Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
teilattuina kelmiluu 15 p:nä.
Kotkassa helmikuun 15 p:nä.
Työlalilio Karhulau lione-
pajassa.
Wiime wiikon perjantaina lakkasi
suuri osa Karhulen konepajan työ-
wäestä työstään. Syyuä lakkoon liene-
ioät uudet järjestyssäännöt, joita työ-
wäki pitää liian ankaroina ja inuu-
toinkin sellaisia määräyksiä sisältä-
winä, että he eiwät katso woimansa
niitä täyttää.
Neljättäkymmentä miestä on jouti-
laana, niitten joukossa useita perheel-
lisiä. Wiime sunnuntai-iltana lähetti-
wät miehet yhdenjoukostaanHelsinkiin
tehtaan omistajan katteini W. Ruthin
luokse puolestaan puhumaan ja pyy-
tämään että he saisiwat olla entisillä
ehdoilla tahi ainakin ankarimmat
määräykset poistettaisiin.
Surullisen waikutuksen tekee tieto
tästä lakosta. Työlakko aikana täl-
laisena, jolloin töintuskin työmies
työpaikassa ollessaankin jaksaa leipä-
suussa pysyä! Tällaisena aikana
kadottaa senkin niukan toimeentulon,
joka on ollut. Sehän on hir-
weätä. Toiwottawa olisi, että tässä
asiassa ei asetuttaisi jyrkälle kannalle
kummaltakaan puolelta, sowiunolli-
suutta siinä ennen kaikkia tarwitaan.
Toiwottawa myöskin on, etteiwät
työmiehet laittomuuksia tekemällä tur-
mele ilmankin jo waikeata asemaansa
.
Kun edellinen oli ladottu, saimme
tiedon, että eilen poliisin awulla hää-
dettiin tehtaan asunnoista ulos joukko
lakontehneitten työmiesten perheitä ja
uutta työwäkeä on Helsingistä lähe-
tetty lakkolaisten sijaan.
—— Karaannt pankin johtaja.
Wiime sunnuntai aamuna karkasi
Helsingin Kansanpankin toimitusjoh-
taja, hra B. E. Lindroth Helsingistä,
mukanaan pankin rahoja 90,080
markkaa – sikäli kun tähän saak-
ka on selwille saatu.
Kohta kun pako huomattiin, ryh-
dyttiiii toimiin karkulaisen kitiini saa-
miseksi, ivaan wielä ei ole onnistut-
ttt mitään tietoja saamaan.
Paukin johtokunta ja waltio-asia-
nties ilmoittaa, että pankki woipi
edelleeti sitoumukseusa suorittaa.
Hra Lindroth oli palwellut Poh-
joisinaidenpankin Helsingin konttoo-
rissa ja tullut tunnetuksi erittäin luo-
tettawana ja säntillisenä iniehenä.
.ttaisottiinkiit senwuoksi, että Kansan-
pankki teki hywän waalin, kun se
otti hra Lindrothin toimitusjohta-
jakseen. Ja pankin koko toiminta
tähän saakka on osoittanut, että pank-
kia on hywin johdettu, kert P:ti,
Hra Liudrath oit ihan nuorimies,
noin 30 wuotias. Noin wuosi sitten
itieni hän naitnisiiu ja kuuluu hänen
perhe-elämänsä olleen mitä onnellisin.
Eikä häiiessä yleiseen huomattu elin-
tawoissa mitään, joka olisi woinut
antaa aihetta epäilyksiin. Wielä lau-
wantai-iltana oli hänet waimoineen
keili" leninkiin
lahtila.
liuärig !l’bn mestaulisen saturno-
tinen muisto.
)’iime taininiliuun 21 p. oli 100 ruotta
liulunut Itanslian luininliaan I-uclyig in:n
ineskaulisesta. Se oli liansan liosto; jossa
tosin oli joliii !nääni persoonallista sijii-
r"i"yttä. !liitii I-ntlyi,qin eilelliinäyijät oli-
ral rililioneet Iiansliun liansaa rastaan,
"s:t so ei ollut räliän. sai niili roi-ellaan
tiuriisiin. iitinen !kulitalonsa on, tai pi-
tsiisi olla peilinii niuille runtjnaille ja
i";ill:inpitäjille yliteisliunnassa liaililiina
iliiiisina ailiiiina. 8" toijistaa. että linn
liansali rina liäksittjjen rääyyl:sien tania
"ii liuliliuroilleon linnonnnt. !kyöryy se sel-
laisella soinialla syyllisten yli, että nei-
-lsin tii)"t)"y liuliliua niirisirtoinin.
