Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
[uinutit "tuittuili 11 !i:iii
waan muutamia kelwollisia ja käy-
tännöllisiä miehiä asetettiin toimen
etunenään. Alussa saiwat nämä yh-
distykset tämän suunnan, mutta sitte
kuin yhdistyksiä kaswoi suuri luku-
määrä, ja toimitettiin erityinen par-
lamenttisääntö, näkywät ne, muuta-
mia lukuunottamatta, heittäneen ko-
ko rakennussuunnitelman ja muut-
tniieen säästöyhdistyksiksi, antaakseen
lainoja huoneita ja maatiloja was-
taan, waikka ne säilyttiwät rakennus-
yhdistyksen nimen.
Työmies woipi itselleen hankkia
huoneuksen, kun hän näistä yhdistyk-
sistä saapi rahoja joilla ostaa eli
rakentaa huonetta. Siten nämä yh-
distykset tulewat pääasiallisesti riip-
puwiksi siitä kuinka hywästi niiden
jäsenet panemat sisään rahoja Täs-
tä huomaa, että Englannissa on täl-
le kysymykselle löydetty oikea suunta,
iiiniittäin siten, että työmiehet itse
hankkiivat itselleen asnmuksia. Myös-
kin on ne erittäin hywästi ajateltu,
fillä työwäen asumuksien periaate ylei-
sesti Englannissa ja Skotlannis-
sa on ottanut rakentaakseen pieniä
asumuksia, joissa perhe-elämän" ter-
weys paremmin säilyy kuin paina-
missa kasarmin tapaisissa rakennuk-
sissa.
On kieltämätön totuus, että nämä
yhdistykset, jatka hankkiwat työwäen
asuntoja kuin myöskin taikki toiminta
tähän suuntaan on suuresti maikitt-
tanut työniiehen kohottamiseksi luon-
nollisessa siweellisessä katsantolamas-
sa. Woimme wäittää, että eiwät ne
suinkaan ole woineet luoda kaikissa
työwäen luokissa turwattua talou-
dellista asemaa ja tyytywäisyyttä, eli
mitä todistawat ne lewottomat liik-
keet, jotka liikkuwat snuremniasti
Englannissa kuin muissa Europan
maissa. Epäilemättä todistawat ne
sorrettua asemaa sekä pientä osanot-
tawaisuntta työn antajilta, eli, että
pääomat owat kokontuneet puutteen
ja köyhyyden kautta. Mutta war-
masti wihan purkaukset olisiwat ol-
leet woimallisemmat, jos työwäen
luokkien asema olisi paheinpi.ja yh-
teiskunta enemmän kituisi. Niin nino-
doiti eiwät työmiehet ole menneet
oikeata suuntaa, saadakseen helpot
maatiuiuksensa toteutetuiksi. Noston
kautta siweellisyydessä ja mieluisissa
tawoissa woitetaan näkökanta talou-
dellisessa paremmuudessa sekä yhteis-
kunnari asemassa. Asuntoyhdistyksillä
an Englatinissa wielä suuri tehtäwä.
Tuhannet tuhansista työmiehistä
odottawat heidän apuansa, woittaak-
"seen turwattua taloudellista asemaa,
joka woipi katsoa wauhutta wasten
silmiä, turwatitumatta köyhyyden aut-
tamattomuuteen. (Jatk.)
— Pistelijäs. Rautatien-ase-
malla iiäkee sanomalehtipoika erään keikaili-
jan seisoivat! junaa odottamassa.
—– Tuoreita satwttialehtiä, herra, osta-
taa!
—— Menemäiinikköön – en woi lukea.
— Kenties herra sitte ostaa aapiskirjan.
Miljoontan punnan
seteli.
lJatk. wiime n:oon.)
Jsäntä katsahti, wihelsi hiljaa
miitta tarkoittamasti, sitten sukelsi hän
äkeissääti maateläjääti ja alkoi hei-
teitä waateparsaleita sinne tänne,
piilinen kaiken aikaa kiihkeästi, ja knin
itselleen.
"Myydä oikkupäiselle miljoneerille
tuollaisen puwun! Tod on pöhkö
—— syntiyiinäinen hullu. Aiim hän
tekee tänlaisia. Ajaa kaikki miljo-
iieerit ltiotainnie, syystä että hän ei
woi eroittaa heitä maankulkijoista.
