Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
ina-uita kulithan 11 s:tit.
Ic’riittI.
!:t" 20. – 1893.
." markkaa 50 penniä, tätä toista myö-
; däätt 75 pennillä kappaleelta. Se
" on Tilgmannissa tehty, kustantaja
hra Weriier Söderströin.
– Expressiu omistajat! ano-
ntuksen 45,000 tnarkan waltioawitsta
wiiden wuodeii ajaksi kuuluu senaatti
hyljäniieeii. Kumiitinkin lienee se-
naatti päättänyt kapteeni C. tiors-
nianille inyöntää postinkuljetuksesta
kohtuulliset! korutanksen, joka w.ist-
edes niäärätään. – :18. Pr.
; 6tnnmittaitteu ilmoitu.s pos-
tilaitoksett tuloista tiiyydyistä frank-
komerkeistä:
M:kaa p.
18,93 Tanimikititlla. .144,919: 60
18312 Tamniiinnlla" .140,949: 14
— Mnsiikki-uutisia. Pikapno-
lin ilmestyy hra :ilrel E. Lindgräinn
kustannuksella painosta: "M e ti "u-
etto ja 0; avotti piatiolte, sä-
weltänyt Oskar Merikaiito"
sekä "Suomalaisia .siantau-
laitluja, pianolle soivittannt"J l-
mari Kr o h n". Edelliset pianp-
kappaleet otvat hra Pierikannoit est-
tyksistä, konserteissa kyllin tunnettuja.
Jälkititmäiset kansanlaulu-sowitclmat
owat hywin yksinkertaisia ja kauniita
—"tekstin kanssa, joten niitä woi
samalla laulaa. –— P:ti.
– Nekää ati-onaista kaitsa-
konltmtar astaiantotrkaa maaseu-
dulla owat hakeneet: kansakoulun-
tarkastaja J. Reini, sil. lisent. KJ.
Hagsors, sil. maist. W. Högman,
kolleega T. Lehtinen," pataljoonan
saarnaaja A" E. Jnginan, normaali-
koulunopettajat K. Kumelius ja A.
Pietikäinen, sil. maist. J. A. Helle,
sil. maist. W. Nordlund, sil. kand.
M. Holmberg, sotarowasti B. W.
Lindqwist, sil. kand. I. Ronitnus,
kansak-opettajat J. H. Tiihoueu, H.
Niemi, H. J. Matikainen ja A. Rik-
strötn, sil. kand. A. K. Sumelins,sil
kand, E. West, seminaarinlehtori A.
Härdh, kollegianasessori O. Florell,
kolleega A. Siegberg, fil. maist. Hj.
W. Basilier, sil. maist. J. V. Sii-
länen, kansakouluntarkastaja Wiipu-
rissa A. A. Borenins, kansak. op. H.
Appelberg, fil. katid. J. A.Melllterg,
sil. kand. K. H. Nicklin, sil. kand. H.
F. Silander, sil. kand. K. Swaii-
ljung, sil. maist. A. K. 21hlfors, til.
maist. A. W. Blomqwist ja w. t.
kolleega O. E. Lindeqwist. — P:ti.
M
Kytniii toimitukselle.
Hymyhiiulin oleii katselliit .tidikan Saito-
missa ja Kymissä olleideti "Matti kaimojen””
kynäkiistaa, eikä luvittani aitna myoteti
olla siitä tiiainitseiiiatta waikka oieti asiaan
kuulumaton. "liuot-empi Matti oit minusta
nähden kyhännyt uutisensa tiimiin 14 tiu-
inerossa aiwan paikalleeti, sillä häiihän näyt-
tää tekewän selwää oikeista tapahtumista.
