Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
latinisti-iti "tuttiini 15 tt:iiä
iti-gia
Ytösrantv,
Kymin pitäjän tämän wuotiset kuti-
nallismaksut ylöskannetaan maanan-
taina ja tiistaina tämän sisällä ole-
tvan maaliskuun 20 ja 21 p. Maa-
nantaina 20 p. Haapasaaren, Suni-
lan, Eskolan, Kierikkalan, Helilän,
Hurnkselan ja Korkeakosken kyliltä.
Tiistaina 21 p. kaikilta muilta jä-
lellä olemilta kyliltä" Ylöskanto ta-
pahtuu allekirjoittaneen tykönä Heli-
lässä Kymissä, maaliskuin! 9 p.
1893. J. W. Stindlierg.
Ken tietää olemansa welkaa
kaupp. Anton Komljakoss’in
koitknrssipesään, tulkoot mak-
sunsa suorittamaan 14 päiwän
ajalla, jos tahtowat mälttää laiti-
hakuja. Kotkassa, 6 p. Maalis-
ktiiita 1893.
Alexej W-Isilieii-
pesän hoitaja.
liitii-kiilletyt
toittienjntueo
!uimin
kerp-"i- lauat-!lill-
stu-!mutkaisin t. le. 19 p:nä.
0l1j81m3:
I’iilte.
I-auluit,
I-aitenittoii.
Icerlontus.
l-aulnii.
411488 146110 5 i. p.
" 1’338! salma. —-
!nitoi-iitoin.
kuttila-i ompelutettu
riehkii-5
karheillani"
sunilan liinasalissa
ttin-"iiin 15 p:nä lllaiiljslcuutii-.
"1:a- II:IO 6 j. jt;
—" Sinnassa tilaisuuäessa iuri"-
äääit seiti-tiu tuluutit-"ituja töitä.
Iluyni.! lilniäiset alituutit ja li:la
1 i. p.
Miljootiaii puiman
seteli
(Jatk. wiime moon.)
:viinisteritt luona oli hauskatpäi-
wälliset neljälletoista hengelle. Siellä
oli herttua ja herttuatar Shoreditch,
ja heidän tyttäretisä.LadyAnne-Grace-
Eleonor-Celeste- ja - niin - edespäin -
ja - niin - edespäin - de Bohun.Kreiwi
jii .tireitoitär Newgate, Viseounti
Cheapside, Lordi ja Lady .Blather-
skite, muutamia henkilöitä kuntinas-
takin sukupuolesta, mutta joilla ei
vlliit mitään arwoninteä, ministeri ja
hänen tvainiottsa ja tyttärensäiatyt-
iären luona ioierailla olewa englan-
tilais-tyttö, nitiieltään Portia .Lang-
haiti, johon minä rakastuin kahdessa
minuutissa ja hän ttiiniiiin — sen
ivoin nähdä ilman silmälasiakin.
Siellä oli wielä toitien ameriikkalai-
tteit wieras — tnutta nyt olen wähän
edellä tapausten juoksua. .tiun kaikki
wieraat wielä olitvat istuma huo-
neessa, tvalmistautuen päiwällistä
warten ja odotellen ntyöhääntulijoita,
awasi palwelija owen ja ilmoitti:
"Mr Kloyd Hastitigs".
.tiun tawalliset terwehdykset oli
tehty, Hastings’in silmä äkkäsi minut,
liän tuli suoraan minua kohden käsi
walmiiksi ojennetttma, sitten seisahtui
hän äkkiä, näytti hämmästywän ja
Räjlijll8—jlljtlj8178
"1(71ilI"
rietta-"i perheiltaman ]ciii-ituluu
seurahuoneella leossjtjjliliana tä-
män liitiin 15 p. li:la 7 j. pp.
0ltjelnta raittialan-i.
’kojmjlcurtin
Niinetii Kaitnas Oskar Lintu
oit tästälähin
sai-os Oskari Nei-o.