Ilh, tässähän onkiiintitä hain. Olkaa
hywä, herraseni ja riisukaa nuo pääl-
tätiiie ja heittäkää tuleen. Tehkää
tuittuile kunnia ja pukekaa nämä pääl-
leiine alusmaatteista alkaen;tällaiset
niiden pitää olla, juuri tänlaiset ——
yksinkertaiset, kallisarwoiset, mallik-
kaat; tehty tilauksen mukaan eräälle
ulkomaalaiselle prinssille – ehkä tun-
nette hänet, hywä herra, hänen suuri-
armoinen korkeittensa Hospodor Haii-
saxista; hän jätti sen meille, syystä
."ttä hänen täytyi pukeutua surupu-
kuun äitinsä kuoleman johdosta.
"tiiutta siitä wähät – itte emme aina
woi —— tuossa! housut sopiwat teille
huriiiaawasti, herrani; nyt liiwit;
aha, taasen mainiosti! nyt takki —
jtntialat! katsokaahan nyt! Täydelli-
!kotkassa maaliskuun 11 p:nä..
– Kausakoulujeu jatkokurssit.
Kymin kunta myönsi wiimeisessä
jatkokurssicn kustannusten suoritta-
miseksi Helilän koululla.
Kansakoulun läpikäyneet paikkakun-
nalla owat hywin mielissääu tästä
uudesta yrityksestä. Noin 30 oppi-
lasta on jo kursseille ilnwittautunut.
Opetusta tulewat jatkokursseilla
antamaan kansakouluopettajat J. Pel-
konen, Anni Koljonen, J Helenius,
Maria thonen, Hugo Ruohi ja Matti
Moisio. ’
Ensi numerossa teemme lähemmin
selkoa näistä jatkokursseista.
— Kuollut. Tämän kuun 8
päiwänä kuoli Wiipurissa sikäläi-
sen mekaanisen werstaan johtaja
Ernst Filenion Gallsn 49 wuoden
ijässä. Wainaja oli uupumattomia
käytätmöti miehiä, joka on suuressa
määrin waikuttanut siihen taloudelli-
seen edistykseen, mikä ott maassamme
ollut wiimeisten aikain tunnusmerk-
kiä, huolimatta ahtaista raha-asioista,
jotka nyt owat kaikilla aloilla ruwen-
neet wilkasta yritteliäisyyden halua
knristeleinaan. Mekaanisesta wers-
taasta, joka oli insinööri Gallänin
hallussa wasta wuodesta 1889, on
wainaja wesille laskenut 15 uutta
höyrylaiwaa, puhumattakaan lukui-
sista korjaustöistä, joissa kaikissa
hän on suuresti itseään kunnostanut.
Wainja oli wallesmanniii poika,
syntyisin marraskuun 28 p. 1853 Tyr-
wään pitäjästä, käwi Turun ylial-
keiskoulun läpi ja suoritti sitten toi-
sen ja pari wuotta myöheiiimin ensi-
mäisen koneenhoitajatutkinnon. W.
1870 tuli hän työnjohtajaksi Wiipu-
rin konepajaan, alkoi oman liikkeensä
1875 ja wuokrasi 1888 Wiipurin
konepajan.
Wainajalla oli harwinainen johto-
kyky, jolla hän liitti työwäenitseensä
murtumattomilla siteillä. Luottamusta
herättämänä ja hauskana tomerina
hankki hän itselleen paljon ystäwiä,
jotka eiwät häntä" wähällä unohda,
Wuosina 1882—1885 oli G. Wii-
purin rahatoimikamarin jäsenenä ja
w. 1890 walittiin hän kaupungin
waltuusmieheksi. — Wiip. S.
– Ktialliit. Yöllä i. k. 9 päi-
wää wastaan kuoli Helsingissä Por-
woon kauppias Carl AxelLewin 75-
mnotiaana. Wainaja oli Ruotsista
1840 muuttanut Suomeen ja on sit-
ten 1865 harjoittanut palowiinan-
polttoa, omistaen useampia poltti-
moja.