Mutta siitäkös tuo wanhempi weli oit .not-
kan Saiwiiiain 15 numeroon kyhännyt was-
tineen, jota en saata lukea ellei waseii suu-
pieleni ole naurussa. "öeti kyhäykseiisä a-
lussa nimittää hän nuorta Mattia korkea-
asetnaiseksi mieheksi ja "kansallispuolueen
ministeriksi." Minitsta nähdeti on tuo ini-
nisterin arwo liiaksi niin nnorelle miehelle
ja mikä wielä, twin ioähäpätöisestä kyhäyk-
sertä; wastahan tässä joku aita takaperin
annettiin "kirkollis-asiain ministerin”” arwo
eräälle henkilölle kun oli ollut jo jonkun
aikaa erään pikku lehden toimittajana. -Pel-
tästä wihasta luulee wanha Matti weikkonsa
tuota kirjotustaan kyhänneen, inutta ei se
minun sumissani siltä näytä. Huotnauttaapa
muun muassa niin kun ainakin ioanhempi
nuorempata että rupesitte lahmimaan kiwiä
puita ja heiniä kasaan, mutta ei haoittaa
waikka omassa kyhäyksessä on jo "ruumeni-
akin”” sillä siinä häii hän puhuu wasikkaiti
wanhuudesta, ja syöttnistä y. m. jotka ei-
wät kuulu kun "karjakoille" eikä nuorelle
Matille. Kyhäyksensä lopussa lupaa hän
sen seitsemiin wanhaa syltä samanlaista jos
tarwis waatii. Näyttää todellakin siltä, että
Matti wanhus on takertunut wanhoihin
mittoihin eriämättöniästi, koska ei huomaa
että wanhat mitat owat laittomia meidän
Sitomessamute. Soisin että wasta kun
Matin kynästä juoksee syliä että ne tulisi-
wat metri mitoissa ja siinä muodossa että
niistä saa kaikki selwän. Wiitne kyhäyksestä
ei tullut selwälle oppineematkaan, minusta
ei puhettakaan tuhmasta "tupen syöjästä"’
Olisi hywä jos Matti selwittäisi miten se
kukko kyntää. Tähän lopetan tällii kertaa
enkä aio toiste weljesteii wäliin tunkea.
Cn olisi tätäkääii kertaa tullut, mutta"kun
isäni tiimi on ja Matti, niin sutulaisuudeit
puolesta tämän werta.
Iukka.
tnuut tarpeet ja elanto tekiioät toiset
300 puntaa, Minä arioelin että
toisen wuodeii palkallani pääsisin
loppukuun, jos olin warowainen ja
säästäwäinen, kuten ainakin aikomuk-
seni oli olla. titin lopussa, "isätt-
täni" takasin matkaltaan ja silloiii
uutterasti työhön, siinä mitä nyt
waan odotin! (Jatk.)
Pietasettdttilta.
– Kymistii 18","";.;93. Lukeis-
satuine lukuisia sanomalehtiamme,
tiäeitiine niiden palstoilla kirjoituksia,
joissa oit ilmoitettuna, tnitkä owat
minkin paikkakutinan pyrinnöt ja mi-
teit ne pääsewät eteenpäin. Hans-
kaapa tno onkin knulla, mitenjnnok-
kaasti arinaan isäntiiaattiitie eri osissa
on ryhdytty toititiin siioistyksett le-
wittätniseksi. Entiset raa’at tawat
jääwät syrjään ja sen sijaan otetaan
esille puhtaita, wiattouiia, sekä sansan
käytettäwiksi sowelijaita tapoja. Tuo
muutos ott jo tapahtunut ei ainoas-
taan siiiiistyneimmissä piireissä, waan
itse rahwaan keskuudessa. :liyt jos
katselemitta oman knntattittie oloja ja
täydellä syyllä sanoa, että paljo oivat
ajat muuttuneet, paljo oleitune pääs-
seet eteenpäin. .liehuttamaa oti, kun
kunleninie kuinka kuntamme eri osissa
intiolla pyritään eteeiipäin hywissä
riennoissa. Noiden pyrintöjen to-
distuksena woimme pitää nekin toi-
menpiteet, joihin on ryhtynyt nuoriso
Kymin parissa syrjäkylässä. He owat
järestäneet nuo wiattomat illanwiet-
tonsa oikeen iltaman tapaati, jonka
ohjelmaan kuulttu: esiteltnä, lukemista,
runon lausumista ja lauluakin, waikka
hartoinaisetiipaa, mutta ompa sa-
moissa iltamissa kuultu jo iteliäättisiä
laulujakin. Näin sitä tehdään yhteis-
työtä ja kotvilla ponnisttiksillii, sutt-
ria wastuksia woittamalla ja wointi-
amme säästäntättä me saamme ajan
pitkäätt paljon "hymää matkaan, hy-
wiöä semmoista josta on sinnausta
sekä meille itselleinnie että koko yh-
teiskttnnalle. Siis kaikkialla innok-
kaasti toimiin! Yhtcisen hywän eteen
on meidän kaikki woimat uhrattawtit!