Haapawedellä, 15 p. Maalisk. 1893.
Oökari Reiuo.
seitienmiehisen
(Jatkoa wiiute numeroon.j
II
Jos katselemme työmäen asuinra-
kennusten olosuhteita Ranskassa, niin
näemme ’että toimellisutis ja ihmis-
ystäwällisyys myöskin siellä on koet-
tanut työwäelle hankkia terweellisiä
asninrakentiuksia. Alussa kuitenkaan
ei tämä tahtonut wastata tarkoitus-
taan, sillä eneuimän asutuissa kau-
pungeissa, joissa asui paljon työmä-
keä, rakennettiin sitä warten suuria
kasarmintapaisia rakennuksia. Näitä
rakensiwat joko ihmisystäwälliset yh-
tiöt, tahi keinottelijat, mutta näkyipä
täällä niinkuin muuallakin, ettei tä-
utä rakennustapa wastannut tarkoi-
tustaan. Sillä samallaiset talous-
asiat yhteenkerättynä, synnyttäwät
ehdottomasti epämieltymystä, ja au-
karat talouden järjestyssäännöt ja
tarkastukset kestäwät lakkaamatta
näissä kasarmintapaisissa rakennuksis-
sa. Sitten 1850 hylättiin koko raken-
nustapa ja ryhdyttiin tarkoituksen
mukaisempaan toimeen.
Kandidaatti Schorling, esittää hu-
paisen kertomuksen L. Reyltauditi te-
kentistä piirroksista työmäen raken-
nuksia warten tehdaskaupungissa
Mtihlhausissa Elsasin maakunnassa.
Tässä tehdaskaupungissa työsken-
telee mähittäin 60,000 työntekijää
pminiulin, meran ja silkin kutomisessa
ja on siellä kehkeytynyt teollisuuselä-
mä, jolle tuskin monessa kohden
mertoja löytyy. Sehorling kertoo
tanskalaisessa kuukauslehdessä touott-
na 1866, että rikkaat tehtailijat te-
kewät parastansa saadakseen ei aino-
astaan tehtaan luoton paraimpaan
maineesen, waati myös tvaluiistaak-
seen työntekijöilleen hywän taloudel-
lisen toimeentulon sekä hupaisen elä-
mäu. Tämä tapahtui siten, että
työntekijäin elantotarpeet koetettiin
saada mahdollisen pieniksi niyömällä
niitä mähittäin samasta hinnasta
kuin suuretiiinassa määrisjä, joten
onneton welkaantuminen pikkukaup-
„Pyydän anteeksi, minä luulin
tunteneeni teidä ”. .
",Kah, tunnethan sinä minut, wanha
weikko”. .
"Eni Oletteko te tuo – tuo —7".
„Liiwin-tasku ihme? Olen todel-
lakin. Alkää pelätkö kutsua minua
liikanimelläni; minä olen tottunut
siihen! "
"No mutta kylläpä tämä ott ih-
meellistä. Minä olen pari kertaa
nähnyt sinun nimesi yhteydessä tuon
liikanimen kanssa, mutta minä en
woinut aawistaakaan, että sinä olit
tuo samanen Henry Adams. Mitä
hittoa, siitä ei ole kuutta kuukautta
kun sinä wielä olit Blate Hopkinsin
konttorissa F-riscossa, ja ylimääräistä
titaksua wastaan autoit minna illoin,
tiedäthän, noiden Gouldin ja Curryn
paperien järjestämisessä ja malttiis-
tamifessa. Ja nyt sinä olet Lon-
toossa mahtamana ja kuuluisana mil-
joneeriuä! Todellakiti, tämä tuntuu
itämaalaiselta tarulta. Mies, minä
en moi sitä nyt heti käsitää;annahan
tninulle aikaa selittää pyörrettä ai-
tvoissani".
