua, joka renkaan tawoin
wetää heidät toistense luo.
Tällainen keskipiste pitäisi meidän
kotkalaisten muodostaa, jos mieli
jotakin aikoin saada Ehdotanime
siis, että kaupunkiimme perustettai-
siin n. s. suomalainen klupi,
yhdistys, joka johtaisi kaikki kunnal-
liset yhteispyrintömme ja jonka sii-
pien suojaan kaikki kansalliset ainek-
set kaupungissamme kokoontuisiwat"
Tällaiset yhdistykset ne etupäässä
ohjaamat työn knnnallisen elämän
allalla useimmissa maamme kaupun-
gissa. Nämä klupit owat järjeste-
tyt siten, että niihin on mahdoton
päästä wastapuolueen waikuttamaan
Johtokunnalla tahi jäsenillä on niissä
oikeus esittää joku kuntalainen jäse-
neksi kutsuttawaksi ja yleinen kokous
päättää, josko esitys on hywäksyttä-
wä eli ei. Johtokuimalla taasen on
oikeus klupista eroittaa sellaiset jäse-
net, joitten huomataan waikuttawan
wastoin sen tarkoituksia Siten on
mahdoton wieraitten aineksien tunkeu-
tua klnpin keskuuteen
Emine luule tarwitsewamme tuh-
lata enemmän sanoja, todistaaksemme
tälläisen keskipisteen tarpeellisuutta
kaupungissamme; sehän on jokaiselle
selwä. Jokainenhan tietää, että ensi
syksynä tarwitaan taasen tarmokasta
yhteistyötä kansallismielisiltämme.
Tulec waltiopäiwämiehen ja kau-
pungin waltuusmiesten waali Sil-
loin olisi ponnistettawa niin, että
näihin toimiin tulisi miehiä, jotka
kunnialla asemansa täyttäsiwät, mie-
hiä, jotka eiwät nollan arwoisina is-
tuisi Ja tietäähän senkin jokainen,
että meillä kaupungin wirkakielenä
rehentelee kieli, joka on outo enem-
mälle kun kahdelle kolmatta osalle
kaupunkimme asukkaista sekä ettei kau-
pungissamme — lukuunottamatta al-
keiskoulua jonka arwoa siwisyslai-
toksena ei nykyisin woi kominkaan
korkealle arwata, –— ole kansan käy-
tettäwänä muuta kun kansakoulu, ellei
tyttölapsia tahdota-panna ruotsalaiseen
kouluun, jossa he eiwät saa äidin
kieltään käyttää edes wälitunneilla-
kaan.
Niin, kaiken tämän ja paljon muuta
lisäksi, tietää jokainen. Ja kun se
tiedetään, on tarpeetonta enemmän
tuhlata sanoja suomalaisen klupin
tarpeellisuudesta.
Tartuttakoon siis toimeen!
kinnit! tiri-wn iinn-
nn iitti. — äitinrinn-
Iilltltu lintuiltaa
Maamme ruotsikkopuolue on wii-
meisinä päiwinä wihdoinkin osoitta-
nut sowintoa tahtomansa. Nya Pres-
senin päätoimittaja tohtori A. Lille
julkaisi pari wiikkoa sitten artikkelin,
jonka piti muka sowintoa rakentaa.
Paha waan, että sen sisältö oli mel-
kein alusta loppuun sellainen, ettei
se suinkaan woi "aselepoa" aikaan
saada, jota sillä muka tarkoitettiin
Suomalaista puoluetta siinä syytet-
tiin "kyökkääwänä puolueena" teke-
mistä pahoista töistä — tai toisin
sanoen kaikki, mitä suomalaiset owat
tehneet, oli pahaa, se oli "suomen-
kielen keinotekoista edistämistä".
Ruotsikkojen päähän laskettiin mart-
tiirakruunu, heidän kun on täytynyt
"asema toisensa jälkeen suomalaisille
luowuttaa" Nyt kun tämä paha
suomalainen puolue on päässyt wal-
litsemaan hallituksessa y. m. ja ruot-
salaisten on muka täytynyt rajoittaa
puolustuksensa ruotsinkielisten seutu-
jen etujen suojelemiseen, ei suoma-
laisten pitäisi "hyökätä" ja repiä auki
kielitaistelun ammottamaa haawaa.
Sitä wirttä siiinä weisattiin. Tähän
sowinto saarnaan wastasi suomalais-
ten puolelta kunnallisneuwos A.
Meurman, selittäen suorin sanoin,
ettei se ole suomalaisen puolueen syy,
jos kielitaistelu meillä on liekissään:
ruotsikothan owat aina kynsin hampain
:vastustaneet suomalaisen kansan si-
wistyspyrintöjä ja jokaista yritystä
kansan enemmistön oikeutettuun wal-
taansa päästämiseksi. Kansamme ei
ijäti woi tyytyä muutamia "finlän-
daarien”” komentoon, se waatii oikeuk-
siaan, tahtoo itse asiansa hoitaa.