Noudattakaamme kaikissa kutitamme
kylissä tuota hymää ja kerrassaan
kiitettäwää esimerkkiä, jota oivat
osoittaneet Sutelan ja Kankolan ky-
läin nuoriso, perustamalla siiveellisiä
illanwiettoja, joita he wiettäwät kah-
den, kolmen ja neljänkin wiikon wäli-
ajalla. Iltamissa on myös wirwok-
keena teetä, jota yhteisillä waroilla
hankitaan. Siis onnea ja menes-
tystä mainittuin kyläin nuorisolle ja
niiden hywille pyrinnöille!
Kyniiläiitett.
— Kattsalassa oli torjpäiivä t.
k. 7 p. Kaitsaa oli iioin keskimää-
riti kasaantunut torille, inyyjät os-
tajia odottamaan ja ostajat ttiyyjiä,
ja siltä se näyttikin, että kauppoja
hieroiivat waikkei kaupat liioin näyt-
täneet luistaman. Taisi olla syy
rahakukkarossa ttionella ostajalla,
koska rahati puutteesta kuului paljon
pakinoita. :sinisjauhot iiiaksoiwat
hehtol. 13–14 m., kaurat hehtol.
7–8 ni, herneet, ioalkeat, 5 litraa
1 tu.–1 ni. 25 p., potaatit 5 litraa
30 ja 40 p., nuori woi kilo 2 m.,
wanhempi woi kilo 1 in. 80 p., raa-
wasliha, suolanen, kilo "6l)–8(1 p.,
tuore 50–60 p., lampaanliha, suo-
lanen, kilo 80 p.—1 m., läski kilo
1 m.—1 ni. 25 p., silakat, suolaset,
kilo 25—30 p., tuoreet 30–40 p.,
lahna, suolanen, kilo 50—60 p.,
ruisolet kuonita 7—–8 m., keskinä-
köisten työhewosten hinta 150 m.–
200 tii. Työhön kykenemättömiä he-
wosia otti eläinsuojelusyhdistyksen
jaseuet 6 kappaletta huostaansa mits-
talaisten y. m. rääkättäwäntä.
Koime närSiSts-i.
i(i.""j. I-eo laistoi.
iitaa "ensis-itien talonpojit- kuljett.i aa-
sin ja lehm-"in lähimpään hauputiiiiiti ni; -
ttiniiisi. l-ehiiiän naulassa raittiini helisit.
ITainie "arasta näitinät talonpojan ja
sitsi heist-"i aanoi:
"iilinä noin sarastaa lehmiin häneltä
hänen huomaamattaan-3". ,
’koinen heiot-5 aanoi;
"Sanjäilceeti minä uien aasin"-
..’l"iialian on tallan helppo anim" artteli
iialntas taraa, "mutta minä otan niiras-
taaiiaeni hänen raatteensa"
i-Insinniiäinen "araa lähestyi "uranaine-ett
lehm-55, irroitti lehmäniioiioit ja ripusti
seit aesiti liitujaan, .ei-iia läiiti nitten tii-;-
hon.sii laititiitieen. ’kuionjiaiiiit joita lisiin-ii
o;tl-—ii;tp5itt. ei oliut nähnzt int-iinan tenijt-
piia ja liitit leo-ilo "sii-"i :toi hänen hornissaan.
ei siitt tullut liataan-"elisi tautisensa. ett-
n"."nituiii hyi-iin ailina jält"5täjiäin. Siiioin
titit-8 hnotiiasiiiin, että lohutti oli italioit-
nnt. iläti ailioi heti etöiä sitä.
§illoin lähesy"i toinen nai-ns ja insesti,
mitä hän etsii.
’kalanpoiiia nastasi, että ottat sarasta-
tii-et" hänen iehtnätisä.