— Papisto. Määrätty: w. t.
kappalainen Heinolassa A. F. Ahl-
bom kirkkoherran-apulaiseksiHelsinkiin
ja kappalaisen-apulainen Antreassa
E. W. Gyllenbögel iv. t. kappalai-
seksi Heinolaan. –; Waaliin Lowii-
san kirkkoherran wirkaan on 4:nnelle
sijalle pantu w. t. kirkkoherra siellä
J. Nikander.
syys —— ilmi elämänä! Minä etikoko
liikeajallani ole nähnyt tällaista"
Minä sanoin olewani tyytywäinen.
"Hywä on, hywä on; tämä kelpaa
nyt niin sanoakseni muutteeksi. Mutta
odottakaahan mitä saamme aikaan
teidän omalla mitallanne. Ioudu,
Tod, kirja ja kynä; kirjota. Housu-
jen pituus 32" —– ja niin edespäin.
Ennenkun ennätin sanoa sanaakaan,
oli hän ottanut niitati minusta ja
antoi jo määräyksiään hännystakeista,
käwelypuwuista, iltapuwuista, pai-
doista ja jos jostakin. Kun wih-
doinkin sain puheenmuotoa, sanoin:
"Mutta "hywä "herra minä en woi
tehdä näitä tilauksia," jos ctte suostu
odottamaan jotakuta aikaa, eli waih-
taa tätä setelf "?
"Jotakuta " aikaa! Heikko sana,
Ijankaikkisesti
hywä herra, heikko!
– siinä oikea sana; Tod, pane kii-
rettä näiden töiden kanssa, antaa
toisten odottaa. Kirjoita tämän her-
ran osoite ja lähetä. –"
"Minä . juuri " niuutati asuntoa.
Minä pistäydyn sisälle pian ja jätän
uuden osoitteeni teille"
"Aiwan oikein, herra, aiwan oikein.
Ah suwaitkaa minun saattaa teidät
ulos. — Noin – hywästi, hywä
herra, hywästi"
Niin huomaattehan nyt mitä mi-
nulle oli määrätty tapahtumaan.
Minä tietysti, melkein wastoin tah-
toani, ostelin kaikkialla mitä tarwitsin
ja pyysin takasin setelistäni. Wiikon
kuluttua minä olin runsaasti warus-
tettu kaikenlaisilla tarwe- ja ylelli-
syyskaluilla ja asuin kalliissa yksityi-
kokouksessaan 100 mk. kansakoulun yhdisty
!(7
mi. —
""""" Waltiouratitatiet. Asema-
päMn wirkaa Jutatran asemaila
on,hiikenut in. ni.- asemapäällikkö E.
—-"—"- "stutta-yhdistyksen puhtija-
s. Tämän uimellinen pu-
hujayhdistys on perustettu kaupiin-
gissatnme. Sen tarkoituksena on har-
joiina etupäässä nuorisoa runolau-
stuituou," kertomusten lukemiseen, pu-
heitten ja esitelmäin pitoon, keskus-
teluihin, kokousten johtamiseen, pöytä-
kirjain laadintaan y. tn, s. yleisessä
elämässä tarroittamiin taitoihin. Iä-
seniä on jo parisenkymmentä. Johta-
jaksi on" walittu sanomalehdentoimit-
taja O. Järweläinen. — Yhdistyksen
työskentely on järjestetty siten, että
jokainen jäsen tulee wuorollaan esiin-
tymään runonlausujana; kertomuksen
lukijana ja puheen tai esitelmän pi-
täjänä. Esitettäioät kappaleet saamat
olla joko lainattuja tahi esiintyjän
omaa tekoa. Aluksi harjoitetaan
lause- ja sanakorkojen oikeen asetta-
utista, sittemmin tuniirltnan esille
tuomista. – Samoin tulee jokainen
jäsen wuorollaan olemaan puheen-
johtajatta ja kirjurina. Edellisen km
kouksen kirjuri siirtyy aina seuraawan
kokouksen puheenjohtajaksi.
Kaikki esiintyminen, yksin puheen-
johtaja ja kirjuritaitokin, arwostel-
laan arwonumeroilla 1—10. Armo-
lauseet antaa kokous äänestyksellä.
– Myötiuettyjä waltiolaiuoja.
