Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
keinuillaan "inisitte 8 !t:tit.
ljioitettuna-!oieta
I
(samoa witi-te nuitterooii.)
Olemme esittäneet yrityksen, jolla
"kieltämättömästi oli jalo tarkoitus
ja joka todisti sitä uhraamaisuutta,
jota parempi osaiset yhteiskunta-luo-
kat tahtoiwat osoittaa työwäelle. Mut-
ta tie ei ollut oikea, sillä ne eiwät
woineet suurimmallakaan ystäwyydel-
lä auttaa sitä luonnollista ja hen-
gellistä puutetta, joka uhkasi yhtä-
hywin yksilöä kuinkako yhteiskuntaa.
Nähtiin selwästi, että työwäki tar-
witsi terweellisiä asumuksia sekä tiet-
tiiin hywästi kuinka nämä olisiwat
rakennettawat terweellisiksi, mutta se
ei ollut kylläksi. Työmiehelle pitäisi
antaa tilaisuutta tullakseen näiden tar-
peellisten asumusten omistajaksi, to-
dellisesti kohoamaan yhteiskunnassa
ttsenäisempää, riippumattomampaan
asemaan sekä että hän tulisi saa-
ntaan osansa siweellisissä tawoissa.
Tämän ajatuksen lausuiwat kirjaili-
jat yleiseen samaan aikaan. Eräs työ-
mies Edinburg’issaiantoi ulos erää-
palkintokirjoituksen jossa hän panen
painoa erittäinkin seuraamalle: K a i ke
"ki mitä me tarwitsemm-
jokapäiwäiseen elanto oine
me pitäisi olla sauan oi-"
keassa merkityksessä mei-
dän omaammee.
Kukaan ei pitäisi sitä hywänä, jos
hyyrättäisiin
waatteet eli keittoastiat tahi tawal-
lisitnpia kaluja joita tarwitsemmejo-
kapäiwäiseen elantoon. Huone, jos-
sa työmies on elänyt elitipäiwän-
sä, kaswattanut" lapsensa, josta ko-
dista hänellä oii "niin motita iloista
muistoa, joka on kaunistettu suloi-
tuudella ja huwituksilla jota terwe
sielu katsoo korkea arwoiseksi, eikö hän
ikäwöisi päästäkseen sen omistajaksi?
Teoksessaati "Parempia päiwiä
työmäelle" sanoo tohtor Blaikie:
„Asunnoitten— walmistaminen työwäen
luokalle on olewa wielä kerran wai-
kein yhteiskuntakysymyksistä. Että
työwäki tarwitsee parempia asumuksia
on helposti todistettu, mutta näyt-
tääksemme kuinka niitä saadaan tar-
peellinen joukko ja tarpeen suuruisia
sekä huokeaa wuokraa wastaan, on
waikein tietää. Jos wuokraa uiak-
setoan, on tehtäwä ratkaisetnaton.
Käsite "wuokra" pitäisi poistaa.
Maksuaika pitäisi lakata säikähdyttä-
mästä työmiestä. Jsäntää, joka tu-
lee waatimaan rahoja, ei pitäisi löy-
tyä Mutta" kuinka se on saawutet-
tawa että ei mitään hyyryä makset-
taisi? Woimmeko ehdoittaa yhteis-
tä omistusoikeutta eli werilöylyä
isännille? Eli onko kysymys kutsua
kaikki työwäki waihtamaan asumuk-
sikseen osan joka korttelissa eli pettää
ifäntää hyyrillä? Ei millään näis-
tä tawoista. Työmies tulkoon outaan
arwoonsa. Tohtori Blaikie näyttää,
kuinka se on toteutettawa oiwallisten
Miljoonant punnan
seteli.
(Jatk. wiime n:ooty
.Kun lähenin taloa, tyyntyi mieleni
wähän, sillä paikan hiljaisuus osoitti,
että erehdystä ei wielä oltu hito-
ntuttu Minä soitin. Sama palwe-
lija aukaisi taasen. Minä kysyin
samoja gentlemannia.
Menneet? Minne?”
"Matkalle".