" -
l’;iii—;i alli-ii titi-liekitin" toi-itiin ruutu-
ui"!:iii liirit.sin nutiini solniisi-"i rumpujen
siiriini" linn liailiissti lianpiins,z-in osissii liut-
"ciittiiii liansali-isin ase-isin. santarmien lie-
i—".—"t"-n naiiviin-n liapse "ja lkanuunain pyö-
riiiii jyrinä.
!s:t-) 9 liuului liiii-entistä askelia por-
taissa. "rot rumisi-en ayautuinit ja Sun-
t-"rr-" astui torniin. ympärillään 12 lian-
puu-.rin rirlian-ie-st.i’i seliä jälessääti 12 san-
tarmia; "jotlia nän jäi-jasti liankesi! kiriin.
:Täitieu liililieiclen "sontiosta raotti liu-
niugus nuoueensa osea. "’ke tulitte na-
nähty helppotajuisessa konsertissa
Toistaiseksi jää senwuoksi arwoituk-
sien alalle miten ja mihinkä hän on
käyttänyt kawaltamausa rahat"
— Khiain wain-astalaa tarkasti
Wiipurin läänin kuwernööri t. k. 11
p:nä. Muutoin oli tarkastaja tyytty
wäinen taloon, paitsi ilmau waihta-
laitoksen, jota — lukuunottamatta uu-
neissa olewia pieniä wenttiilejä, –
puuttui kokonaan, määräsi heti lai-
tettawaksi.
—— Eläke runoilija I. H. Er-
kolle. Wiipurin kirjallisuusseura on
senaattiin jättänyt anomuksen, että
kun Wilkkeen koulu, jonka johtajana
hra Erkko on, lakkautetaan, hänelle
myönnettäisiin 2,400 markan wuo-
tuinen eläke. – P:ti.
— Kansakoulalaitos. Waltio-
apua, 800 markkaa, on ehdotettu
opettajan palkkaamiseksi Lemin kuu-
nan kansakoulussa.
— Markkinat ja Kytnin kanta.
Wiime sunnuntaisessa Kymin kunta-
kokouksessa oli pitkä keskustelu Wii-
purin läänin kuwernöörin kysymyk-
sen johdosta, josko markkinat katso-
maakaupungeissa tarpeellisiksi, wai
joutamatko ne tarpeettomina lakkau-
tettawiksi. Keskustelun tulokseksi tuli,
että markkinat kaupungeissamme owat
maan- ja merentuotteitten waihto-
paikkoina tarpeelliset ja siis pysytet-
tämät.
– Jiirjestysntiehet Kyatin knn-
naösa; Wiime sunnuntaisessa Kymin
kuntakokouksessa walittiin poliisijär-
jestyksen määräämät järjestysmiehet
kuntaan, jotka poliisikonstaapelin
apuna järjestystä walwowat.
1 piiriin, johon kuulumat Ylänum-
mi, Snur-Tawastila, Saksala ja
;Mariukylä, walittiin talollinen Eerikki
"Muurtnan
2 piiriin, Eskola, Korkeakoski, Laa-
jakoski, Kierikkala, Kalliokoski ja Pa-
rila, walittiin Tuomas Mikonp.
Gunnari.
3 piiriin, Helilän, Sunilan ja Ky-
minkartanon kylät sekä siihen kuulu-
wat tehtaat ja sahat ynnä uittoyhtiö,
walittiin Juho Hamspiunar.
4 piiriin, Hallan saha sekä siihen
kuulumat Sunilankylän saaret ja ulko-
saaret Kuutsalo ja Haapasaari, wa-
littiin Efraini Piipari.
5 piiriin, johon kuulumat Sutelan,
Kaukolan, Jäppilän, Kurittulan, Met-
säkylän, Pihkaan ja Pernaan kylät,
walittiin Heikki Alakujala.
6 piiriin, Langi, Ruonala, Mus-
salo, Hirssaari y. ni. läheiset saaret,
walittiin Tuomas Tura.
7 piiriin, johon kuuluu Hurukselan
kylä, tuli walituksi Matti Mattila"
" "
– Wiipurin laanin kansan-
opistoyhdistyksen sääntöjen tarkasta-
mista warten pidetään kokous Wii-
purin suuren raittiusrawintolan juh-
lasalissa huomenna klo 7 i. p. –
Kehoitamme seutumme kansanopiston
harrastajia tähän kokoukseen mene-
mään.