Kansakoulurakennuksia warten on Jy-
wäskylän maaseurakunnalle myönnetty
15,000 markan ja Mäntyharjun kun-
nalle 8,000 markan laina.
— Ensituniiiiseu rukouspäiwäu
kolehti Kymissä ja Kotkassa tuotti
tuon kanniin tuloksen 150 Suomen
markkaa; nimittäin Kymin kirkossa
koottiin haawilla 31 markkaa, .Kot-
kan rukoushuoneella koottiin haawilla
60 markkaa, Hallan sahan työläisiltä
tuotiin lisäksi samaan kolehtiin(Gabr.
Geddan kautta) 52 markkaa, Hallan
sahati pyhäkoululapsilta oli koottu
samaa kolehtia marten 5 iti. lea
Aholan kautta), täytteeksi lähettä-
jältä 2 markkaa = 150. –— Rahat
lähetettiiu tiistaina (7/;; 1893) Lu-
lun läänin hätäaputoimiknnnalle, ja-
ettawaksi lääninkoinitealta kipeini-
mästi tarwitsewille. — Sulimmat
kiitokset armoisille antajille hätää
kärsiwäisten puolesta! I. (6. S.
– Wiipuriu läänin kuwer-
nööriu on Waasan howioikeus wii-
me joulukuun 20 päiwänä tuominnut
10 taalerin sakkoihin wirkawirheestä,
jonka hän oli tehnyt ollessaan Lulun
läänin kuwernöörinä ja jonka kautta
tuli mahdolliseksi lääninhallituksen sil-
loiselle apulaislääninsihteerille J. Teg-
strömille saada hoitoonsa waroja,
jotka eiwät hänen hoidettawikseen
kuuluneet sekä hukata ne. — Sauioin
on kuwertiööri Gripeuberg tuomittu
welwolliseksi suorittamaati hänen syys-
tään tulleen osan Tegströmin kassan
waillingista 285 ruplalla 15"kopee-
kalla, niin tietää Kaiku.
sessä hotellissa Hannover Sqiiarella.
Siellä söin päiwälliseni, mutta aa-
miaiseksi pistäysin Harrisin pieneen
rawintolaan, jossa olin syönyt ensiin-
mäisen ateriani miljoona-miehenä.
Paikkakun-nalle oli lewinnyt tieto, että
tuo ulkomaalainen" ihme, jolla yli mil-
joonan punnan seteli liiwinsä tas-
kussa, oli ; "rawintolan suojeluspyhi-
mys. Siinä olikin kylliksi. Enneii
oli paikka ollut pieni ja tuntematon,
nyt se oli maineessa ja alituisesti
täynnä wieraita. Harris r-li niin
kiitollinen, että hän puoli wäkisin sai
tiiintit wastaan ottamaatt pieniä
lainoja: ja siten, niin köyhä kuin
olinkin, oli minulla rahaa kulutetta-
waiia ja elin kuin rikkaat ja mahta-
toat. Minä tiesin että piakkoin oli
kaikki kiikistuwa, mutta nyt olin ive-
dessä ja minun täytyi joko uida yli
eli hukkua. siähkääpä, siten asialla
oli marjopuolensa, uhkaama puolensa,
joka oli juuri kylliksi tekemään sen
ivakaman laatuiseksi, iiiiiiiteiihau se
olisikin ollut kowin naurettaman.
Oisin, pimeässä tuo ivakama puoli
oli aina edessäni, aina warottaen,
aina uhaten; ja minä huokailin ja
tuskittelin, unta oli waikca saada.
Mutta päiwin, kun tuo kaikki haihtui,
minä olin onnellinen ja iloinen ja
kuljeskelin kuin seitsemännessä tai-
maassa.
Ja olihan se luonnollista; minä
olin tullut kuuluksi maailman pää-
kaupungissa, ja se pani minun pääni
pyörälle, eikä niin wähääkään. Te
ette siihen aikaan woinut saada kä-
siinne sanomalehteä, oli se sitte eng-
— Wüpuriu laiwanpäällys-
miesyhdistyksen kokouksessa t. k; 8
p:nä keskusteltiin suomenkielisestä kati-
sainwälisestä siguaalikirjasta, jonka
tarpeellisnudesta kaikki saapuwilla
olijat oliwat yksimieliset. .lietsarilli-
nen asetus 21 päiwältä marraskuuta
1889 säätää näet, että jokaisen lai-
wan, joka ulottaa matkansa Jtämer-
ta ulommaksi, pitää olla warustettu
kansainwäliseeu signaalijärjestelmään
knulnwilla lipuilla ja signaalikirjalla.