"Mannerutaalle, luullakseni".
"Mannermaalle?"
"Yest sir,""
"Minkä kautta — mitä tietä?
"Sitä en tiedä". "
"Koska he tulewat takaisin?””
"Kuukauden kuluttua, he sanoiivat".
",Kuukauden! Oh, tämä on kum-
inallista! Selittäkää minulle joii-
kuitlaiiien keitto miten saati sanan
heille. Asia on tärkeä".
"Minä ett todellakaan woi. Mi-
nuila ei ole aawistustakaan minne he
owat menneet".
"Sitten minun täytyy nähdä jonkun
perheen jäsenen””.
"Perhe on myöskin matkalla; ollut
jo kuukausia —— Egyptissä ja Jn-
diassa luullakseni".
",Mies, täällä tapahtui ääretön
erehdys. He tulewat takaisin ennen
iltaa. Tahdotteko kertoa heille, että
mitiä olen käynyt täällä ja uudistan
jökapäiwäiset käynii-.
krediitti-yhdistysten kautta, joita on
perustettu yhdyswalloissa nimellä
"Benesit buildning" eli maa-yhdis-
tykset"
Ensimäinen yhdistys tätä lajia
perustettiin wuonna 1815 Kirken-
briht’issä Earlen Sellkirk’in johdolla.
Tälläisia syntyi ja lewisi hywin laa-
jalti Englannissa. Waikka niillä alus-
sa oli waltiollinen tarkoitus, nini.
woittaa laajempaa äänioikeutta, sai-
wat ne pian kuitenkin tarkoituksen
mukaisen tehtäwän walmistaakseen
tilaisuutta työwäen luokalle saada
omia asntoja, siten että ne huoneet,
joissa he asuiwat,woiwat wähitellen
hatikkia itselleen. Nämä yhdistykset
perustiwat säästöpankkeja joihin työ-
miehet kokosiwat säästöjänsä saadak-
seen pääomaa. Näiden yhdistysten
"tarkoitusta selittää" selwästi James
Hole, kun hän sanoo: yhdistysten
tarkoitus ei ole rakentaa rakennuksia,
waati ne owat lainan antajia ja ot-
tajia samalla. Lainan antajat käyt-
tiwät yhdistystä säästöpankkina, jo-
hon he panemat rahansa pienissä
summissa, lainanottajat taas käytti-
wät sitä saadakseen rahoja, huoneit-
ten rakentamiseen eli ostamiseen, jot-
ka oliwat panttina yhdistykselle hei-
dän melastaan maksaaksensa sitä mää-
räaikaisilla sisäänpanoilla. Nämä mo-
lemmat osat tällaisessa yhdistykses-
sä walmistiwat säästöille suureuman
edun kuin mikääti muu säästömuoto.
Korko jonka lainanantaja yhdistyk-
seltä sai ja jonka maksaa sai lainan-
ottajo, oli yleisesti 4½ ä 5 pro-
senttia. Sisään maksu tapahtui 2
riikin taalaria wiikossa eli wähem-
mäu, ainoastaatt 50 äyriä. Siten
woi nuori työmies panna 50 äyriä
wiikossa sekä tulla johdetuksi säästä-
wäisyyteeu. Jlokseen näki hän kuin-
ka hänen pienet "panonsa kaswoiwat
korkoa korolle että "niistä piankin woi
tulla aimo summa. Tämän kautta
yltyi hän yhä suurentamaan lisään-
panojansa On tunnettu asia, että
niin mieheltä kuin naiselta waadi-
taan luonteen lujuutta ja itsekieltäy-
mystä pannakseeti määrättynä aika-
na wiikkopalkastaan säästöön, mitt-
ta tällaisessa rakennusyhdistyksessä
tulee olla sääntönä, että jos joku loi"-
minlyöpi määrätyt maksunsa uitee
suljettawaksi pois "eli sakotettawaksi
jonkun summan. Tämä juuri antaa
heidän säästäwäisyydelleen tarpeelli-
sen yllytyksen sekä woiman woittamaan
heikkoja puolia. Editt owat yhteisiä
niin lainanantajalle kuin laitianotta-
jolle, tiiutta kun lainanottaja lainaa
yhdistyksestä ostaakseen eli raken-
taakseen itselleen taloa, saapi siten
kaksinkertaisen ednti. Hän tulee käyt-
tämään jokaisen säästöpennin welan
lyhennykseksi. Hän tietää että hän
asuu omassa huoneessaan ja joka
penni, minkä hän jättää rakeimus-
yhdistykseen, tekee hänen ja hädän
wälille suojelusmuurin, niiksi päiwiksi
kuin hänen woimansa wähenetoät.