— Kyiaia kantakokouksessa
wiime sunnuntaina tarkastettiin ja
lismaan minua", sanoi nän surmalla ää-
nellä Santerrelle; "olen liet-"lien päästä
rallassaiiiie. 0ilottaliaa minua siellä”.
lläu osoitti lkynnystä, sull-i orensa ja pol-
sistui rippi-isänsä eilessä. " " " on
sanniina, isäni-, lausui nän; "antaliaa
minulle !kiinteinen siunaus ja rulkoilliaa
.jumala-i, että llän pitäisi minut raniana
loppuun astiin
llän nousi ylös, asasi oren ja tuli le-
yollisesti; kuolon majeesteettja muistut-
taraiia, esiin sotaunesi-isin liirit-se"
Iuninliaan liamaripalyelija Olery pel-
liäsi että näneii nokkansa säriseisi lkyl-
!nästä ja että se roisi näyttää rapisemi-
selta lkuoleiuan pelosta ja tarjosi sentein"
(leit riittaa niinen päälleen. "liiii tart-itse
sitä”, sanoi kuningas, -anna minulle raan
nattuni”". Sitte puristi niln usliollisen
)taistelijansa bättä nyrästinsi, nääntyi 83n-
torroen ja sanoi: "llenliääninie!"
lcun liuolemaan tuomittu liäyeli onsi-
inäison piltun poislii, kääntyi liän balisi
liet-taa torniin päin ja lkatseltti lnininFat-
teiren ililkunaan; liatseessaan näytti oleran
liolio näneu sielunsa "jäänyyäistit kai-iliail-
leen, "jotlka niin jätti jälleeensä.
’loiseen pinnan iierässä liäyiirässä
otiotti nannat; lialisi santarinia seisoi eau-
nun oren eclessä. ’koinen neistä istui
etuistuimelle; sen jällieen uotisi rannuinin
liunin,txas ja neinen riot-olleen "asemmalle
istui rippi-isä; riini–bsi nousi toinen san-
karini, ja ori sulettiin. l’aunut lälisirät
lillille-elle.
!cuusiliyininontä runniiunlyöjää päristi
rumpuja raunojen eslessä. Bäessä, taliana
ja sirulla saelsi liononainon armeija lian-
sallislkaartilaisia; liittolaisia, linjaräbeä;
lieroseäbeä, santarmeja ja tylkliirälieä.
Ilma oli raslias, usrainen ja kylmä, ja
tässä synlijissä useassa nälri jolka tanolla
metsän piililiiä ja" painetteja, jotlka oli
asettu liilibnmattomaan iiriin bastiljen
linnasta mestauslaralle. l’issien räliinat-
kaiu päänän oli asetettu jalkamiesjonliboja
opisto. Wiipurin läänin kansan-;
371711.
hywäksyttiin asewelwollisten ktusun-
taluettelo.
A. Stuureu waatimus saada huo-
newuokraa majatalossa toimitetusta
henkikirjoituksesta hylättiin, koska ei-
wät majatalot ennenkään ole sellai-
sista toimituksista palkkiota saaneet.
Korkeakosken sillan teon ehdotti
kokous päiwäpalkalla tehtäwäksi.
Muutoin oltiin sitä mieltä, että tä-
män sillan kustannusten suorittami-
seen tulisi welwottaa laajempi piiri
kuin nykyinen, sillä tällä piirillä on
jo entuudestaati suuria siltarasituksia,
niut useita kyläkunta siltoja purojen
yli j. n. e. Tätä asiaa warten oli
Pyhtään kunnan puolesta saapunut
lähetystö, johon kuuluiwat sikäläinen
kunnallislautakunnan puheenjohtaja
H. Böhli ja Leander Wiiala. Silta-
asiataa walwomaan "suurempaan pii-
riin" walittiin taloll. P. E. Lindän
ja kuunall. lautak. esimies J. W.
Sundberg. Sillan korjaustyötä tual-
woiiiaan walittiin edellämaiuitut ja
heille lisäksi Wilho Hinttula. — Toi-
mikunta saa myöskin hankkia tar-
wittawat rakennusaineet.
— Ahkeraaa lainataan kirjoja
Hurukselan lainastosta. Kirjasto on
toista talwea wasta käytännössä.
Ensi talwena tehtiin noin 6 kuukan-
den ajalla toista tuhatta lainausta.
Wiime syksynä awattiin lainasto 11 p.
marraskuuta, ja on nyt tämän kuun
alkupäiwiin asti tehty jo alku kuu-
dettasataa lainausta. Lainauksia te-
kewät etupäässä kylän nuoret naiset
ja koululapset. Harwemmin näkee
miehiä ja wanhempaa wäkeä, mutta
luultawasti nekin lukewat kotiin tuo-
tuja kirjoja. Mitään korwausta ei
oteta kirjoista. — Näin lukemisen
kautta kaswaa warmasti siwistyksen
laiho, waikkapa hiljalleenkin.