Ios näitä puuttuu, ei laitvaa saa
tulliwartiosta ulossuoria"
Nyt ei kuitenkaantällaista signaa-
!likirjaa löydy suoinenkielellä, joten
kapteenin on hankittama itselleenjoko
ruotsin- tahi englanninkielinen Mut-
ta suomenkielisistä merikouluista läh-
teueet eiwät kaikki näihin kieliin ole
niin perehtyneitä, jotta haitatta woi-
siwat tvieraskielisiä signaalikirjoja
käyttää, joten edelläniainittu asetus
jääpi tyhjäksi puustawiksi.
Yhdistys päätti käätityä senaatin
puoleen auomuksella, että waltio kus-
tantaisi tällaisen teoksen ja jättäisi
sen jonkun sopiwan henkilöti tehtä-
wäksi sekä sitten 3- tahi 5-miehisen
komitean tarkastettawaksi.
Suomenkielistä merisanastoa pää-
tettiin painattaa 5()0 kappaletta.
Kirja tulee noin 2–2!/2 painoarkin
suuruiseksi, josta painokustannukset
on laskettu nousewan tioin 141l–
180 markkaan. – Wiip. S.
– Wäiirästii ilmiannosta on
Taipalsaaren nimismies K. V. Hol-
länder letit. Räisälän iiimisniies)
Wiipurin raastuwanoikeuteen ma-
nuuttanut Lappeen kihlakunnan ruu-
nutiwoudin, kolleegiasessori 3;. H.
Holinin siitä, että tämä kirjoituksessa
läänin kuwernöörille olisi wäärin syyt- "
tänyt ruununnimismies H:a kelwot-
tomasta käytöksestä sekä muuten
koettanut alentaa hänen wirkamies-
arwoaan. Juttu oli esillä raastu-
wanoikeudessa t. k. 9 p., tietää O.
F. Herra Holländer nauttii wirka-
wapautta siksi, kunnes asia on päät-
tynyt.
– Kymiu kuuliassa on nykyisin
337 tilasawua. Siitä näkyv, että
tilat kunnassa oiotit hywin pietiiä.
— Taaseu petkuttaja liikkees-
sä. Näinä päiwinä on täällä .tiot-
kan lähisenduilla liikkunut eräs mies,
joka on sanonut olewansa kotkalaisen
kauppiaan A. Hämäläisen työnjohtaja.
Ja hra Häniäläisen nimen kuuluu
hän piirtäneen erääsen lippuunkin,
jolla muutamalta kymiläiseltä kitup-
piaalta oli ottanut rahaa ja kalos-
sit. Eräältä Kymin talolliselta kiin-
luu koettaneen samalla keinolla ra-
hoja "kekuttaa", mutta kun isätitä
riipesi asioita wähän perustelemaan,
näki mies hywäksi lähteä käpäläniä-
keen. — Tätä weliktiltaa arwellaan
samaksi mieheksi, joka wiime taliiiena
samati kauppiaan nimellä otti rahaa
Haukiwnorella kauppias M. Kohwa-
kalta. —— Syytä lienee myöskin otak-
sua, että kysyinyksessä olewa mies
kuulun siihen petkuttaja-renkaasen,
lantilainen, skotlantilainen tahi irlan-
tilainen, löytäinättä siinä yhtä tahi
useampaa pätkää "liiwin-tasku-mil-
joona-punta-miehestä”” ja hänen wii-
nieisistä toimistaan ja sanoistaan.
