Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
keelitiililitittii llanlieltttttt 22 !t:nä
kiorliea ja matala „luolilta".
tiun katselemme maailman awa-
riiutta, niin näemme siellä yhtä ja
toista. Jlmassa liitelewiä lintuja,
maassa matelemia eläwiä, sekä luo-
makunnan kruunuja, ihmisiä, wilk-
kaassa liikkeessä työskennellen kukin
tawallaiisa ja alallansa. Luokaamme
ivielä silmäys yleisille teille ja ku-
jille, niin näenime siellä ajajoita, joilla
on yksillä korkeammat, toisilla taas
iitatalammat luokat hewoisten niskan
yli ajaessa. Tästä kaikesta joh-
tui mieleeni ihmisarmo ja ajattelin,
mitä tuo korkea luokka oikeas-
taan onkaan käytännössä, kun se noin
heiluu ja ikäwä kyllä, siten rasittaa
lietvoisraukkaa enempi kun tuoniinoi-
tien matala. Mutta mitäs ollakkaan,
tuo ajatus selkeni aiwan kohta mi-
nttlle. –
Korkea luokka on nuo niin kutsu-
iui "paremmat ihmiset", joilla on
pajon rahaa ja tuoii rahawallan
iiojalla suuri ääniwalta, niin hywin
waltiollisissa, kuin kunnallisissakin
asioissa. Lyhyesti sanoen: —- nämä
ne juuri owat iioita korkealla luokal-
la ajajoita, ja joita sitten kyllä löy-
tyy täällä meidän hywässa yhteis-
kunnassamme, niin hywin kotikau-
pungissamme, kun muuallakiii. Näitä
sitten pitää tuo ylewä luokkamahti
iiliteiskuntainme muka – mankkana
pylwäänä. No niin, siinä se nyt oii
koko seikka!
Mitä taas matalalla liiokalla aja-
joihin tulee, itiin iie owat yhteiskuti-
tiassamnie olemat raskasta työtä te-
kewäiset kansalaiset, jotka saawat raa-
taa aamusta warhain, iltaan niyö-
liään kuten työjithdat konsanaan, saa-
daksensa kokoot! tiiitä aineita, millä
woiwat waimonsa ja lapsensa elät-
tää, sekä noita uppiiiiskaisia wirka-
iniehiä y. ni. Käsiltänee kaiketi jo-
kainen tämän yksinkertaisen totuuden,
jotta jos ei työkansaa olisi olemassa
ei suinkaan herrat wirkamiehet pal-
jaalla tuulella eläisi. Tämähän on
aiwan luonnollista. Ja yhtäkaikki
waikka asia on näin, niin kynsin
hampain koettawat estää, (warsinkin"
tuo epäkansallinen puolue) kansamme;
tasaarwoisuutia, niiu hywin yhdessä-
kuin toisessakin suhteessa Tosiii löy-
tyy joitakuita yhteiskuntamme korke-
ammalle asteelle päässeitä, jotka owat,
ikäänkuin esikuwana laumalle, mutta
niitäkin on wielä wähän kansamme
lukuisuuteen katsoen. Työskennelkääm-
ine siis jokainen Suomen tosikansa-
lainen, sekä miehet, että naiset oike-
uksiemme puolesta! Muistakaamme
aina tuota yksinkertaista totuutta, jot-
ta mitä enemmän isänmaan hywäksi
on tehty, sitä loistawammalta sa-
aikoinansa taistelleet, werisissäsodis-
sa ja niiekankalskeessa. Meidän sitä
ivastaan tulee käyttää aikamme asei-
ta, jotka owat, nim. olla uskolliset
riihtinaalle, kuuliaiset laille ja edellä
kaikkea luottaa lujasti kaikkiwaltiaan
kaitselmukseen. Hän joka johtaa kait-
sain kohtalot, hän woi meidänkin
wähäiset purtemme säilyttää särky-
mättä, waikka kuinka myrsky kowasti
käwisi ja aallot inahtamana kuohuisi-
wat rantojamme wastaan.
Tuuli.
Pojat ja sirkukset.
tAmeriktalaiiien humoreski.i
On eräs asia jota meidän täytyy
käsitellä, ja se on että, niinpian kuin
joku sirkusseura tulee kaupunkiin, an-
nettakoon pojille puolen päiwän lupa
koulusta.