— Kotkan purjehdusseuralla
oli iltama wiime sunnuntaina Bast-
manin salissa. Yleisöä oli karttunut
runsaanpuolisesti ja elämä koko illan
oli wilkasta ja eloisaa. Kieputtiin
taussin pyörtehissä ja kun jalat wä-
sähtiwät ja torwentoitottajain keuh-
koja alkoi rasittaa, otettiin lepohetki,
jona aikana korwia hiweli Wirolali-
den jouhiorkesterin säweleet. —Kah-
deksan miestä ou siiuä orkesterissa,
kaikki jäykkiä kansau miehiä, johta-
jana hra Forsblom ja koko hywästi
he soittelewät. Myötätuntoisuus ja
ihastus täyttää mielen nähdessä tä-
män soittajajonkon Se on tulos
kansan sywissä riweissä eläwästä
yhteishengestä . . .
— Knutsalon saarella oli käärö-
iltama wiime sunnuntaina nälkää-
kärsiwien hywäksi ja lainakirjaston
awuksi. Jlahuttawaa on kertoa noit-
ten reippaitten saarelaisten hommista,
sillä tämänkiu illan ohjelma oli omansa
todistamaan woimakasta yhteishenkeä
powissa. Oli ensin esitelmä ja sitten
näyteltiin seuranäytelmänä "Mes-
tarin nuuskarasi ". Ja hywin se
sujuikin. Jllan kuluessa oli sitteit
wielä lausuntoa ja satu ja lopuksi
wilkasta tanssia Kaarot meniwät
hywästi kaupaksi. — Huolimatta pa-
hasta säästä, oli yleisöä runsaasti.
pilkaisesti lauattarine liirääreineon, ja liar-
tesseilla lanattuja lianuuneja oli ojennettu
niillen liutujen suita lionti, joista saatto
tuli esiin. syyä, myblkä, tuslkallinou liil-
jaisuus lepäsi lkaupunFissa-, oli liuin lero-
ton kariisi olisi oiiottanut länestyyää
tapausta nenFitystään piäätellen. ]can-
san boston kruunattu uni-i istui syytili-"i
yannuissa, näkyniätönnä inniisiltä. llän
oli tällä siimeisellä retlkollään puettu
ruslkeaan nuttuun, mustiin siläliilionsuinin,
rallkeaan liirin ja rallkoisiin sulklriin.
!siuut-aniat enemmän tynknänronlieat liuin
älyltääät nuoret mieltet lioettirat matikan
sai-rellu rapauttaa kuulude-asta, raan se
jäi raan yrityliseon. ’l’apaus tuotti imi-
teulkin pienen pysänclylisen, naan pian jat-
lioi taas surullinen saatto matliaa ylitä-
äänettäinästi. .luuri lkun tultiin sille lia-
ilulle; jolka jonti mestaustorille, tunlkiau-
rinSon säile usean läpi ja silntä roi niilisi;
torilla meron inmispäitä, joicleu ltosliollä
muntamat rylimentit kai-iisin linnaräestä
!nuotiostirat nelilkulinan nii-stansissa" )7n-
pärille. nornealle joulion liesliellä lionosi
mestauslaitus; Fuillotiini, meripunaisella
yärillä maalattuine lanliliuineon.
nina päirän !koitteesta saalilta oli suin-
inaton inmislauma täyttänyt liailklii ines-
taustorille jontarat liailut. l’lisin länsis-
t"eu ralieunusten liatotliin olirat täynnä
inmisii. I-äliinnä mestauslaina oli sija
yalinistettu liallibein liiinlioisiiuniille ral-
lanliumousniienille. IIe miettii-ut länes-
tyrää näytelmää erityiselin iialalla.
l’aunut pysälttyirät parin aslieleen pää-
"liäu mestauslarasta. Iurullinen matlia
oli bestänyt liaksi tuntia.
" o
.
"blyt olemine perillä, luulen niinäk"
sanoi buuinFI niljaisella äänellä rippi-
isälleen, linn rannut elinat pysälttyneet.
!kippi-iii; telki äänettömän, inyöntäyän nier-
biu. 7aunuu oren urasi pyöreli Samson;
— Kattatt sairasti. Hurukse-
lassa kuoli äskettäisiii eräs talon
isäntä joka wuosikymmeniä sairasti
omituista hermotautia, joka pani koko
ruumiin alituisesti wapisemaan. Wii-
me syksyyn saakkaa oli wainaja siksi
ky’yssään, että pääsi suurella wai-
walla liikkumaan huoneessa, mutta
sitten tauti aina koiveni, kunnes odo-
tettu kuolema wihdoinkin tuli jo
katiman merkitlyä saalistaan korjaa-
maan.
– Lahjoitus §tyniin waiwas-
haidolle; .skyytin sahalta on lahjoi-
tettu Kymitt waiwastalon tarpeiksi
kaksikymmentä wiisi ivaunulastia rl-
moja, joita jo parhaillaan wedetään
waiwastalolle.
— Kyuttiliinpäiwiinä oli Hu-
rukselan lauluseura ja pareutpaa har-
rastattia nuoriso kokoontunut illan
wiettoon Kahrinmäeu Ristolaaii. Ko-
kous oli määrätty jo neljää wiikkoa
ennen. Jltamaau olitpat k.iikki tyy-
tywäisiä, ja ruusas olikin ohjelma.