Niyönnyttäköön tähän, niin kieli-
taistelu lakkaa itsestään. Mutta niin-
kauan kun ruotsalaisuus rehentelee
wallan päällä tässä maassa, tulee
suomalainen puolue "hyökkäämään"
ja niinkauan kun hyökätään, täytyy
ruotsikkojen "asema toisensa perästä"
meille luownttaa. Kansan waltaawaa
woimaa he eiwät woi wastustaa.
.
Tähän asti owat ruotsikkomme
kynsin hampain wastustaneet kaikkia
wähemmistön oikeuksia. .Kellä on
enemmistö, se käskeköön – ei enem-
mistö mieslu’ussa, sillä sitä wiikin-
geillämme ei ole, waan omaisuudessa.
Kellä lihawa kukkaro, sillä oikeus
yhteiskunnallisella alalla. Sitä wirttä
on tähän saakka weisattu.
Nyt näyttäwät wiikinkimme luopu-
wan periaatteistaan. Hufwudstadsbla-
detin 33 n:ssa näet löytyy kirjoitus
otsakkeella "Puoluejako ja maalitais-
tel ", jossa hra E" B. todistaa ny-
kyisen kaupunkien kianiallisasetuksen
olewan sopimattoman, se kun ehdot-
tomasti tunnustaa enemmistön wal-
taa. Moniaan äänen satunnainen
enemmistö antaa toiselle puolueelle
wallan järjestää asiat mielensä mu-
kaan ja komentaa toisia kaupunkilai-
sia. Wähemmistölle ei jää rahtua-
kaan sanawaltaa. Ja wallitsewan
puolueen tekoja ei tarkasta kukaan.
– Senpätähden owat maalitaistelut
kaupungeissamme käyneet luonnotto-
man kuumiksi. Korjausta asetuksessa
kaimataan. "Jos maalitapa olisi
järjestettynä niin, että wähemmistö-
kinwoi"asettaamoniaita paik-
koja eikä siis tule kokonaan
menettämääu waikutustaan kunnan
asioissa, saisi tietysti maalitaistelu
wähemmin ankaran luonteen ja tois-
puoleinen puolue-elämä ylimalkaan
liewentyisi kun olisi pakko olla wa-
rustettuna wähemmistön edustajain
tarkastusta ja wastaehdotuksia was-
taan. Pidämme sentähden tarpeelli-
sena 1873 wuoden kunnallisasetuksen
20 ja 21 §§:iin saada sellainen muu-
"tos, joka tekee mahdolliseksi kaupun-
geissa ottaa n k. suhteellista
w a a l i t a p a a noudatettawaksi",
lausuu E. B.
"Suhteelliset waalit woidaan jär-
jestää kahdella tawalla, joista kum-
pikin on jotenkin yksinkertainen. Toi-
nen tapa on se, jonka lordi John
Russel 1867 sai Englannin waali-
parannuslakiin, että jokainen walitsija
ottaa lippuunsa ainoastaan kaksi kol-
mannesta siitä waltuusmiesten luku-
määrästä, joka on walittawa Siten
tulisi jokainen esim. 16 kaupungin-
waltuusmiehen maalissa äänestämään
10 tai 11:sta. On selwä, että siten
wähemmistö woisi asettaa 5 tai 6
sijaa. Toinen maalitapa on n. k.
lisätty" äänestys. Tämän mukaan
on jokaisella walitsijalla yhtä monta
ääntä, kuin on walittawia, mutta hä-
nellä on walta antaa kaikki ää-
nensä yhdelle tai jakaa ne
pienemmälle määrällewa-
littawia."
Tämähän kuuluu hywin kauniilta.
Paha waan, että koko ehdoitukset
lähtewät itsekkäässä tarkoituksessa.
Asian todellinen laita on näet se, että
wiimeinen kaup. waltuusm. waali
Tampereella ja raatimiehen waali
Wiipurissa, joissa suomalaiset woit-
tiwat, on saanut ruotsikkomme tajua-
maan että nykyisellä menetystawalla
woipi pian käydä niin, että he tule-
wat kerrassaan syrjäytetyiksi johta-
wilta sijoilta. Asetus kyllä kelpasi,
olipa oikeen mainio niinkauan kun
heillä oli warma enemmistö, mutta
nyt se ei sowi kun suomalaiset woit-
tawat. Suomalaisen wähemmistön
mielipiteille ei ollut syytä mitään ar-
woa antaa, waan kyllä ruotsalaisen.
Ymmärrättekös yskän?
Kuitenkin ansaitsee ehdoitus hiw-
miota ja oikeen suuressa määrässä.
Meidän kunnallisasetuksemme on to-
dellakin siinä kohden sopimaton –
ja wielä eräässä toisessa kohden, siinä
nimittäin että se tiumustaa rahan
waltaa, asettaa rikkauden yhteiskun-
nallisen waikutuswallan perusteeksi,
eikä kunkin kansalaisen kykenewäisyy-
den. Muutettakoon asetus näissä
molemmissa kohdissaan ja — muutetta-
koon pian!
Ia warmin takuu näitten muutos-
ten saamiselle saadaan siten, että ensi
waltiopäiwille meiltä sekä muista
kaupungeista lähetetään täysin taattu
kansallismielinen edus-
t aj a.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