Ia kuti hänen maksunsa yhdistykseen
on noin 5 prosenttia lainatulle sunt-
malle kiin sitä mastoni wuokraisän-
käyntiui kunnes kaikki on korjattu, ja
että heidän ei tarwitse pelätä mi-
tään?”” ;
"Kyllä sation, jos he tulewat ta-
kaisin, mutta minä eit odota heitä.
He sanoiwat lähtiessään, että te tulette
tämte tunnin kuluessa tekemääu kysy-
myksiä, mutta että mintm tuli sanda
teille, että kaikki oii oikein, he tule-
wat takaisin määrä-ajan kuluessa ja
silloin odottawat teitä täällä”.
Siten oli minun luopuminen yri-
tyksestäni ja meneminen tieheni. Mikä
arwoitus tämä! Minä olin todella-
kin wähällä joutua pyörälle. Heidän
piti tuleman takaisin "määrä-ajan
kuluttua". "Mitä se tarkoitti? Oh,
ehkä se kirje-selittäisi tämän. Minä
olin unohtanut "koko kirjeen; otin sen
esille ja luin:
"Te olette älykäs ja rehellinen mies,
sen woi nähdä kaswoistanne. Me
otaksumme teidän olewan köyhän ja
muukalaisen. Tämän sisältä löydätte
summan rahaa. Se on lainattu
teille kolmeksikymmeneksi päiwäksi il-
man korkoa. Saapukaa tähän taloon
sen ajan kuluttua. Minä olenlyäuyt
wetoa teistä. Jos woitan wetoiii,
niin saatte minkä paikan tahansa,
mikä on minun wallassaniantaa, —
—- minkä tahansa, tarkoitan sellaista
paikkaa, jossa teillä on kokemusta ja
joiika todistettawasti kykenette hoita-
maan.””
Ei mitään nimeä, ei osoitetta ei
päiwänmäärää.
Minä en ollut junri hullua har-
maampi tästä. Te tiedätte niitä oli
tapahtunut tätä eniten, mutta sitäett
uumi "
nälle menisi 8 ii 10 prosenttia, niin
tästä ja huomaa selwästi kummalla
puolella taloudellinen woitto ott.
Nämä yhdistykset eiwät ole waikut-
taneet ainoastaan suuren taloudellisen
ediiu, waan samassa saattaneet työ-
wäen keskuudessa eriuomaisen pa-
rannuksen siweellisissä tawoissa" ja
erittäinkin sen woimallisen inahdin,
minkä ne owat waikuttaneet raittiu-
teen. (Jatk.)
Kaitpimkien kuii-
nallineii wirka-
kieli,
Se, mikä kaikkialla muualla maail-
massa on osoittautunut mahdotto-
muudeksi, on meillä näyttäytynyt
mahdolliseksi. Löytyy maita, joissa
wallitsewa enenimistö on pakoittanut
samati maati toiskielisen wähemmis-
tön keskinäisissä yhteiskunnnallisissa
asioissaan käyttämään omaa kiel-
tänsä, mutta ntaata, jossa mitättö-
män wähäpätöinen wähemmistä olisi
kunnallisen elämän alalla pakoittanut
kansan enemmistön käyttämään tä-
män wähemmistön kieltä ei löydy
kuin yksi. Ja se maa on tämä mei-
dän hywä Suomemme.