„Asia on, Loyd, siten, että minä
olen samassa pulassa kuti sinäkin
Minä en moi itsekääti tätä käsittää.””
"Tämä on hätnmästyttämää, eikös
ole? Siitähän on junri tänään
wasta kolme kuukautta, kun me me-
nimme Minersin rawintolaan —".
"Eipähän kini What Cheeriin”.
„Oikein, What Cheeriin;me menim-
me sinne kello kaksi aamulla, ja söimme
paistia palan ja joimme ktipin kah-
sanoi:
mia, oltuamme kuusi tuittia juuri
!(71711
piaille saataisiin poistettikst. .Lapsia
warten muodostettiin laitoksia,joissa
ne saitoat hoidon wanhempien työ-
aikana, wieläpä perustettiin pesn- ja
kylpylaitoksia sekä asetettiin lukusa-
leja ja kirjastoja wanhempain simis-
tystä warten" Jotta työntekijä saisi
tukea wanhoilla päiwillään, perus-
tettiin rahasto, johon 11 tehtailijaa
liittyimät.
Työntekijä panee 30," wiikkopal-
kastaan yhdistyksen kassaan. Sa-
moin tulee jokaiseii isännän itsensä
panna 3","0 siitä palkasta, jonkti hän
maksaa työntekijöilleen, huolittiatta
siitä kuinka monta työutekijää yri-
tykseen otti osaa. Sitäpaitsi päätet-
tiin, että tehtailijoiden säästö pan-
taisiin omati laitoksen perustamiseksi
wanhoille työntekijöille, sekä että (100
—200 franciin) saisi jokainen wanha
työntekijä joka jäisi laitokseen asu-
maan. Wieläpä määrättiin 2"/" pal-
kintokin wiikkopalkastaan jokaiselle
siile työntekijälle, niin että häti pati-
nen 53"/0 työpalkastaan tiilisi ""i"/""
osakkaaksi.
On nimittäiti työmieheen juurtutiut
se järkähtämätön waktiutus, että työn-
antajat ja rahamiehet owat työn te-
kijän sydämettömiä sortajia, mutta
edellisestä nähdään wallan päinwas-
tainen suhde. Sillä uiainittu yhdis-
tys muodosti yksinomaisesti apura-
haston työntekijälle, ja tehtailijat ne
melkeinyksinomaanmaksoiwatkinsiihen,
työntekijän osanottoa tarwittiin ai-
noastaan ninieksi, jottei ehdoitus
näyttäisi lahjalle hänestä. Mutta
eipä yritys näyttänyt nienestywäit"
7,000:sta työntekijästä, jotka ottiwat
osaa, oli 10 wuoden päästä jälellä
ainoastaan 16. Sillä aikaa tuotti-
wat tehtailijoiden panot 469,812
francia woittoa, työntekijäin panot
oliwat tuottaneet ainoastaan 34,017
francia. .tiatsokaanime mitä Schorling
sanoo siitä: Niin suuri on wastus-
tus työntekijän puolelta, kun tahdo-
taan häntä saada säästäniään ja ajat-
telemaan eteenpäin, itiin puutteellinen
hänen kykynsä ja tahtonsa pannakseeti
ainoastaii tvähäifen osati palkastaan
perusrahastoon, joka walmistaisi hälle
monta monituista etua tulewain päi-
tväin waraksi, sekä epäilyksenfii hy-
win suuri jokaista yritystä tehtaili-
jain puolelta, joka yksinomaan koskee
työntekijäin parasta. Io moniaan
wuodett kuluttua näkiwät perustus-
miehet, ettei tämä säästörahasto weisi
mihinkään tarkoitusperään. Näkyi
selmään mikä oli syynä yrityksen oti-
iiistumattomunteen. "Se oli työnte-
kijäiii huolettomuus patitiakseeii hiuk-
kasenkaan osan tuloistaan säästöön
tulewain päiwäin waraksi.