Tiedänime wallan hywin, että meil-
lä yksinään oii useampia mielipiteitä,
kuin useilla maamme etewillä kaswa-
tusisillä ja pedogoogeilla, puhuessam-
me tästä seikasta, mutta ennen tai
myöhemmin tulewat ne miehet, joilla
oii paljon tekemistä kauluasioissa,
täydellisesti oppimaan, että me olein-
me oikeassa ja he pakotetuiksi me-
netteleinään hywin warowaisesti kans-
samme eli peräytymään kokonaan pois
wäittelyistään.
Jos sirkusseura oit kaupungissa
saamme, warmasti uskoa, ettei
pojat olisi muualla, kuin siellä, ja
silloin koskisi asia opettajia, ja kou-
kun tarkastajia, ei suinkaan miten
woisiwat estää heitä sillä oleskele-
masta, ivaan niiten saisiwat heidät
ajattelemaan enemmän kirjojaan päi-
wän eniien sirkuksen tuloa ja jäl-
keen.
On useampia miljoonia poikia,
jotka otvat oppineet walehtelemaan,
kun asianomaiset owat tahtoneet es-
tää heitä sirkusta läheneinästä. Mutta
mc wäitänime, että opettajan wel-
wollisuus on niin wähän knin mah-
dollista saattaa poikia walehielenii-
sen kiusaukseen, "-
Jos poika tietää, ettei näytäntö-
iltana ale mitään lukemista, saamine
uskoa, että hän ajaa kalloonsa läk-
syjänsä kuin joku professori, koko
aamupäiwän ja oppii kaksi kertaa
paremmin, kuin niitulloin koko päi-
wänä, jos hän ei saa mennä sirkuk-
seen. Jos hänen wanhempansa ja
opettajansa owat rumenneet yksissä
neuwottelemaan, miten he woisiwat
pitää häntä erillään sirkuksesta, alkaa
häii heti miettiä walheita päästäk-
seeii koulusta. Hän saa jonkun noita
tawallisia koulutauteja tahi lähtee
karkaamalla omia teitään
Sirkukseen täytyy hänen päästä
tawalla tai toisella Jos ei ensimäi-
neii walhe ole onnistunut päästä-
mään häntä wapaaksi koulusta, on
hän ja pysyy walehtelijana. On ole-
massa joku, joka niinkuin sähköki-
pinä, waeltaa pojan ja sirkuksen wä-
liä, ja kaikki maailman maisteritkaan
eiwät woi sitä yhdyssidettä katkaista.
nnmt
Jos hänelle puhut suurista sokeritor-
tuista niin ei hän ymmärrä siitä iiii-
tään. Mutta mainitseppas waan inuu-
tamallaktian sanalle sirkus teltasta ja
siwulle työnnetyistä oiviwerhoista,
että kansa pääsee sisääii, musikista
ja – tytöistä, jotka hyppelewät wan-
teitten läpi, jo hän ymniärtää teitä
wallan hywin.
Koetteleppas häntä peloitella ker-
tomuksella Daniel jalopeurain luo-
lassa, ja miten hän pelastui uskol-
lansa korkeampaan woimaan, ja po-
jan ajatukset palaamat taas sirkuk-
seen, missä trikoowaatteisin tai ko-
meaan mekkoon puettu mies käivelee
ja komentelee leijonia, ja tiikereitä.
Silloiii ihmettelee poika, josko Da-
uielillakiii oli ruoska ja josko hän
kulki takaperin häkistä silmät kiinni-
tettynä leijonain joukossa olewaan
käkeeti.
Määrättyyii ikään päästyänsä saa —
pojan mielessä sirkus enemmän ival-
taa, knin kirjat ja kaikki muut ja
niin kauwan, kuin hänen sirkuksessa
käymisensä ei tiiota mitääii wahinkoa
ja waaraa, miksi ei suljeta puotia
puoleksi päimää ja anneta häneii
mennä?