Tunnemme kaupunkikunnan, jossa
wielä kolme wuotta sitten oli ruotsi wal-
tuusmiesteu pöytäkirjakielenä, waikka
tuskin kymmenen prosenttia löytyi
sellaisia henkilöitä, jotka kelwollisesti
olisiwat kyetmeet ruotsia puhekiele-
nään käyttämään, puhumattakaan
siitä, että ainoatakaan henkilöä ei
kaupungissa löytynyt, joka ei olisi
suomea sen werran osannut, että sillä
olisi wälttäwästi toimeentullut" —
Nyt tuossa" kaupnngissa otvat olot
muuttuneet, waltawatt enenimistön
ääni on herääwän kansallisen itseta-
junnan korottamana noussut kuulu-
wille, nyt siellä on enemmistön kieli
kunnallisena wirkakielenä.
Mutta melkein samallainen luon-
nottomuus, joka kuimallisen wirkakie-
len suhteen etinen oli olemassa äs-
ken mainitsemassamme kaupungissa, on
wielä wallalla monessa maamme sekä
suuressa että pienessä kaupunkikun-
nassa. Pieni, mitättömän pieni par-
wi rahapohatoita ja itsewaltaisia wir-
kamiehiä pysyttäwät näitä oloja. Kiin
tulee kysymys siitä, että nämä olot
owat luonnottomat, että ne loukkaa-
wat kansan enemmistön oikeuksia,
myöimetään kyllä (useimmiten) niin
olewan, mutta kun tulee kysymys
epäkohdan korjaamisesta, silloin tulee
pysty, silloin selitetään että ei wielä
ole aika muutokselle kypsynyt.
Olemme näihin mietteisin johtu-
neet sen kautta, että nykyisin par-
haillaan kahdessa maamme suurim-
mista kaupungeista ponnistellaan
kunnallisen wirkakielen muuttamiseksi
ruotsista suomeksi. Nämä kaupungit
owat Wiipuri ja Oulu
tiennyt minä. Asia oli yhtä sywä,
selittämätön armoitus minulle. Mi-
nulla ei ollut wähititäkääii aawis-
ttista, tarkoitettiinko minulle hywää
waiko pahaa. Minä menin erääsen
puistoon istumaan ja miettimään
mitä olisi paras tehdä.
Tunnin kuluttua oliwat ajatukseni
muodostuneet seuraamaan päätökseen:
Ehkä nuo miehet tarkoittawat hy-
wää, eikä pahaa; ei ole mitään keinoa
saada selkoa siitä — se siisjätetään
sikseen. Heillä on käymässä jokin
peli, eli pila, eli koe;senkin laadusta
on mahdoton saada tietoa — se jäi?
tään. He owat lyöneet minusta
wetoa; wedon laatua on mahdoton
tietää – se jätetään. Siten pääs-
tään asian selittämättömästä puolesta;
loppu — on" käytännöllistä, aineellisia
laatua, joka woidaan luokittaa ja tar-
koin tutkia. Jos minä pyydän Eiig-
lannin pankkia asettamaan tämän
setelin sen miehen tilille, jolle se kuu-
luu, he tekewät sen, sillä he tuntewat
miehen, waikka minä en tunne;mutta
he kysywät minulta mitenkä minä olen
saanut haltuuni, ja jos puhuit totta
lähettäwät he miintt hulluinhuoneesen,
ja jos walehtelen, niin linnaati. Sama
on laita jos koettaisin waihtaa setelin
jossakin muussa pankissa, eli lainata
rahaa sitä wastaan, Min.utt täytyy
kantaa sitä kauheata taakkaa laskiis-
sani kunnes mieheni tulewat takaisin"
jos tahdon tahi eit. Se on hyödytöu
minulle, aiwan yhtä hyödytön kuin
kourallinen tuhkaa, ja kuitenkin täytyy
minun" puolellisesti wartioita sitä,
kerjätessäui elantoani. Minä .in "woi
Edellisen kaupungin waltuuskutt-
nassa teki muutosehdoittiksen howi-
oikeudenneutvos D. W. Akermau
pari wiikkoa sitten, jälkiittäisen wal-
tuuskunnassa teki hra F. O tk e n str ö in
ehdoituksen .jo wiime joulukuun 13