Totta oti kyllä, ettei junri surra
huontisesta päiwästä, mutta ensimäi-
neii ehto, on että manhus waatii
hoitonsa yhtähywin kuin satunnainen
sairas nuoruudessa. Luja ja päät-
täwäinen luonto woiwat sen mitä ei
epäröiminen ja mälinpitämättöniyys
moi. Hywinpä siten jos luja tahto
woidaan sowittaa yhteen lujan tah-
faniojen paperien kimpussa. Minä
koetin silloin houkutella sinua katis-
sani Lontoosen, tarjousin hankkimaan
sinnlle loman, maksaa kulunkisi ja
antaa osan woitoista, jos nini. woit-
taisin "jotain noiden osakepaperien
myynnistä Lontoossa. Mutta sinä
et ottanut tätä korwiin knulnwiisi-
kaan; sanoit, että minunkin kauppani
käwisi huonosti. Ja nyt sinä kui-
tenkin olet täällä. Miten omituista!
Mitenkä tämä kaikki tapahtui ja mistä
ihmeestä sinä sait moisen onnenpot-
kauksett?"
„Oh, aiwan sattumalta. Se oti
pitkä kertomus —— romaani, woin
melkein sanoa Minä kerron sinulle
kaikki, mutta en tiyt".
"Koska sitten ?””
„Tämän kumi lopussa’”.
„Sitine on wielä yli kahden wiikon.
Se on liian kowa koetiis uteliaisuu-
delleni Määrätään se tapahtumaksi
wiikon perästä".
„Mahdotonta. Syyn ymmärrät,
kutihan kuulet itse kertotiiuksen. Mutta
mitenkä sinun kauppasi käy?"
Hänen rattoisuutensa katosi kuni
tuulen puhaltamana, ja hän sanoi
huoaten:
„Sinä ennustit oikein,Hah aiwan
oikein. Toimon, että eti olisi laiti-
kaan tullutkaan tänne. tilkutta minä
en halua puhua siitä".
"Mutta sinun täytyy. Sinä tulet
minun luokseni täksi yöksi ja sitten
kerrot kaikki"
„Oh, tottako sinä puhut ?" ja hänen
silmänsä näkyiwät wettywän.
;
don ja toimeliaisuuden kanssa: .silloin
oii kaukana hätä ja köyhyys putit-
teellisestakin kodista. Jos tahtoo
walmistaa kanssa-ihmisilleen jotain
etua, täytyy katsoa että hän tekee
sen itiin, jotta se ttiottaa hedelmiä.
Työnantajat Mtihlhansissa käsittiwät
ja tarkoin punnitsiivat työläisten asen-
toa, he koettiwat parantaa sitä wal-
mistamalla heille huolettouian elämän
wanhuudessansa, mutta eiwät omiis-
tuneet, sentähden walitsiwat he toi-
sen keinon saamuttaakseen tarkoituk-
sensa.
Useimmall.t ihmisellä on jo synty-
niästään saakka halu omistaa jotain
jota he woitvat kutsua ontaisuudek-
seen. Tähänpä liittyy myös halu
sitä parantaa ja suuretitaa, sekä teh-
dä se sopimaksi tarpeen ja maun tuu-
kaan. Työn antajat käsittiwät tämän
ja koettiwat tehdä työntekijäit asunito.i
säästöpankiksi, ollen hän tilaisuudessa
kitukausittain tekemääti säästöjänsä.
Tällä tarkoitettiin tehdä työiitiehen
koti hälle wiehättäwäksi, ja siteit tu-
kahduttaa halii hakea huivinsa kapa-
kassa. Jo ivnvnna 1853 perustet-
tiin yhtiö, jonka toittieiia oli rakentaa
kauniita kortteeriit työwäeti asuinra-
kennuksiksi Michlhansetiissa.