Jos häntä pidetään koulussa jä-
leinmä kuin iuuita, ei hän opi itiin
mitään, ja iltasilla menee häii sii"-
kukseen seisten siellä puoleen yöliön,
nähdäkseeti, itiiten sirkiikselaisei pnr-
kawat telttansa ja paneivat sen ko-
koon. Päiwä sen jälkeen oit hän
kokonaan turmeltunut, eikä kelpaa
mihinkään. tiemies pidetään sitä
suuretta hulluiitena, että annetaan
lupa koulusta sirkuksentähdeu, mutta
sehän wahwistaa ystäwtjnden opel-
tajaiit ja oppilasten wälillä, jota
niillääii niuulla tawalla ei ivoitaisi
tehdä.
Ajatellaaii niit, että yksi eli pari
päimää etinen sirkusseuran tulemista
opettaja sanoisi oppilailleen: —— Niin
poikaseni, nyt teidän tulee lukea läk-
syjänne yhtä ahkerasti knin nälkäi-
neii joutilas käwelee päiwäkauden et-
sien ruokaa, ja kun sirkus tulee, sul-
jemme me koko "butikin”” ja meneni-
me sirkukseen kaikki tyyni. Jos teis-
sä on joku, joka ei woi hankkia ra-
haa, niiu merkitköön hän nimensä
opetuspöydälle; minä koetan saada
teidät sisään, waikka pitäisi paitani
jättää pantiksi"
Luonnollisesti puhumine tiie näin
miesopettajasta. No, kenties ei us-
kota, että pojat ja tytöt,jvitatuolla
tawalla puhutellaan, lukewat ahke-
rasti. Ei, he lukewat, että silmät
käywät soikeiksi.
Mutta otaksutaanpas ityt, että
poikia joilla ei ole penniäkään rahaa
sirkuspääsylipun ostamiseen, olisi jo-
ku neljäkymmentä, ehkäpä wiisikin
kymmeiitä kappaletta ja koululla .ei
olisi mitään erityistä rahastoa tiio-
hon tarkoitukseen?
No niin, kuinkahatt kauwan aikaa
8!
opettaja tartvitseisi kootakseen rahoja,
kitljeksiinalla ympäri hiiioiisti toi-
meentulewien ihmisten seassa, joilla
itsellään ei ole poikia ? Hän tarwitsisi
mennä aitioasiaan puotiin, tai kyök-
kiin ja mainita, että hän on kerää-
iitässä rahaa woitakseen saada muu-
latiiille köyhille lapsille sisäänpääsö-
rahan sirkukseen, itiin tusina käsiä -
menisi tusinaan taskuihin tuota pi-
kaa ja kaikki olisiwat yhtä mieltä
asiasta.
Ei, iue olemine tiiielestäinine hy-
witi järkewiä. Me koettelemme wä-
ki pijssylläiuiiie ampua poikien kas-
wattista kuti meidän pitäisi antaa
heille sokeripala. Alkakatimme koko-
naan toisella tawalla, näyttäkäämme
itäille pojille, että meillä on sielu
ruumiissa ja mielellämine sallimme
heidän huwitella, ioaksoi mitä uiak-
joi.
äiittititttiti
Waliniita jalki-
neita" Sunki walikoiitta mies-
teii patiineja ja naisten
kenkiä, monta eri lajia. Tilaukset
ja wanhan korjuut tehdään joiitiinn
ja huolellisesti.
6. saastauioiiieii.
tiotktisfti.
.soerrii Penitiläti talo.
Kmmni kalossin kaikista tiitoista -
korjaa
til. kaalisoiirii.
Welin’iii talo.
BlIkkllkllllllllllllllI.
P" 3 huonetta
ja keittiö kesäkuiinlp:stä
vPiispa ä Haii-
uulan talossa, Kirkkokatii n:o 3 "ä-
hemmin
!3. nuhäseltä.
jetit-tiitisien liliiiiii
—Reipas palwelus-
tyttö saa paikan. "Lähemniin
Kh-in kanttaat-ista.
.lintit-iltit.
e"Joka tietää sättäneensä yhden nuotan hyy-
riiwelkaiisa pantiksi, tulkoon lunastamaan
14 päiwänä ajalla, muutoin menettelen kuin
omani kanssa. Kotkassa, 17 p:nä maalis-
kuuta 1893.
Fredrik Karlsson;
Ajnri."
kk:i 23"— 1893.
I.n2nnaenni,
lultioniatitateitten helle-Seppä.
!siilini-jssa. !jatatiu-nilanti- ]3.