päiwänä. Molemmissa kaupungeissa
on asia jätetty ivailokunnan horkit-
ioaksi. Oulussa on !valiokunta jo
lausuntonsa antanut, Wiipurissa ei
sitä wielä ole ehditty saada. Ou-
lun waliokunta oli "aiwan yksimieli-
nen siitä, että waaditun parannus-
puuhan perille wiemineti on hy ö-
dyllinen ja wälttämätön,
paranuspuuhan, jonka periaatteelli-
sesta oikeudesta tuskitt eri tnielipi-
teitä oit ilmaantunutkaan, wielä wä-
hemmin nykyään enään woi ilntaantua
joskin kohta erityisistä käytäntöpe-
räisistä syistä, jotka owat perustu-
neet kokonaan satunnaisiin olosuhtei-
siin, on oltu ensi aluksi haluttomia
kysymyksessä olewaan parannukseen,
tahi ainakin, ehkä tottumuksen pa-
kosta, heittäytty enemmän tahi wä-
hemmän laimeiksi kysymyksen saatta-
misessa tähän nyt tarkoitettuun rat-
kaisuun"
Tämä lausunto annettiin jo wii-
me tantmikuun alussa, mutta asta ei
wieläkään ole päätöksessään. Was-
toin maltokunnan warmaa luuloa,
ettei tästä astasta ole koskaan eri
mieliä ollutkaan, oit niitä osoittau-
tunut olewan wielä nytkin. Wai-
tuuston ruotsinmieliset jäsenet eiwät
ole rohennut suoraa wastaltiusetta
panna, mutta owat siihen sijaan tur-
wautuneet kiertoteihin, wiiwyttääk-
seen päatöstä niin kauan kuin ntah-
dollista. Keksittiin se keino, että
asiassa kuulustellaan maistraatin
mieltä. Ja kun kunnallisporniestari
ei ole kotona, selitetään ettei wirkaa-
tekewä pormestari woi tässä asiassa
lausuntoa antaa. Hukkuwa tarttuu
korteenkin! – Kuitenkin, kaikista
kiertoteistä huolimatta woinee pitää
warniana, että suomenkieli pääsee
Oulun wirkakieleksi, että enemmistö
pääsee oikeuksiinsa.
Wiipurissa ollaan wielä paljoa
epäwarmemmalla" kannalla, waikka
siellä ehdoitus ei olekaati niin jyrkkä
kuin Oulussa. Wiipurissa näet kuu-
luu ehdoituksen loppuponsi, että jos
huomattaisiin wirkakielen täydellinen
muutos waikeaksi, niin käytettäisiin
kahta kieltä toistaiseksi. – "Kuten jo
mainitsimme, oit ehdoitus waliokun-
nan harkittamana. Jäseninä siinä
owat howioikeuden neuwokset Lan-
genskiöld, Perander ja Äkerman, ho-
wioik. asessori Homän ja professori
Strömborg, kaikki muiit ruotsikkoja,
paitsi ehdotuksen tekijä. Ei siis woine
muuta odottaa tältä waliokunnalta,
kuin lausumaan, että kunnallisen wir-
kakielen muuttaminen suomeksi on
niin paljon" hankaluutta tuottamaa,
ettei sitä ainkaan nyt woida toi-
meen panna —— tietysti kuitenkin
lisäyksellä että ehdoitus kyllä on pai-
kallaan ja woidaankin toteuttaa jos-
kus tulewaisuudessa, waan ei nyt
lahjoittaa sitä kenellekään, waikka
koettaisinkin, sillä ei kukaan kunnialli-
nen kansalainen, eikä rosmokaan us-
kaltaisi ottaa sitä. Noiden weljesten
raha on turwassa. Waikka kadottaisin
eli polttaisin setelin, he eiwät sitten-
kään menetä mitään, sillä he woiwat
pidättää pankissa sen lunastuksen ja
pankki maksaa heille kaiken, jälkiin-
mäisessä tapauksessa; mutta tämän
ohessa minun on kärsittäwä puutetta
kuukauden ajoit ilman mitään palkintoa
– paitsi,jos autan tuota toista wedon
maittamisessa, olkoon se sitten miksi
tahansa, ja saan hänen lupaamansa
paikan. Minä haluaisin sitä paikkaa;
heidän laatuisilla miehillä on hywiä
paikkoja annettawinaan.