"hlinäpiis näin sinun !eliittiisi niihiin
aili-ati Sitten", sanoi tatas. "isit-55 titit-5
lähti i’iettiään sitä niet-atikin. "Ios liiii-alttiit,
toit sieli; saatattaa hänet. !siinä tahiloti
:illit salin piilolla aasiasi"
’l’alonpoiiia jätti aasin taritaan huoataan
"ja lahti etaimään iahiuäänöä. Siliäräiin
tiira;- iijireeöti iäiititieheitaä sa aasi tietysti
hänen lieru.
wertaamine niitä entisiin, niin saainnte "
icnu talanpoika palasi "sa näiii että aasi
oli poissa, aliioi miespolonen itkit-5.
iietiteti linjattua lioittasi hän toistin
intohan. jaha myisi-iiin itiii. jii taionpoiiia
!työ-tii miii-"i häntä rainasi.
iilian kertoi, että hiitit-ii isäntätäiioiiöii
ali lähettänni; hänet nietti:iän iiton ituii-
iearciti tiisana lenitat-ahoja iinnpuniciiti, tiiut-
ta tiellä oii hän :tulilinnut jutti-i "jo-"ii par-
titalla. ja !tuleltaki- oii niet-"tiist- joltai-ii.
laittiijtiiiiia syntyi miltei hän ei oio hy"
piinnyt joiieoti haiteinaan !tulihai-onttaa.
...iliit-"i eit hirnit; iiieutiä isateaii", uatt-
ta:ii mies. -hlinä eit asaa niila. ja annan
iiernaasti !talteihyininiintä huitat-ahaa eille-;
joita tuo huiri-"ariin joasta"
’kalanpoikia iit-"isi tästä :tiitan iloiseltai,
hän ajatti-li.
...Iitinala tahtoi; itarinaan iini-natu aati
taitiin-xiiii; "janita tii-stilistiin oieti !täteinstni
iltit! tiistii naattiiet päältään ja hyppäsi
joltei-n. taati hän oi hist-"mit lsniiiiai-aa.
I(un hän nouti rannall-; oli "anitat-to
iiailoiineet.
!colt-iiii; earaö oli tie tienyt.
"
"velsingin kansatt-
"-
. , .
patikttt osakeyh-
s k! " !!
twlla
oli ylimääräinen yhtiökokous wiime
lattantaina, jossa edtistettutta oli
3,68;; osaketta. Saapuioilla olewat
oliwat hywin kiihkeitä kuuletuaau,
ntinkälaiset pankin karatttteeit johta-
jan Lindrothiit jälet oliwat. P:leh-
oeti mukaan kerromme tästä kokouk-
sesta,
Pankin johtokunta antoi koko-
ukselle kertomuksen, josta käivi sel-
ioille, että pakilta on wiety waroja:
Lindrothin helmikuun 11 p:nä aitas-
tamat 50,000 mk. puhdasta rahaa
sekä kuten sitteinmin on saatti selwille,
parin iouodett ajan olemassa ollut,
uudistetuilla wäärennyksillä salattu
kassaioaillinki, joka wähitellen oli suu-
retinut jotta se hänen paetessaaii
nonsi 40,080 mkaan. Mutta sitä
paitsi on pankilla Lindrothin keinot-
lelusta ja wäärästä tilkoittaiden ar-
moaineitten käsittelemisestä syntynyt
melkoinen knrssitappio, joka on suo-
ranaisesti waikuttanut wiime wuoden
tulokseen ja tehnyt sen suuressa mää-
rin epäedulliseksi. Melkein mahdo-
tonta lienee warmuudella sanoa kuinka
suuri osa pankit! liikkeen ulkomailla
tuottamasta tappiosta woidaan lukea
toimeenpaneman tirehtoörin wäären-
nyksistä johtuneeksi ja sen wuoksi
johtokunta arweleekin ettei sitä oike-
astaati woitane lukea Lindrothiit ottii-
naisw.iillinkiin. Siinä tapauksessa
olisi tämä waillinki ennintmainitut
90,080 mk; eli wähennettynä niillä
noitt 55,000 Smkalla, jotka .Lind-
rothilla kiinni joutuessaan oli, 35,1 i80
Smk.