Seuraan kuului alkuaan 12 osak-
keen omistajaa i;0:lla osakkeella, joka
osake teki 5,000 francia, joten koko
sumuta oli 300,000 francia. Tähän
tuli wielä lisääii yhtäsuuri waltion
myötitäwä suntina, joka ei ollut kor-
koa antama, katujen trottoarieti ja
puisto-istntosten hywäksi pitkin kadun
wierustoja sekä likaiviemärieti, pesu
ja kylpylaitoksien laittamiseksi jotka
eiwät olleet määrätyt työwäen asun-
noita ttiarten. Mitksut näitä warten
iiiäärättiin sen korteerin tnukaan,jot-
ka työmies tilasi. Waltion niyöntä-
iiiää apurahaa ivarien tehiin se ehto,
että seura woisi käyttää 900,000
frankia, tähän luettuna waltion li-
säänpano’ rakentaakseen 3i)() hnone-
ustoa, joko sitten, että ne myötiin
työntekijöille kustannus hinnasta ta-
hi hyyrättäisiin heille joka hyyry ei
saisi nousta 8". "0 enemmäksi tätä sutii-
maa. Täuiä hyyry tnlisi siten was-
taamaan ei ainoastaan rakennuskus-
tannukset, waan myös ulosteot, ra-
kemiusniaksut, sekä hoitokustannukset.
Näitten 300 huoneuksen rakenta-
minen ttili erittäin huokeaksi, osittain
alhaisen rakennuspaikan hinnan täh-
den, osittain sentähden kun waltio
tuki yritystä 300,000 sanelua. Sit-
temmiti rakennetut huoneukset tuliwat
luonnollisesti kalliitnmiksi, sillä ei må-
tääti waltio apua saatti, niin että ne
jotka tuliwat ensin rakennettujen huo-
neustojen hallintoon saiwat 25–30"/0
woittoa, niiden suhteen, jotka tuli-
wat jälkeenpäin rakennettujen huone-
ustojen hallintoon.
Näissä rakennuksissa, ei ollut iiii-
kääti kaunis konstruktiooni, nitttta
periaatteessaan oliwat ne knnimitikin
kelpaamia, niin että jokaitien perhe
oli itseuäiiien ja riippumaton toisista.
Jokaisella huoneustolla oli pietti piiu-
Totta, tietenkin; minä tahdon
kunlla koko jutun alusta loppuiin".
„Olen niin kiitollinen. Kutt wielä
kerran tapaa ihttiisellistä osanottoa,
koettuani, niinkä minä olen kokenut
täällä! Olisin walmis lankeamaan pol-
willeni sen edessä!””
Häii puristi kotvasti kättätii, ja
oli taasen entisellään päiwällisen
jälkeen – josta muuten ei tullut
mitään. Tapahtui nitti. tito englan-
tilaisille oloille tawalliuett seikka,
että ei woitu sopia etusijasta pöy-
dässä ja siteti jäimät päimälliset
sikseeii.
Englaiitilaiset syöivät aina päi-
wällisensä kototta, ennetikun lähtewät
ulos päiwällisille, sillä he tietätvät
mikä waara tiiuuten on torstina;
mutta kukaan ei koskaan waroita
tiiuukalaista ja siten on häuellä
useimmiten iiälkä tällaisilta päiwälli-
siltä palatessaan. Tällä kertaa ei
kukaan tnllut kärsitiiääit wahinkoa,
sillä kaikki tunsiwat asian laidati,
Hastings"ia lukuunottamatta ja tälle
oli ministeri, kutsuessaan häntä,
hymäntahtoisesti ilmoittanut miten
tapa oli. Kukiti tarjosi käsiwartensa
naiselle ja sitten mentiin jonossa
ruokasaliin, tvaikka jokainen tiesi,
että päiwällisestä ei mitään tule,
mutta – liikkuminen ontermeellistä.