Minä aloin ajatella koko joukon
tuota paikkaa. Toiweeni alkoiwat
kirkastua. Epäilemättäkin tulisi palkka
olemaan suuri. Se alkaisi jo kuu-
kauden perästä ja sittenhän olisi kaikki
oikealla tolalla, Tuota pikaa minä
tunsiti woiwani niainiosti, ja rupesin
astuntaan kattia pitkin. Nähdessäni
erään räätäli-liikkeen, waltasi minut
kowa halu saada waihtaa ryysyni
taasen kunnollisiin waatteisitt. Näin-
köhän tuon kannattaisi tehdä? Ei;
minulla ei ollut mitään muuta maail-
massa kuin miljoona puntaa. Siis
pakoitin itseni menentään ohitse.
Mutta pian ajelehdin takaisin. Kiiisaus
ahdisti minua kauheasti. Minä kuljin
ainakin kitusi kertaa puodin siwu mie-
hellääöti taisitte-i hintani wastaan.
Wihdoiit täytyi mittuu antautua;
minun täytyi. Astuin sisään ja kty
syin, oliko heillä hylättyjä waatteita,
wielä. Ja" sitä tulee sitteti seuraa-
maan hra :jlkermatiin wastalatise.
Näin arweletunie !valiokunnassa käy-
wän. Ja kun ruotsikoilla on eitetti-
mistö waltuuskunnassa, tooiiiee kä-
sittää, minkälainen on loppunäytös.
Syytä kuitenkin oii toiwoon, että sen
werran ollaan suwaitsewaisia että
kaksikielisyyteen suostutaan. Siitä-
hän sitä sitten pian woipi yhteen
kieleen kallistua. Luonnotontaltan on,
että Wiipurissa, jossa ruotsikkoja oti
10–l2 prosenttia koko wäkilu’usta,
nämä edelleenkin yksinoinaan ruot-
sinkielen wirkakielenä säilyttäisiwät.
Niiit, luonnotonta on wähemmis-
tön walta Wiipurissa, Oulussa ja
kaikkialla muualla ja luonnotonta
se on tneillä Kotkassakin, Muualla
työskennellään olojen manttaaliseksi
ja saadaankin niuuttantaan. Milloin
mcillä?
Kotkassa maalistunti 8 p:nä.
— Waltioueuwos" G. Striiut-
berg, waltiorautateitten päätirehtöö-
rii, käwi wirkamatkalla kaupungissani-
me, saapui sunnuntai-iltana ja lähti
maanantain päitoäjnttalla.
– Kiisityöliiisyhdistykseu eili-
sessä kokouksessa myötinettiin tiliwa-
pons johtokunnalle wiime wuodelta.
Tilien mukaan oli yhdistyksen omai-
"suus wiime wuoden wiittteisenä päi-
wänä 4,751 mk. 5 penniä.
Anniskelnyhtiön woit-totoaroista
päätettiin anoa apua samoin kuin
wiime wuottnakiit.
Kokoukset päätettiin ilmoittaa paik-
kakunnan kaikissa sanomalehdissä.
— Suomen sotawäki. Uudqi-
ntaan tarkk’ampujapataljoonaati ko-
mennettu reserwiwänrikki Martinosi
on komennettu Wiipurin pataljoo-
naan. "
— Haniiuatt rautatiekysymys.
Sen mukaan kuin F. T. on kuullut,
laatimat asian tuntewat henkilöt par-
haallaan kustannusarwiolaskua Ta-
wastilan–Haminan rataosaa warten,
jäiettäwäksi esille ensikokoontuwille
waltiopäiwille.
— Waltiourautatiet. ’Rauta-
tiehallituksen tirehtööri on ottanut
ensim. kirjuriksi Wiipurin asemalle
tuntikirjoittaja G. A. Stenströtuitt,
Myllymäen asemalle harjoittelijan E.