Pankin tappio ioiinie wuodelta on,
jos johtokunnan ehdottamat tileistä
poistamiset hywäksytään 25,951: 39,
johon lisäksi tulee ennenmainittu oini-
naiswaillinki 35,080: —, sekä sen
mukaan mitä nyt oit selwille saatu,
kurssitappiota ulkomaisesta liikkeestä
mies.
Bneimäiaen
nartenaa iotuimen
napa-aati.
toman penttalan.
tariiiiaan leataeii,
ailniiaaään.
hauelta.
tanaan asiaan ?
w; 1893 noin 70,000: —, yht.
131,031: 39, josta summasta tvä-
hennetääit wararahastossa löytytvät
29,031" 3;;. niin jääpi tvaillinkiksi
102,000: 06, josta kuitenkin noin
15,000 tnk, tuottanee saada takaisiti.
Johtokunta puolusti itseään. Sii-
lä ei ole syytä ioaillingin salassa
pysymiseen koska koko johtokunnan
kokoon pano on sellainen, että tark-
ka ioalwotita ei ole woinut tulla ky-
symykseenkään. Eikä ole muka mikään
"ihme jos johtokuitta ei waillinkia
huomannut, koska sitä eiwät edes
wuositilien tarkastajatkaan ole hiio-
manneet. "— Yhtiökokouksen päätet-
täwäksi jätti johtokunta:
1:o onko waillinki täytettäwä ha-
lullistenyhtiötiosakkaidenmaksuilla,tai
2:n tuleeko pankin tehdä loppu-
suoritus eli koettaa mnulla tawoin
purkaa liikkeensä, wai
3:o onko pankin liikettäjatkettawa
ilman mitään erityisiä yhtiökokouksen
toimenpiteitä, jota ehdotusta johto-
kunta puolestansa tahtoisi kannattaa.
Johtokunta puolestansa oli taipu-
toaitien luulemaan, että mahdollisnus
nyt ilmi tulleisiin wäärenuyksiin ja
anastuksiiit oit aittakin osaksi haet-
tawa yhtiökokouksessa päätetystä joh-
tokunnan rakenteesta ja on sen wuoksi
johtokunnan mielestä wälttämätöntä
että, jos kokous päättää pankkilii-
kettä jatkettawaksi, johtokutinan ko-
koonpanossa tehdään senlainen muu-
tos että, paitsi toimeenpanemaa ti-
rehtööriä, ainakin yksi johtokutinan
jäseitistä palkataan wakinaiseksi pank-
kiin ja weliooitetaan yhdessä toi-
nieetipanewait —tirehtöörtn kanss a wal-
wotnaan ja wastaamaan pankkikont-
toorin hoidosta, ja jos kokous näkee
olewan syynä tämmöiseen toimenpi-
teeseen, pyytää johtokuntaa saada eh-
dottaa:
että wiipymättä asetetaan erityi-
nen komitea laatimaan sitä täydellis-
tä ehdotusta.
Wuodeii 1891 tilintarkastaja hra
E. Tollander selitti omasta ja muit-
ten tilintarkastajain puolesta että hei-
dän täytyi torjua päältään ne syy-
tökset, jotka johtokunta edellä ole-
massa kertomuksessaan on tehnyt ai-
wan perusteettontasti, sillä ei tilin-
tarkastajat pääse paremmin asiain
perille kuin ivakinainen johtokunta.
Wasta myähemmin owat tilintarkas-
tajat saaneet tietoonsa Lindrothin
nyt yleisesti tunnetun menettelyta-
wan, josta heidän on ollut mahdo-
ton päästä perille, koska mitään to-
distuskappaleita, milloin ulkomaan
wekselit Suomen pankista ostettiin,
ei ole ollut saatawissa. Mitä pörssi-
keinotteluun tuli, oliwat tilintar-
kastajat huomanneet wuoden 1891
tileissä niin suuren woiton knin 23,000
mk. Pietarin kansainwälisestä pan-
kista. Täniän woiton hnomattiin
syntyneen siten että pankki oli tras-
seerannut wekselejä Pietarin asiamie-
helleen ja hyötynyt kurssin waihte-
70
ajnan iitinen eäeeeään istui herra, "joiiiia hati
hynin tunsi, ja hänen seurassaan etaa toinen tiuori
IIän oli joitaeeniiin lyhyt, mutta hynin !tahna-
raitenteinen, taliiotnicieajnen "ja liameaati puettu seita
nähtänäati hynäluontoinen "ja sinitae. IIänen pitität
hiultaensa olinak- iiuin tiaisilla:
hienot ja liaherät aitan irnin itehrätty irulta.