Useat esittiwät lukemista ja lausun-
toa. Wäliiii leikittiin ja laulettiin
nais- sekä seka-äänisesti. Teetäkin
tarjottiin talon puolesta. Cräältä
entiseltä Hurukselaiselta oli kokouk-
seen saapunut kirje, joka luettiin.
Jltaiiiaii kuunioittiwat läsnä-olollaan
kaksikin k. k. opettajatarta, jotka erään
kolinaunen wieraan kanssa lauloiwat
useita kolmiäänisiä lauluja. Lopuksi
lausui toinen opettajista muutatnia
kehoitussanoja nuorisolle: miten hei-
dän wastakin tulisi panua toimeen
tämmöisiä hywiä iltamia. —— Ensi
iltama pidetään Willmaunilla 19 p.
helmikuuta.
Saiuana "iltana kuin edellä mai-
nittit kokous oli, tanssittiin Matti
Mattilassa nälkää kärsiwien hywäksi.
Eiköhän noita huwia olisi sopinut
yhdistää? Wai weisiköhäu se wää-
rään, jos ohjelmassa olisi jotain
uinutakin kuin tanssia?
– Aautunairneita on tilattu
Hurukselaan 5 kpp. jotka kiertäwät
ympäri kylän melkeen joka talon ja
mökiii. "
(Lähetetty)
– Harras toit-tomus. Koska
äskettäin kuului se ilahdttttawa uitti-
nea, että wiimeinkin onTIaivastilas-
sa tapahtunut kestikieroarin ntuutos,
niin lausutaan täien se harras toi-
womus, ettei uusi köstikiewarin pi-
täjä ensinkään ottaisi pitääkseeuolut-
kauppaa. Sillä se pieni woitto mitä
siitä lainmukaisen kaupan uojalla
woi tulla, saattaa laittomuuden kautta
tulla turmioksi koko ; paikkakunnalle.
– Tttlipalo. Yöllä wasten t.
k. 5 p. paloi leipuri Wilhelut Hen-
kiksson’in asuinrakennus Sippolan
pitäjän Wiialan kylässä. Paloa epäil-
lään murhapoltoksi. Rakenints oli
wakuutettu Suonien maalaisten palo-
" " ,wakuutusyhtiössä. —— Wiip. S.
löytywäu saaren miesten ja naisten;
—" Sanomalehtiii ja aikakans-
kirjoja on Haimnan postikont-
torin kantta tilattu täiiä ivuouna,
suomenkielisiä: Aauiunairut 10 (9”), Kan-
sakoulu Lehti 2 (3), Koti ja yhteiskunta 9
(10), saeten oehti 4 (2), Matti Meitätäi-
uen 6 (8), Meriiniehen Ystäwä 8 (10),
”) sulkujen sisällä olemat numerot osoit-
tawat tilaaja määrää wiime wuonna.
santarmit uousirat sauvuista ja noiilän
jällisensä lkuning-as ja rippi-isa. neline
siilinelin renliiä länestyi liuningasta rii-
sualiseen liäntä, raan näki sysäsi neiilät
luotaan; otti itse; päältään kiutun ja liatt-
laliinan ja liääri paitansa liuulusta alas.
Senjällieen seurasi tuskallinen liontaus.
I’yörelit tal-teirat yaroyaisiiiiäen nuolisi
sitoa taales-; liuninliaan liäilet. nun liu-
niu,gas liuoniusi sen. niiuäaliti näki 1iiliu-
tetulla äänellä: "Sitoa minut! löi, ei.
siilien minä en liosliaan suostnl" kyönn-
lit uilioirat lkäyttä:i niiliin-iltaa; oli rä-
nällä tulla lialtalilia, lkun rippi-isti lie-noitti
I-uäriFiu myöntyyäisyJEe-iin: "alistuli-ia
yastusteloinatta uuteen näräistyliseen liuin
ylitiiläisyyclelisi teiään "ja sen .lumalan
lianssa, jolka on toi-liit lkolita ottaisa tai-
raa.sensa-. I-uilriir ojensi nyt liätiinsä
pyöreieille, sanoon: -’kenlkää niitä tali-
ilotte: niinä tylij-nniin lialliliini polijaaii
astini
Utijatun rippi-isän liäteen. nousi out.
!kanslian lumin-ras mestauslaran liorlkeita,
liulklkaita portaita myöten, joissa liän oli
ränällä liorjalitaa. !’lös tultuaan liäiinsi
näu liasyonsa sitä palatsia lkoliclon, jossa
liän oli nallinnut, ’kuileriein linnaa lioliti,
ja antoi rummunlyöjille merliin rajata.