A" Rönnebergin ja Tawastilan ase-
tualle harjoiteja E. W. Nordströmin.
— 91min postitoimiston saa-
wat haapasaarelaiset 1 p:stä huhti-
kuuta. Hoitajaksi tulee tullitarkas-
taja Viktor Nordberg. Posti lähtee
täältä joka lauantai. – K. S.
— Kuollut. Helmk. 28 p:nä kuoli
Parisissa keuhkotulehtukseen jahtimes-
tari Keis. Majesteetiti howissa krei-
wi Aleksander Verg 46 wuoden iässä.
Wainaja, joka kuului Suomen krei-
williseen Bergin sukuun,wli Suomen
kenraalikuwernöörin Berg-wainajan
!veljenpoika ja palweli Warsowan
kenraalikuwernööriii kansliassa. Wai-
jotka eiwät olleet sopineet tilaajalle.
Puotipalwelija nyökkäsi päällään
erästä toista palwelijaa kohden,
mutta ei wastannut ttiitään. Minä
menin tämän toisen luo ja hän "taasen
wuorostaan nyökkäsi päällään erästä
kolututta kohden ja kun tälle wihdoin
uudistin kysymykseni, wastasi hän:
"tiohta".
Minä odotin kunnes hän oli tehnyt
tehtäwänsä, sitten wei hän minut
takahuoneesen, sai; käsiinsä tukun "ka-
feerattuja" waatteita ja walitsi niistä
kehnoimmat minulle, Minä puin ne
ylleni. Ne eiwät sopineet minulle
eiwätkä myöskään olleet wiimeistä
kuosia, tiiutta ne oliwat uudet, ja
minä kowasti niiden tarpeessa; minä
en siis ollut huoniaawinaiiikaan niiden
wirhettä, waan sanoin wähän hämil-
an :
"Olisi erittain sopiwaa minulle,
jos — woisitte odottaa maksua jonkun
päiwän. Minitlla ei ole pientä rahaa
utukani" .
Tämä naapuri muodosti kaswon-
sa ntitä iwallisitnnian näköiseksi, ja
sanoi:
"Oh, teillä ei ole? Well, minä
en tietysti odottanutkaan sitä. Tei-
dänlaisella gentlemannilla, seit hy-
wästi tiedän, on ainoastaan suuria
rahoja".
Tuo pisti minua ja minä sanoin:
",Ystäwäni, teidän ei aina tulisi
tuomita wierasta hänen waatteittensa
mukaan. Minä olett kylläkin tilai-
suudessa maksamaan tämän puwun,
miitta tahdoin waan säästää teiltä
waiwaa waihtaa isoa" seteliä.”t "
ntut––1mw(
naja kuulitu jättätieen jälkensä 5
miljoonan ruplan omaisuuden, jonka
perinewät hänen molemmat weljensä,
kenraalimajuri 0;. Berg ja kamari-
herra Fredr. Berg, joka omistaa
Moisioii, Peippolaii ja Willikkaliiu
tilat Elintäellä. — U. S.
– Kuollut, .Wirolahden Sääs-
töpankin esiniies, lukkari Antti Korp-
pas kuoli Wirolahdella wiime helmik.
21 p. keuhkokuumeeseen. – Ham S.
– Apua hädänalaisille. Wii-
me wiikolla lähetti Karhulan ompe-
luseura Helsinkiiti hätäaputoimieti
keskiiskomitealle walmistatniaan ivaat-
teita, yhteensä 90 eri kappaletta. ——
Seura perustettiin wasta wähän ett-
nen joulua, ja tällä lyhyellä toinii-
ajallaan ott se jo ehtinyt näin pal-
jon työskennellä. Yrityksen etupääs-
sä on toiminut rouwa Alopaeus.
– §kansakoulunsa huu-iiksi owat
kuutsalolaiset päättäneet toimeen pait-
Ohjelmasso tulee oleinaan tn. ni.
kaksi hauskaa näytelntäkappaletta.