Ruokasalissa alkoi siis wasta ivaki-
tuinen kina. Herra Shoreditch tahtoi
ottaa ktinniasijan ja istua pöydän
päähän, wäittäen, että hän on kor-
keampi ministeriäkin, joka ainoastaan
edusti kansakuntaa eikä hallitsijaa;
tiiutta minä pidin kiititii oikeuksistani
-
tarha. Yleiseen on jokaisessa, raken-
nuksessa kahwikerroste. 2llikerrokses-
sa oti keittiö, yksi suurempi ja 2
pienempää huonetta, toinen urakuu
sijoineeii Myöhempinä aikoitia on
yksikerroksia rakennuksia rakettu tai- " "
tetulla katolla ja wititti huoneella.
Nämä yksikerroksiset huoneet owat liy-
win halutut tiuitta rakennustapa hä-
mittää puutarhat, jotka olisiivat asuk-
kaille hyödyksi ja huwiksi.
Huoneiden järjestyksessä on käy-
tetty monenlaisia keinoja. Joskus
rakennettiin piteiiipiä rakennuksia,
joissa oli 10—20 huoneustoa riwissä,
takariwit toisiaan wasten, itiin että
kaksi" rakennusta näyttäysi yhdeltä,
sasaadi ainoastaan yhdelle puoleti,
joskus rakennettiitt taas siten, että
4 huoneustoa kuului kuhunkin rit-
kennukseen. Tämä wiimeinen jär-
jestelniä antaa rakennuksille huivilait
ttinodott, joka on yinpäröitty puutar-
halla, ja jonka keskellä rakennus sei-
soo, kuitetikiii siteit, että puutarha ott
4:stä itsenäisestä ositsta. Näinät
pienenittiät osastot antoiwat rakentuik-
sille hupaisen ulkouäöti, ktiin sitäwas-
toin riimin rakennetut huoneukset ja
niihiti kuuluivat puutarhat, iiäyttä-
ivät yhdeltä pitkättä puittarhitlta.
Erillänsä olemat rakennukset, miel-
lyttäwän ulkonäkönsä wuoksi triastaa-
wttsuurempaa huolta puhtaudeii, jär-
jestyksen sekä rak-ennustaman tähdeti.
Kysytiiys ott ivaan näiden raketi-
nnstapojen tuenestytitisestä. Niinkuin
tillä on mainittu, raketitiettiiii ensin
300 huoneusta, ja tarkoitus näissä
oli inyydä näntät työntekijöille sillä
tawoin, että hän tulisi seit omista-
jaksi pauemella pienen ositti wiikko
tai kuukaus palkastaan säästöön,
jonka h-.åii wiisaalla taloustoitnella,
woisi kokooitsaada. Tultuaan osak-
keen omistajaksi, määrättiin hywin
pietti summa waan maksettiiwaksi, jolla
oli tarkoituksena helpoittaa pääsemis-
tä osakkaaksi, johon kuului tnuitakin
niakfuja. Maksit tapahtui oikeastani!
kuukatisittain, joka ei ollut kuitenkaan
suurempi kuin tawalliuen hyyry.
.tieskiarwo yksikerroksille rakennukfelle
oli 2,650 francia ja 2:si kerroksilla
3000–3400 francia. :liakeiinnksen
omistusoikeuteen, joka maksoi 3000
francia oli ensiniäineu niaksu mää-
rätty 200–250 fraticiiit ja kuukaus-
maksu joka samassa oli hyyrinä 18
francia. Rakentiukselle joka maksoi
3000—3400 francia oli ensi tnaksu
25(;i— 300 francia ja kuutausmaksu
25 francia Ostaja saa ensi uiaksun
suoritettuaan omistusoikeuden huotie-
uksen hallintoon sekä asumukseen niin
kauan kun hän fäännöllisesti maksaa
ntäärätyn hyyryn, ja sittenkuin "—"3
osto summasta on niaksettn, tulee
hän htioneukseti omistajaksi ja saa
katippakirjatt sille.