IIe tottelirat lkoneellisesti.
"nansa", lausui nyt I-utiyi,a äänellä,
jolka sysässä niljaisuutlessa liuului yli pai-
lian, -lkansa, minä linoli-n syyttämänä
lkailibiiii niiliin riliolisiin, joita )tautiaan
minun päälloiii. iljinä anitan anti-olisi
niille, jotlia oikat syynit minun linoli-maa-
ni, "ja minä rulioilen .ju-iialaa, ettei se
reti; jouna te nyt aijotte ruotiattaa, lios-
liaan lankiaisi !kanslian päälle! — — —
llänet lieslioytottiin rumpujen pärinällä,
joltan antoi niekliin kenraaliesiliunnan pääl-
lililiö !isaaki-anonet; jolka oli I-ntlyiF !(7:-
poiba eräästä nänen jalliayaimostaan. linn
ningas lkääntyi nyt itse liit-ain aslielin
Fuillotiniin" ja antautui pykit-eleille. I(un
ne sitonut liänot lautaan; neitti liäii rii-
Päiwälehti 231 (29), S. Lähetys Sanomat
4 (7), S. Wirallinen Lehti 4(2), S. :iltanii-
ioiijelyslehti 7 (13), S. Tetweydeuhoito
Lehti 8 (10), S. Teollisuus Lehti "’; (6),
Uusi Suometar 38 (45), "löntwoja 6 (10),
Wartlja 2 (4), Aauiulehti 2 (1), Haininan
Sanoiuat 3!; (74), Kasiuatnsopillisia Sa-
noniia 3 (0), )taitu 2 (-), Ke-Jki-Suoitii 3
(0), Kyläkirjastoit .tittivalehti 17 (1:1), tiy-
tni 14 (0), Maitotalouden Lehti 3 (5), Pel-
tomtes 2 (0), Snonialainen 5 (8), Kotkem
Sanomat 0 (3), Uusi .nuivalehti 10 (16),
liusi Sawo 3 (7), Wiipuriii Scmoniat 2(;
03), sekä 1 kappale seuratupia sanoittai.l)tiä:
sanansaattaja (1 ), :llietsänhoito Lehti (2),
Wiiklolehti (4), "klara (2), Laatotka (2),
Jouhi (0), L"ulun Lehti (0), Pyttijä (1),
Satakuiita (0), Saioo-.liarjala (2), Tanipe-
reeti llutiset (2), Turuii Lehti(1), ja Wuoksi
(2). Siis yhteensä 41 suonienkielistä eri
sanomalehteä, joiden yhteenlaskettu tilaaja-
m-"iärä on 281. Wit:iie wuonna oii tilattu
45 eri suomenkielisiä sanomalehteä, joiden
tilaajamäärä teki 369. Tilaukset postikont-
tooriit kautta owat siis wiiine wuoteen wer-
rateii wähenneet 88:lla. – Ham. S.
— Asewelwollisuus tarkastuk-
seen owat ensi kewääuä Kotkttit kau-
pungista kutsutut seuraawat nuoru-
kaiset:
Dromberg, Vruno kaupp. poika, ylioppilas.
Erikssoii, Juho Iulionp., työni. poika. "Toikka,
.nastaa Kustaaiip., työni. poika. Komppa,
AleksanteriJuhoup" työni. poika. Holst ,Swen,
sahanhoitajanp. Eciksson, Wilhelui, työni.
poika. Heinonen, Aleksanteki naarlenp. työni.
poika. Andersson, Anders Williani, työm.
poika. Hannula, tiristiaii Heikiiip. työm.
poika. Seppänen, Iulw Emil, työm. poika.
(palwelee kaartissa). kasa, Ewald tiiliotus,
tullin-alit. poika. Fredriksson, Matts, tnöiii.
poika. Reingold, Georg nonstantin, aliup-
seerin poika. Janhunen, Emil Aaronp„ po-
liisinpoika, naupptnen, lituskaa Taawinp.,
työni. poika. Stöders, Juho Kaarlonp.poika
Wihmanen, Juho Filipinp., työni. poika.
Haglund, Johan Willehad, työni. poika.
lsuminerus, Johannes J-erdinand, leipuriti-
oppilas. Forsberg, Piktor, työm. poika.
Hjelm, Iohan Edward, työm. poika. Karlssoii,
Karl Axel, kirjanp. poika. Baeklund eli
Wintti, Kristian, työm.poita. Nissilä, Taa-
wi Erik., suutarin opp. Pawelin, Abel,
merimies. tiurini, Anton Tahwonpoika, työm.
poika. Takki, Kalle Kustaa, työni. poika.