Ensinnäkin, näissä niainitsemisissa
olin palstan pohjalla, alareunassa;
sitten minut korotettiin aatelismiesten
yli, sitteii paroonien, sitten järjestyk-
sessä yhä ylöspäin kuten kuuluisuu-
teni maati, kunnes saawutin korkeini-
man mahdollisen paikan, ollen silloin
yläpuolella kaikkia" herttuoita, jotka
eiwät olleet kuninkaallisia, ja yläpuo-
lella kaikkia kirkon miehiä paitsi Etig-
lannin pää-piispaa. Mutta hnoinat-
kaa, tämä ei olltit mainetta; tähän
asti olin saawuttanut ainoastaan
kuuluisuutta. Silloin tuli wiime
laukaus – ritarilyönti, niin satioak-
seni –— joka yhdessä silmänräpäyk-
sessä uinutti katoaman kuuluisuuden
ijankaikkiseksi kultaiseksi maineeksi:
Pilalehti "Punch” painatti niinnn
irwikuwani palstoilleen! Yes, nyt
oli minun asemani warma. :illituista
tosin iooitiin wielä tehdä pilaa, mutta
kunnioittaen, ei räikywästi, karkeasti;
niinulle woitiin hyniyillä, ei nauraa.
’"lke ajat olimat menneet. Well,
woitte kuwitella minkä waikutuksen
tämä kaikki teki nuoreen mieheen, jota
ennen tuskiti oli huomattu, ja nyt
hän tuskiii woi sanoa sanaakaan,
ilman että se ei heti tullut julkisuu-
teen; en woinut liikkua askeltakaan
alati kuulematta yinpärilläni kuis-
keita ja huudahtuksia: "Tuossa hän
menee; "tuossa hän on!" en woinut
syödä aamiaistani, ilman että sniiri
joka näyttää rumenneen jatkamaan
kuuluisaksi tulleen Pulkkisen liikettä
tinlll,i lähitieiioilla. :iliuutainista
tehtaista, tii. iii. Hyivinkäältä, on
näet tilailtti tawaroita tuntematto-
mille niniille läheisille rantatiease-
mille. Paras siis lienee yleisön olla
maroillaan, etteiwät kiertelewät liir-
jukset pääse neiiästä wetäiii.iäii
— .leekseu jäikiä on nähty
Karhulaii lähellä näinä päitviiiä. .0-
rääss-"i paikassa oit iiähtäwästi ollnt
kotvanlainen tappelu, sillä haiigella
on ollut runsaasti karwoja
— Wiipurilaiueii osakuuta wietti
iituosijnhlaansa tawallista mainimat-
tontammassa muodossa t. k. 8 p:nä
!viikkokokouksensa yhteydessä. Jnlt-
laesilelmäii piti tiiaist. dii. Blomqtvist
ministeritoaltiosiht. R. H. Rehbin-
deristä. Muistosauat wainajille lau-
siii yliopp. J. Hnrmalaitieti ja pti-
heen Karjalan kansalle yliopp. U.
Sirelius. Paikintotia osakunnalle
jätetystä kilpakirjoituksesta atinettiin
100 mk. yliopp. Sireliukselle.; Lau-
lujen ja soiton kaikuessa jatkettiin
hauskaa illanmiettoa, jonka kiiluessa
koottiin waroja hätääkärsiwille. –
P:ti. ;
——– Kyuiiu waiwais-talon tar-
peiksi päätettiiii wiiiiieiscssä kunta-
kokouksessa ostaa wielä .tiputin sa-
halta 2;"; wannulastia rimapuita.
Hoitolaiset saannit ni tä sitteii aikansa
ratoksi haloiksi katkoa. " –’ Hyivät
päiwät kehuivatkin muutamat wai-
ivastalossa olewan, toiset taasen o-
tvat tyytyinättöiniä. Naiset euininiäk-
seen walittelemat. Kahwikattilaa siellä"
kaiketi ikätoä tulee.
Kaulallisolaliepaulilti
tikoiltaan.
Sen johdosta, että kaupungissaiii-
me ja ehken lähiseuduilla inaaseudul-
lakin on lewitetty huhu, että puuhat
kansallispankin tänne hankkimiseksi
olisiwat turhia, koska sitä ei muka
kuiteiikaau saataisi, saatuine vleisölle
ilmoittaa, että asema nykyisin ei ole
niitenkäänmuuttuiiut siitään kitit puuha
alkuun pantiin. Pankiii saaminen
tahi saattiattomtius riippuu siitä, missä
niääriti paikkakuntalaiset asiata har-
rastamat. Jos tarpeeksi asianhar-
rastusta ilmaaiitiiu, itiin piitikki saa-
daati. Luoiinollisesti ei paiikiit johti;-
kunta woi ottaa asiaa ratkaistawak-
"seen etiiienkuiii täältä tarwittawat
tiedot saadaan.