I’ehmeät imin oiliilti,
naituas-toisen ajiiana silmäiij I)ori-
aon leatta toisensa peraan nuoren miehen patanallista
iiatSetta, joi-ia oli mitä mielinein, puuttumatta aen-
tähclen miehuutta.
lletiiisen i:niuttua laain liaania nuori herra itäsi-
aeiieäiauäaile "ja aut-oilimien tiippaa
Voriaon aäpaähti ja tuli italiaan haipeaicai.
Siina oli juuri Se litisi, jota hati etoi: "klän ei
roinat epäillä "jtaeänaä nähtieaaään iianiriatuiieet lysti-
net ja taapain toitotetun. paitaan, melitejn muotiot-
Setiliaaiiai näiti han tässä ainan
samallaisen hanaiiil:aam liitin "jota hän aamulla niin
Uuutainia silmänräpäylcaia piiori icaiiiiij hatien
Isnn hän ennätti tointua hämmästyiiaestaän,
tutin hän nieiä lieri-ati aeicä liatta, että hanaiiiaata
nijn ettei mitään epajlyotä nainut enaa olla.
hii, ei, hän ei pettynyt!
Uäyt,elmairappaie iratiottj ]railien haritulta-insa
’kaas suuntasi han ahmas-itsensa nuoren herran
!taanoihin "ja tarita-iteli hanta ijicemmin.
— Icäai "ja hanaiiiaa, ajatteli hän, mutta itulian
olisi nainut bnniteilaicaan etta noin luottamusta iie-
rattäna liateeineu ’heniiilä aijai syypäa niin !tammot-
Fiiori mies oli tallan "aitautettu Siitä, että
hänen eäeaaäan oli saithan roituan ja hänen tyttä-
lusta. Tämän selwille tultua inoi-
tittiin L:ia ja ewättiin häntä jatka-
masta keinotteluaan, koska se saattoi
tulla pankille hywin wahingolliseksi.
L. myönsi sen ja lupasi lopettaa kim
wain Kansainwäliselle pankille olewa
welka 80,000 mk olisi suoritettu,joka
oli heti tapahtuwa. Sen tähden ei
katsottu tarpeelliseksi siitä erittäin pu-
hua tilintarkastuskertomuksessa. Kui-
tenkin annettiin siitä tieto yhdelle
johtokunnan jäsenelle, joten asia ei
woinut olla tuntematon johtokunnalle
kokonaisuudessaan. Wielä oli nähty
etteiwät pankille annetut hypoteekit
täysin wastanneet niistä lainaksi an-
nettuja rahoja. Siitä oli epäsuo-
rasti huomautettu tilintarkastusker-
tomuksessakin. Puh. walitti että joh-
tokuuta koetti wäärin wierittää edes-
wastuun toisten niskoille.
Tämän jälkeen syntyi pitkällinen
keskustelu, jossa toiselta puoleti en-
sin tahdottiin jo nyt keskustella joh-
tokunnan hallinnosta ja sitten waa-
dittiin erityisen "waliokunnan asetta-
mista ottamaan" tarkka selko pankin
tilasta ja tarkastamaan nykyisenjoh-
tokunnan tähän astisia toimia sekä
antamaan kertomuksensa siitä warsi-
naiselle yhtiökokoukselle, toiselta puo-
len taas wastustettiin johtokunnan
hallinnosta keskustelua, koska ei mi-
tään seikkaperäisiä tietoja ollut wie-
lä tarjona, ja ehdotettiin että wiime
wuoden tilien tarkastajat saisiwat-
tarkastaa, pankin asiat helmik. 28
p:ään ja antaa kertomuksensa warsi-
naiselle yhtiökokoukselle. Täntä jäl-
kimäinen ehdotus woitti "214 äänellä
121 wastaan.