Falik, Juho, läkkisepän oppilas. Talliniemi,
Juho Aukusti. Helön, Heikki Heikiup" lei-
purit! oppilas. Spaak,Johanne-ö. Lindgrsn,
Juho Eewert, nahkurin sälli. Aukuftinpoika,
Jwar. Helin, Edward, radanwaihtaja. Har-
kitainen, Otto Herman, asemamies. Lindderg,
Anders. Päteri,AntonTanelinp" Iohansson,
Fredrik Elis, työ-ittes. Wäliaho, Emil, renki.
Huinperi, Johaii Viktor. Turunen, aniael
Petterinpoika. Pääkkönen, Paawo Marianp.,
leipuri. Petrofs, Nikolai, työm.poika. Kuk-
konen, Juho, totikaupp. poika. Sihwoneu,
Antti. Saares, Matti.
"Outa inaa utau-
)tkka, inuu tuaa".
tiiusttkka.””. ;
Tätä lausetta tuskin tietäwät tahi
eiwät ole tietäwiuään ue lukuisat
Suomen kansalaiset, jotka Ame-
riikkaan siirtyinisellään wähentäwät
tiiaamme wähäistä wäkilukua. He
eiwät niuista että tämä on se uiati,
jonka Luoja on määräuuyt" meille
asuinsijakså ja wiljeltäw.iksi ja "ettei
wieriwä kiwi sammaloidu" Nejoilla
on talo ja maata, myöwät ne saa-
dakseen matkarahatt tuonne lännen
kultalaan, luullen siellä helpomman"
olewan. Waan työtä sielläkiit tar-
iiieisen silinäylison rulioiiliseeii polt-istu-
nee-sen rippi-issim. !kitees putosi ja piiä
(708!-
Nisi py-"jreleistä otti mestatun jiään
niulisista, näytti liansalle ja litisteli ines-
tauslayaa kuninkaallisella sorellä. !kluu-
tainat liiinlioisat tasaraltalaiset riensinät
lanalle, pistirät piilcliinsä ja lkeiliWnsä re-
roeii, lionottirat- ne sitti" ilin-tan ja liuu-
siuat: "Bläliöön tiisaraltal"
)lutta tänän oläböönliuutooii rastut-
tiin nysin neiliosti. §luunuuton yäliijoulklio
näytti elenan naliaantuninit nännnästyli-
sest-ii ja lianliust,a siin "sontiosta !nitä oli
tapalitunut; jonlia nyt nannanain pauli
ilmoitti liolio kariisille. .
- -
;
linaria !(71 joutui naitaisiin "jo toulio-
lkuun 16 p. 1770; siis kolme buulkautta
ennen liuin liän täytti 14; ruotta, ltä-
rallan arliliinerttuattarou )luria äntoinet-
ton liuossa; jolia silloin olitkaan 14 ja puoli
ruotta ranna. I-läät innlisoirat kaltiolle
22 miljoonaa mai-lilian. .la tuo mioletön
tulilaus tapantui ajalla, jolloin maaseu-
iluilla tuliansittain linoli inmisiii niilliään.
)lutsiainen matliaa "arton rajalta karii-
siin näytettiin 18,000 lierosta. liriis
nuoren parin liunnialisi poltettu ilotulitus
nialisoi suunnattomia summia. Sitäpaitsi
malisoirat näät rielä monia satoja ininis-
lienliiä, jotlia linolirat oräässii yäliituuuipli—
sessa, miltäsymtyi omituisesti liyllä sillä
torilla; jolla !in-liiii; sittemmin mestattiin.
linn I-utlrig tammilinna 10 p. 1774
nousi raltaistuiinolle, oli liän liolionaan
ralmistumaton nallitsijalisi. Icerrotaan
että liäii tuullessaan sanojaan isoisänsii
liuolemasta liannistui niin ajatellessaan
sitä taaliliaa; niiliii näuon liattioilleen las-
liettiin; että liäu ynäessä nuoren liunin-
gattaren illatii- .intoinetten liaussa lan-
liesi poluilleen ja nuutlaliti: ".Iolnlatu ja
rarjele meitä oi .linni-la; nio olemine liian
ia, – 1893.
witsee tehdä, ja wieraalla maalla ei
ole tydkään niin kodikasta, kuin koti-
pellon pientareilla. Hurkas Salomon
sauoo sauanl-;;skuissaaii: "Älä fiirrä
entistä rajoja, jotka esi-isasi tehneet
owat" Lnkekaa tiiaamme kirjasta
Jsäninaa, siinä saatte selwityksen
weltvollisuuksistamtne. Jhmisen oit
tyytyminen kohtaloonsa ja oltawa
nurkumatta Häiilä uineitten, joka wii-
stiu7—essaaii ou määrännyt meidät
suotualaiset tänne kylinään pohjo-
laati.