– Koukurssianouiukseu oit tä-
käläiseen raastuwan oikeuteen jättä-
nyt kauppias A. Komljakoss. Uske-
tuksi tnieheksi on niäärätty kauppias
2l. E. Wasiljesf.
Sairaustilastoa. Tauditt-
kohtauksia oli kaupungissamme wiime
wiikon ajalla: tulirokkoa 10, influen-
saa 7, kurkkumätää 2, suolikatarria
2, kurtkusäilöstystä 1, keuhkokatarria
1, eli yhteensä 23.
– Keskeytyuyt urakka. Ne
wuorenporaustyöt, jotka rahatoimi-
kammarin huutokaupassa tammikuussa
otti tehdäkseeti kiivityämies Tapani-
nen, owat keskeytyneet. Urakoitsija
on ilmoittanut rahatoimikammarille,
ettei hän woi niitä loppuun tehdä,
sillä urakkasutnma ei niuka riitä. —
Rahatointikamari päätti eilisessä ko-
kouksessaan kääntyä Tapanisen ta-
kausmiesten puoleen.
— Wiipurin kuwernöörin Ije-
wosjuttu. .Kuten muistettaiiee oli
eräs Käkisalmen mies haastattanut
Wiipurin kuwernöörin oikeuteen, koska
hänen hewosensa oli kuollut kuwer-
uöörin kyydissä eikä kuwernööri tai-
punut maksamaan waadittua korwa-
usto. Juttu oti nyt päättynyt se-
naatissa, joka on wahwistanut howi-
oikenden kantajan waatimuksen hy-
wäksywän tuomion, jotapaitse kaitto-
jalle on tuomittu kuluja selityksestään
senaattiin" — P:ti.
Yhtä huonosti ott kuwernöörille
päättynyt „Wuoksi" lehteä wastaan
nostamansa painokanoe samasta asi-
asta howioikeudessa. Wuoksen toi-
tnittaja tuomittiin raastuwanoikeu-
dessa 200 markan sakkoihin, mutta-
howioikeus on toimittajan wapautta-
nut kaikesta edeswastauksesta. —
Kuwernööri waati toimittajalle kuri-;
tushuonerangaistusta, siinä mielessä
walitti howioikeuteen.
— Postilaitos. Allalueteltuja
wirkoja owat hakeneet m. tn.:
ekspeditöörinwirkaaLappeenraunan
Hän wähän muutti nuottia, mutta
sittenkin wielä luuli olewansa yli-
kynnessä ja sanoi: "
"Minä en tarkoittanut mitään
pahaa, miitta koska kerrat! ntoittimi-
nen on käymässä, niin tahdoit sauoa
teille, että oli wääriu teiltä otaksua,
että itte emme tooisi waihtaa mitä
seteliä tahansa, joka mahdollisesti oii
teillä taskussanne. Päinwastoin, me
woimme"
Minä anitoin hänelle seselin ja
sanoin:
"Oh, "hywä juttu; pyydän siis
anteeksi."
Hän otti sen wastaan hymyillen,
noin, — tiedättehän hymyilleu, joka
muistuttaa paljon tyyntä weden pin-
taa, johon juuri on heidettytulikiwi;
sitteti hän katsahti seteliin ja hymyili
jäätyi hänen kaswoillensa, hän,tuli
kellertewäksi; ja nyt .hänen naamansa
muistutti paljon jähmettyneitä laawa-
aaltoja Besuwion" knpeilla. Minä
eit milloinkaan ollutnähnyt hymyilyn
siten kiwettywän. Miesparka seisoi
edessäni tirkistellen seteliä; puodin
isäntä astui luoksetnmeja sanoi kii-
waasti: "
",Well, niitä oit tekeille? mikä wai-
waa? mitä puuttuu?”
Minä sanoin: "Ei mitään. Minä
waati odotan takaisin rahastanh”
"Noh, joudu; anna hänelle takaisin,
Tod; anna hänelle takaisin."
Tod wastasi: ,",Anna hänelle takai-
sin! Sitä on helppo sanoa, hywä
herra; miitta katsokaahan seteliä
itsekin.sk (Jatk.)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