Nyt on tämä jerjestettti sillä ta-
woin, että ostaja antaa yhtiöön 5""""”;
suttunasta, sa on hällä wapaus teh-
dä uiaksnjaan wuoden pitkin niin pie-
nissä summissa kuiti tahtoo. :viak-
sulle hänen hywäksensä luetaan .’i"„".
enkä wäistynyt rahtitakaati. Sititotna-
lehdissä minä olin kiiwetttiyt kaikkien
herttuoitten yli, jotka eiwät olleet
kuninkaallisia, ja ivaadin siis etusijaa
tämänkin suhteen. Tätä ei woitu
ratkaista, kinasteltiinpa kuinka ta"-
hansa; hi’In wihdoin (ja wääritt) koetti
tuoda esiin maahait snkuperänsä,
mutta silloin minäkin löin walttini
pöytään ja saitoitt, että niinäjohduiii
sitoraan Aatamista, kuten nimenikin
osoittaa, niittta että sitä hän ei tehnyt,
waan oli jotain simuhaaraa, knteti
hänen niniensä osoitti; sitten menitnnie
kaikin taasen jonossa istumahuonee-
sen ja söimme niin ktitsuttua "seiso-
waa päiwällistä" —– lantasella sar-
dinia sa ttiansikoita, ja sitten ryhmi-
tytään ja syödään seisoen. Tässä ei
etuisuuden uskonto ole niin tarkka;
kaksi korkeimman arwoista heukilöä
pelaamat etusijasta fhillingin rahalla,
tvoittaja saa ensin hyökätä mansik-
kojett kitttppunn ja häwittäjä saa
rahati. .teaksi seuraawaa tekee samoin,
sitten seuraawat kaksi ja siten edel-
leen. — „" säitvällisen" jälkeett tuotiiti
esiin pieniä pöntiä ja me aloimme
pelata „eribltaitea", kuudesta pencestä
peli. Englantilaiset eiwät koskaan
pelaa huiviksensa mitään. Jos he
eiwät moi woittaa eli häwittää jo-
takin – yhdentekewä kumpiko sattuu
— niiu he eiwät p:laa lajitkaan.
stiteiiiä oii hausta iita, ainarin
kahdella meistä, miss .Langhamilla ja
minulla. Minä olin niin hurmaan-
tunut, että tuskiit näitt korttia kädes-
säui; ja kun minä "tulin kotiin",
uiin siitä eti tiennyt mitään, tiiaan
"5" 2;!; — 1823;;-
Joka tiittasi tehdään nioleniminpuo-
linen tarkastus ja ostaja saa was-
ofoitttta kutntnoineti
(Jatk.)
takirjaii, joka
hänen aseittansa on.
Kotkassa maaliskuun 15 p:nä.
"–— Ruskealan piirin niinis-
mieheksi on nimituomari J. A. Win-
ter ttitttitetty. — Wililtl.
" — Lahja kansakoululle.
salon kansakoniini hywäksi on kon-
suli T. Brnnila Wiipnrista lahjoit-
tanut 50(t tttk.
— "Tatareja hätyytetään. Tä-
iiiän kuuti 11 p:nä tuomitsi täkäläi-
tieii raastuwanoikens tatarit Jnia-
mendi Hofiainoffin Sitnbirskin kume’r-
nenietitistä ja Afei Schediitianofsiti
Nischegorodin kuivernenientistä We-
näjältä edellinen 45 ja jälkimäiiieti
30 mk. sakkoihin ltiivattoman kiertokau-
pan pitäiitisestä.
:viiesteit taivarat vii poliisi oita-
ttiit takawarikkoon ja säilytetääii po-
liisikatiiinarissa siksikuin sakot tule-
wat maksetuiksi.
—– Kuollnt. .nonsuli ?ileksis (itrat-
säioff kuoli Lotviisassa maanantai
yoiia
– Jiikeroisteii tehdas Anjiilan
koskeit ranualla oit paikkakutiiialle suu-
reksi hyödyksi, kirjoitetaan II. S:lle.