Keskustelun kuluessa teki johto-
kunnan jäsen, esittelijäsihteeri Nord-
man selkoa pankin tappioista,
joita oli 197,123: 27, niistä kurssi-
tappiota ruplakeinottelusta Berlii-
nis"ä tammi; ja helmik. 14,070:
83, tappiota Pietarissa 60,519: 54,
wiime wuoden tappiota 25,951: 39,
sekä sen lisäksi äskettäin L:n ilntai-
sema anastus 3,260, joten tappio
määrä teki 200,383: 27. Siitä kui-
tenkin wähenee 89,912: 72, m. in.
L:lta saatu takaisin 54,500 Odes-
sassa, Helsingissä 4,000 mk. ja wa-
rarahasto 29,031: 33. Tappioksi
jää siten oikeastaan 110,470: 55,
joista wielä oikeuden awulla toiwo-
taan takaisin 10,000 mk. – Pan-
killa oli helmik. 28 p:nä sitoumnksia
1,148,070: 86. Pääomaa jää pati-
kille mainittujen tappioiden jälkeen
590,000 mk. Sääntöjeii mukaan on
liikkeen lakkauttaminen pantawa toi-
meen niin pian kuin sitoumuksetnou-
sewat osakepääomatt 5-kertaiseen mää-
rään, joka tässä tapauksessa olisi
2½ milj. Tähän summaan uupuu
nyt kuitenkin toista miljoonaa, niin
ettei liikettä ainakaan sääntöjen ntu-
kaan tarwitse lopettaa.
Koska waltion asiamiehen wälityk-
sellä oli saatu hallitukselta lupa wuo-
sikertomnksen antamispäiwäu lykkää-
miseen, toiwottiin se saatawan myös-"
kin tilintarkastajain kertomuksen an-
"tatuiselle, jonka jälkeen johtokunta
tietysti wielä antaa selityksen tarkas-
tajain tekemiin muistutuksiin.
Johtokunnan kirjoituksessa sään-
töjen muutosta walmistamaan ehdo-
tettu komitea päätettiin myös aset-
taa. Sen tulee samalla esittää yh-
tiökokoukselle tarkemmin määräiltynä
se sääntöjen kohta, jossa puhutaan
miten äänet owat laskettamat yhtiö-
kokouksessa waltakirjalle äänestettä-
essä. Komiteaan walittiin pankin w.
t. johtaja Stünkel, prokuraattori A.
v. Weissenberg, pankkimies G. Si-
dorow, kamr. Th. Holmberg ja E.
Tollattder sekä warajäseniksi nimi-
tuomarit A. Lindberg ja E. Polotr
Kokouksessa wallitsi alussa jois-
sakuissa sangen ankara mieliala.
Kttnnallistaksoitus
" ; Kotkassa
Taksottuslautakunnan tekemän taksoitus-
luettelon mukaan on Kotkan kaupnnkilaisia
taksoitettu seuraamaan määrään weroäyrejä:
Kotkau saha
Konsuli A. Ahlqwist 30, sahanhoit J.
A. Sjöberg 18, sahanasettaja A. Adamsson
7, sappä O. Keinänen 2, koneenk J. E.
Helin 6, woitelija E. Helin 1, koiteenk J.
Peura 4, lämmittäjä A. Laitinen 2, läm-
mittäjä G. W. Erikson 2, miiluja W. Linds-
tröin 2, työmiehet A" Hiltunen 1, G. Poitsi
1, K. Malinen 1 J. Saarilnoto 1, E. Kat-
telns 1, T. Wiljanen 1 K" Hjelm 1, lan-
tatarhanhoitaja J. Hjelm 6, työmiehet K.
Mukala 1, M. Kaipiainen 1, J. Miktola 1,
W. Pawelin 1. J. Pärhinen 1, T. Paive-
lin 1. O. Liljander 1 A. Palniqwist 1,
E. Sihwola 1. A. Leklin 2, J. Erikson 1,
Eriksson nuor. 1, K. Kattilakoski 1,
Hotakka — 1, A. Ahola 1, A. Ahola 1,
E. Falek 1. M. Lillman 1, A. Sjöblom 1,
J. Petrosi 2, N. Petrosi 1, W. Teikari 1,
E. Mänttäri 1, J. Lappalainen 2, K. Silwo 1,
A. Silwo 1, A. Kuosmanen 2, M. Mikkola
1, M. Stälhainmar 1, K. Miehelsson 1, K.