Toiwottawa siis oii, että jokainen,
jokii harrastaa seutumme aineellista
edistystä kansallisella pohjalla, koet-
taa moiitiainsa inukaan asian edtiksi
waikuttaa ja saapuu kokoukseen tä-
män kuitit 2l; päiwänä k:lo 4-i. p.
Bastmanin saliiti. :’llkää säikkykö
iiiistään kulkupuheista. Muistakaa
että tämän kysymyksen onnellisesta
ratkaisusta tulee suuressa määrin
riippumaan, minne suuntaan ja miten
ripeästi tulee seutumme aineellinen,
ioieläpä henkinenkin kehitys lähint-
joukko ihmisiä oli ynipärilläni; en
woinut käydä teatterissa ilman että
tuhannet kiikarit suunnattiin minua
kohden. Lyhyesti, minä uiskentelin
kunnian ja kuuluisuuden meressä.
"Teidän on huomaaminen yksi seikka,
minulla oli tallessa wielä wanhat
rääsynikin ja silloin tällöin pukeuduiii
niihin, ostelin kaikenlaisia kapineita,
otin ensin wastaan haukkumisia ja
ammuin sitten solioaajan miljoonan
punnan setelilläni. Mntta tätäkään
en woinut kauan jatkaa. Knmaleh-
det tekiwät täinänkiii pukuni niin
tutuksi yleisölle, että kun menitinlos;
sain heti ihmisjoukon perääiii ja knn
tein jonkun ostoksen, puodin omis-
taja tarjosi minulle koko marastonsa
welaksi, ennen kun olin entiättänyt
näyttääkään seteliä.
Noin kyiiimenentenä maineeni päi-
wänä minä osoitiit welmollisuiiteni
lipnllemme, käyniällä terwehtimässä
:llmeriikan ministeriä. Häii otti iniitiit
wastaan kiihkeällä intialla, nuhteli
minua puuttumasta kansallisuus-
tunteesta kun en ollut ennen tullut
ja sanoi, että häii antaisi minulle
attteeksi aitioasiaan sillä ehdolla että
tulisin saniana iltana päiwällisille
hänen luokseen, erään äskeii sairas-
tuneen wieraan sijaan. Minä lupa-
sin ja tiie aloimme jutella kaikeiilai-
sista asioista. Silloin tuli selwille,
että hän ja ntiiiuii isäni olitpat olleet
koulukumppaneita, olleet yhdessä Ya-
len yliopistossa ja sittemmin hyivät
ystäwykset aina isäni kuolemaan asti.
Sitteit kiiski hän niinua miettäiiiääti
":" 20— —— 1893;;
mässä tulewaisuudessa käymään. —
Ripeäii edistyksen elinehtona on, että
seudulla woipi muodostua itsenäinen,
siwuivaikuttimista riippumaton liike-
niies- ja titaaniniljelijäpiiri. Koetta-
koon jokainen kohdaltaan edistää täl-
laiseii muodostumisen mahdollisuutta.
– Waltiopiiiwiiesitys. litisi
armollinen esittjs wenäläisten tuontio-
istuintcii päätösten täytäntöän pa-
nemisesta Suomessa kuuliin tiilemati
aitiiettaivaksi ensi iiniltiopäitville. —–
P:ti.
—— Maanwiljelyshallitus on
inaan kaikkien lyseoiden rehtoreille
lähettämässään kirjoituksessa kehoitit-
iiut heitä mainitulle hallitukselle lä-
hettäniääii tietoja siitä, kuinka tiioitta
oppilasta wuosittain eroaa koulujen
5:iieltä ja 6:nelta luokalta. Tarkoi-
tiikseiia on saada seimille kuinka pal-
jon ja iiiinkälaisia oppilaita on odo-
tettawissa nnsiiti inaanwiljelyskoului-
hiu, joidenka waatittiukset ja kurssit
owat" siten järjestetyt, että lyseoiden
wäliliiokilta päässeet oppilaat par-
haiten woiwat seurata opetusta maan-
miljelyksessä ja sen siwuelinkeiiioissa.