Esi-isäiunte owat yinmärtäueet teh-
täwänsä wähemmillä tiedoilla kuin
itte, he owat taistelleet maansa puo-
lesta wieraita kansoja wastaan, saa-
dakseeii siteit jälkeisilleen wakaamiiian
toimeen tuloii. Yksinkertaisilla työ-
aseillaan uurtiwat he maata, tais-
tellen hallaa wastaan, kärsien kowaa
kohtelua ja wääryyttä naapuri ival-
loilta. Waikkapa me nytkin saatuine
wääryyttä kärsiä, olemme me toki
korkeammalla siwistys asteella ja ky-
kenemme siis esi-isiämmekin paremmin
itseäuinie puolustamaan Kekseliäi-
syys tarjoo meille ison awtin, ei
puutu tiiuitta kuin tahto toimeen tul-
lakseeit.
:vionen nuoren miehen kuulee teke-
wän lähtöii Auieriikkaan sen tähden,
että ei tarwitseisi kuulua ttiidenjouk-
koon, jotka asetta kantawat. Ci luu-
lisi kehtaaman moisia sauoja julki
lausua. Wieläpä isätkiu, joilla on
yksikin poika, sanoivat lähteittänsä las-
tensa tähden Ameriikkaan, ettei muka
tarwitsisi kolmea wuotta palwella!
Mikä tnlisi eteen jos kaikki niin teki-
siwät? Miteu woisiwat semmoiset
isät olla onnelliset, jotka wiewätpoi-
kausa wieraasen maahan, pakoon isän-
maan asewelwollisuus lakia? Teh-
kää ennen samoin kuin esi-isämme!
He suriwat sitä, kun ei ollut muuta
kun yksi poika, eli jos yhdeksän poi-
kaa jo oli tappelussa kaatunut, itki-
wät he kuin eiwät woineet enemmän
antaa isänmaalle.
Heille, jotka taistelemat wieraassa
maassa, wieraiden lippujen alla wie-
raiden kansallisuuksien puolesta, woiko
heille pystyttää hautakirjoitusta sem-
moista kuin muinen Spartalaisille:
"Tässä lepäämme kuuliaisina isätt-
maan laille?" Woiwatko he wapaalla
omalla tunnolla nimittää itsiänsä
suomalaisiksi? Muistakaa siis, että
kerroit tarwitsette wastata kaikesta,
jouka isänmaaltanne riistätte!
K K.
soikiotteeraustalio?
Kotkaii Sanomain 11 n:rossa il-
ntoittaa Kotkaii taksoituslautakunnan
puheenjohtaja, konsuli Wilhelm
C a d e n i u s taksoituslautakunnan
töitteu alkawan t. k. 17 p:nä, jota
ennen kaupunkilaisten on hänelle au-
nettawa tiedot tuloistaan. Mutta
Kymille ei hra konsuli ole suioainnut
lähettää ilmoitusta tästä asiasta. ——
Hra konsuli! Te nähtäwästi olette
tulleet wäärään käsitykseen welwolli-
suuksistanne kaiman luottamusmiehe-
— 8e ei liulten-
liaan –—l."t"i"rl" li.åxitä " ittiin ns ta riis-"
taaii nallitusta.
nnningatar liirjoitti eliitilleen in. in"-
..lnnialani. iniliin ine- jontiumine. 1)au-
pliin (nuori imuinpa-3) "ja ntinä olemine
peloissamme, liuu nieiilän tulee runota
nuoria nallit-semaan !"”
nallitseniaan itiin nuorina. 0;, äitini,
elä säästä neuyojusi onnettomilta lapsil-
tasi. !cuningas (rainaja) jättää meille
t-tlitärän, jolka on sii-"ilkin nirrittärämpi,
linn baupnjn on airan taitamaton nalli-
tusasioissa sentänäeu; että liuninF-as ei
liassaan niinelle punol.lut semmoisista. bli-
nnlla on nirreä netti, ja puolisoni sano
minulle äslion, että nän tunsi liuiii olisi
liirlkon tornista parjannut a1as".
;
; -
"liuilrig Il’l:it älynsi" linti-uttiin utar-
liiisi l’eaey’ta, jonlia tentäränä oli autaa
pieni-"intuistutulisia liuninliaalle, jona niitä
sopirissa tilaisnulisissa liäytti. bliinpä
muistutti näii !kerran liuninFasta:
— ’l’eiääu majesteettinne saa nilpu-
ajoissa nänää notaarien kimoittaa-n re-
tos liroiei .li-toisin ja 0rlsansiii lietttuan
rälillä. §illoin sanoo ’1". !lj:tttnne: .,Uilisi
tuota notaatiota? "l’aryitsoelio sommoista
aatelismiesten lioslion? kiisi sana neiti-"in
lieslieii on liyllilisi”.
’kästii "toimesta-iin" liantoi niarliiisi lle-
2911 tietysti suuren pallian.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