Hjort 1, N. Wirtanen 1, T. Friman 2, I.
Luopanen l, J. Saikkonen 1, O. Rtikonen
1, G. Puranen 1, P. Kuronen 1, ompelija-
tar Aina Kuronen 1, työni. J. Toikka 1,
W. Neuwonen 1," A. Pulkka 1, J.Jngholm
1, E. Lappinen 1, J. Lappinen 1, J. Hy-
pett 1, J. Poltola 1, M. Jaakkola 1, A.
Mattsson 1, J. Sakkt 1, A. Töttö 1, K.
G. Rajala 1, J. Hjerpe 1, J. Karjalaineit
1, koneet-tk. F. Palntan 2, työnjohtaja P;
Pitkänen 5, työni. T. Monkonen 1,M. Kor-
jula 1, J. Montonen 1, A. Kiwinen 1, G.
Hirwonen 1, T. Kuokonen 1, A. Pausi 1,
J. Walli 1, Topias Lauri 1, Johan Hiisu
1, Dawid Vogdanoss 1, Jeremias Talsi 1,
Mieael Noittanoss 1, Nikolai Sergejesi 1,
Matti Alajääski 1, Antti Knut, Topias
Nantala 1, Olli Raja 1, Yöwartija Baltsar
Dentschuik 1, Työniies Andrei Lukiti 1,Da-
wid Koskinen 1, Aleksander Helander 1,
Tuomas Tammelin 1, Kalle Lahti 1, Wil-
helm Luoma 1, Sylwester Nautjärwi 1,
Aleksander Gunnari 1, Jaakko Mäenpää 1,
Antti Säkki 1, Johan Wartiainen 1, Wille
Parola 1, Masinisti Haiis Olanssen 4, kip-
pari Sjöngren 4, leski Maria Bastman 1,
työni. Tuomas Owist 1, Johan Tura 1.
1 kaupungin osa:
Sinw Puoiiti 5, kolportöri Gustaf Roos
5, työni. Iulius Lönnblad 1, opettajatar
Jda Bredenberg 4, työni. Timoteus Läng 1,
I.
T.
67"
— IIuitiiia monta?
—– Iolme.
ilkien laitaj tiehenna i:iireeati "ja poiiiiieai irtti"
ina-ota.
Uyt poistui toinenkin palhoiltaan ja lahti Suo"
raati broaanay’iie paiti.
– haita tilma meriijtaee? ihmetteli variston.
.loa mina olisin 0athoart, nijn nojain epaillä jostain
mnrtaantumjaeata tai kapinaliitosta.
IIän oli juuri aiheissa lahtea pois, linti eräS
nuori naima-ihminen hyräilien jotain laulua, tuli alaa
iratna. Icun hati oli annat-tan" niiniiieliarin iiohäaile,
auireni Sen onet, ja eräe mies, nahtanäatj joiiaeeniiin
juot-niioissa, tuli tiloa.
;— llaiioo, "betni hunni hän huomattuaan tai-
nion.
– antia minuti
liiii-ahti askeleitaan.
olla rauha-eea! taatasi han ja
likatta tojnen "jaoit-tii perasta ja tarttiii hatien
lentiirat-teenaie.
— Icatao iiinhltjaeni, anna minulle suutelo,
lallatti hän.
— kaasta -niinua – muutoin hutsun minä
poliisin, huntti hati ja !raotteli paasta irti.
–— Se teiraa ainut niin iiauniiiiai!
niina tainion, maitaoi,
8uutelon
niitä maitaai!
IIän yritti ottamaan aita, mutta nai tuirenan
irori-apuuotin hauelta.
!kiroten nosti hati ]ratansa
!loa lyöääieaeen nuorastaan, linn muuan poliisittans-
taapeii tuli pail-alle.
— tha aina teet?
barinan "saira oli näyteiman toäiotajana luuli,
että lionataapelin aanat tarhoittinat tuota raahaa miesta,
mutta huomani hummaatuhaeiiaeen, etta han tarttui
tston liitteen, aamulla "jaticaen-
– hiitta olen "jo liannuti pitänyt ainua siimalla.
19
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