— Suomen kalastusyhdistyk-
selle oit senaatti myöntänyt 5,000
mk. kolmeksi wuodeksi, käytettäwäksi
yhdistyksen, senaatin hywäksymän oh-
jelman itinkaan. – N. Pr.
— Palowakuutusyhtiö Pohjo-
lan wiiniewuotisia tilejä tarkastamat
paraikaa K Killineti" Kuopiosta, kun-
"nallistieuwos E. W. Akerluiid Tampc-
"reelta ja kamreeri Höckert Helsin-
gistä.
Henkiwakuuttisijhtiö Kalewati tar-
kasttis on myöskin alkanut ja otvat
tarkastajina hominiestari wphra o.
Troil, howineuwos E. V. Juselius
ja Kuopion kauppakoulun johtaja.
Kaarlo Brofeldt. — P:ti.
—— Kirkolliskokous. Kun tnaal-
likko edusmiesten maalit Porwoon
hiippakutinan kaikissa rowastiknn-
tiissa oliwat saatteet lailltsen woiman,
antoi Porwoon tuomiokapituli wiime
tammikumi .3ll p:nä waltuuskirjat
walituille edusmiehille. – P:ti.
– "Ehdottotnaiti raittiusseu-
rojen omau awun yhdistyksen"-
sääiiiiöille owat aitoneet ivahwistusta
kansakoulunopettaja J. W" Wuori,
O. dii. (stansiin y. tii. "
— Liiidrothiu rahat saapuneet.
Poliisiwirtisto Ldessassa on liudelt-
maaii lääiiin kuwernöörille lähettänyt
53,2)6i; markkaa Suomen ja 99 rupl.
14 kopeekkaa "lienäjän rahaa, tekewä
jälellä olewan summat! niistä ra-
hoistit, joita hra Lindrothilla kiinni"-
ottaessa tatvattiin. —— P:ti. "
— !porilaisten marssia, tuota
A. Edelfeltin tunnettua akwarellia,
on nyt kroitiolitograafiapainoksena toi-
nen painos ilmestynyt kauppaan.
Uusi painos on tekotawaltaan aiwan
samanlainen, yhtä etewä, kuin ensim-"
iiiäiiien. Ensimmäisen hinta oli 2
kaikkia joutohetkiäni hänen talossaati,
johonka minä olin suostuwainen.
Todellisuudessa minä olin enem-
män kuin suostumainen; mina olin
iloinen iisista. .liitii keikaus tnlisi,
hän ehkä woisi pelastaa itiitiut koko-
naan joutumasta perikatoon; mitenkä
se käwisi laatuun, sitä en tiennyt.
Näin tnyöhäisen tuloni wuoksi en
enään woinut paljastaa hänelle koko
totuutta, jonka ehkä olisin tehnyt tä-
män htiiniaelämäni alussa. Ei, nyt
se oli mahdotonta; minä olin sywällä;
liian sywällä woidakseni luottaa näin
uuteen ystäwään, waikka omasta
inielestäni en wielä ollutkaan autta-
mattomissa. Sillä, nähkääs, kaikkine
lainaamisinenitiiinä pidin tarkan huo-
len maroistani – tarkoitan tule-
masta palkastani. Minä en tietysti
woinut tietää mitä !tiinun palkkani
oli olewa, tiiutta minä woin joten-
sakin tarkoilleen otaksua sen määrän,
sillä olihan minulle lnwattu walita
mikä paikka tahansa, johon kykenen
ja tiesinhäii taaseii toisaalta itiihiii
kykenin. Ja iiiitä tulee siihen, että
kirjeen kirjoittajiin tuli woittaa we-
toiisa, jotta saisin tuon paikan, niin
siitä eii ollut huolissani, sillä niissä
seikoissa oli onni aina ollut puolel-
lani. Nyt arwasin minä palkkatii,
tioin kuuteen sataan eli tuhanteen
puittaan wuodessa; sanokaatnnie kuusi-
sataa ensi wuoden palkkani. Jokainen
oli koettanut lainata minulle rahaa,
mutta syyti tai toisen nojalla minä
olin niistä hylännyt useimmat, niin
että nykyineti suorattaitten rahamel-
kani oli 300 ptitilaii ja waatteet,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