Puhumattakaan niistä suinntista mitä
tämä" tehdas puista, joita se wuosit-
tain kuluttaa, tiiaksaa ympäristöllensä,
letviää rahoja paljo paikkakunnalle
niiden „inctrkkiitain" kautta, niitkä
kimkin kuukaudeii kahtena palkan-
tiiaksupäiwänä syntyivät siellä. Sil-
loin oit tehtaan torilla tawarata run-
saasti joka lajia. Täinntöinen kauppa-
paikka oti seudun ttiaanwiljelijöille
sunreksi eduksi. Karjantuotteiden kor-
koat hinnat oivat waikuttaneet pal-
jon hymää monessa talossa kurjati-
hoidon suhteen, waikka wielä sillä
alalla olisi paljon parantamista, jotta
enemmän kertyisi rahoja tnaanwilje-
lijäin kukkaroon.
Tehtaalla oti nykyjään rakennuksen
alaisena uusi uhkea kansakoulu, ja
sinne tulee otettawaksi toinenkin opet-
taja. liuden kouluhuonerakennuksen
pitäisi iiialniistua ensi syksyksi, ja
wanha koulu sitteti käytetään muihin
tarkoituksiin.
— Wirolahden——Kotkaii "hiih-
rylaiioa-osakeyhtiiin perustamas-
sa kokouksessa wiime junnumaina
päätettiin osakkeen " kirjoitusta yhä
wielä jatkaa, ennenkuin lopullisesti
katsottiin woitawan ruioeta yhtiöä
perustamaan. Osakkeita oli jo iner-
kitky noin 1,301; joten puuttuu ai-
tioastaatt 300 osaketta. — Hant; S.
— !Nyöth kauppaliike;— Ttikkn-
kauppias L. Herold on "myönyt Wii-
parissa Katarinan ja Mustainweljes-
ten kaltisen kulmassa harjoittamansa
siirtomaa- ja sekatawarakaupan kaup-
pias Crnst Blohntille. "—"
—"
aloitt ittidelleen ja siteti olisin häwiti-
tiyt joka pelin ellei tyttö olisi ’ollut
samassa tilassa kuin minäkin ja tehnyt
samoin; seurauksena tästä oli, että
kumpikaan ii:eistä ei ’woittamtt eli
päässijt pois pelistä; tiutta siitä
entnie suurin wälittäneet; tiesitunie
ainoastaan, että "me olittitiie onnelli-
set, etttntekä haltinneet tietääkään
muuta eli tulla häirityiksi. Ja minä
sanoin hänelle — sanoin todellakin
— sanoin hänelle, etä rakastin häntä;
ja hän — well, hän punehtui niin
että hiuksetkin tuliwat punaisiksi,
mutta se miellytti häntä; hän sanoi,
että se miellytti. Oh, iniiiulla ei
eläissäni ole ollut sellaista iltaa! Joka
kerta kuin teiti tarjoukseti korteistani,
pistin perään pienen lisäyksen; joka
kerta kun hän wastasi tarjoukseeni, ;
ilmoitti hän wastaanottaneensa lisäyk-
sen, laskieti korttiaan sanialla. Her-
rati nimessä, minä en woinut edes
sanoa: „Kaksi; sotamiehestä’" lisää-
niättä siihen ",Jumalat, niiten kaunis
te olette!”” ja hän wastasi: "Wiisi-
toista kaksi, wiisitoista neljä, wiisi-
toista kunsi, ja yksi pari on kahdek-
san, ja kahdeksan on kuusitoista s"—
niiukö todellakin arwelette?" — kat-
soen tuolla tawoin, tiedättehän, suloi-
sesti mutta meitikkamaisesti. "Ah,
se oli melkein liikaa! "
KUIII-
(Jatk.)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