§uuri sitraSto ltailcellaiSjit timlin-; Sejiiä"
i. in. ]telloja "ja optilli8iii turakoita.
SlltnälaSeja ja ?iiiSetieltä.
" IorjiiiiSt-fijtii telicliiiiii lcailtelltii8iti. "’"
kosij- "m settina-agatie- Iejsinjlini, wiipuri.
li. lll. lltiti 8- li:tt
nnn8in6188.i.
I’öjcettjn’äikej :’j.
’I’oimiliantlelle 1892—183l3 8aamiiie tiie taa-8 e8ittää mejtiän eäre-
iäinnie; hnomantulc:iella niitten tuiimwtetustu Icejsvllinäesin
lärit otat etelä tehty täpäelli8euitiiilc8i "ja toimitetaan n"i" lyi8in etelä. 2
utitta lajia li8älc5i 28 iieahtiulcSeen.
IInidm.l llail:iS8a palcetei88a on meitiän iirmaiiierlchinime:
0. Il. 0770 8:" 0:n.
llel8inlti, Kluiieiil:atti 6.
päistä-
? "SEOL O.ss .000.60.00
34 I(eijc)iieii
:ei
:?
e ,
S:
ei; litjat-ilari kcotlceiSS-ei.
H, "ttaa tehäälc8t-en haililtea IIUOIUIIII Iininutttin jatul- ;
?"ni; ?" ötöi, njinlcniu horiete-. huone- ja ajohalii- 8e1cä ul- ;
S" ainaa uit etit. §
"H !sun "jolcti uit8i e8itie tahi talo oti maalattaia eli "anh-iata
S; ati iäri liat"i88tit niin l:äänteliää 8illoin aina miuun puoleeni. ; "
;S, ’I’zöt tehäääu aiua taatn8ti helsolli8ia.
; .1. ]anjaani-:17.
; Icothn8sa. ITanppayhtiön talossa; "
n;
O
.00000.00 00.00.00.00"-
uuri walikoiiiia walmilta jalkineita: Miesten pa-
"3) T,R tiineja, Naisten ketikiä, tyykisiä ja nahkasia. 7.8"’
" —- Kiinnioituksella 3"-
; Suutari. :- ;
.s-" 85
"8:- , . . , —
2" aikkea juutarinammattiin kuulumaa työtä otan ;
; wastaan. Työt tehdään joutuin ja huolellisesti ;-
O nykyajan waatimusten mukaan. "—"
2:: Kuiinioituksella 49
J A. Säkanen.
Suittari.
7044131" ]8001381217 8: (2:0
I(otie ja Icalustolcauppa
Uihonlnitn 9
IIeIJIIIFIni-ä.
hlztpiiät hieä8ti narutettwta 7ara8to8ta haililtia maaneiljelc8een
ja. teollisuuteen taipeellisiin honeita ja haluja. — I-uettelo lähete-
tään iluia-i8elt8i ja mannutta. — !sii-"seeli sa8tataan ensi po8ti88a.
18ian1ie8 I(otlia88a: 0. öänejäjjeu.
l)oi-i80n, jolta oli 8uuttunut uhon menettelyta-
paan. hänen tunnottomuuteen8a. naFtaSi lyhyesti ja.
ltJlniäSti:
—— hlinä hoetan paraStaiii ja toiniin ’l’ejtlän ohjeit-
tenne multaan.
Oathtiart ltat80i tutisin-asti liäneen.
83m388a lähe8t)"i nuori !nieS häntä aisi-teleen ja
lianlcaSi ählciä:
– ILatSolcaa tuota herraa. "jolta juuri tuli 8i8ään!
— lltljtä häne.etä ? lc"i8"i"i ulilta ja heitti 8ilmäjtlt8en
neueottitun 8uuiitaan.
– Rijn. hän on 8ania lienlcilö. "jolta eilen ]talto-
nai8ta lcolme eri lcertaa herätti miniiii liuoniiotani.
en8in ja enimmäii tunltentneSSaan 8en nuoren neitiin
8euraan. "soulia minä pelaStin. 8itt.e hun heillä oli tito
Suliiinen lceSlcuStelii niinihellniin lälieiSFFiieSSä.ja lopiilt8i
luin thaileF Bii8taee niin l:apeaSti hehtij häntä.
– .thi 8anoj Oathcartja leatIelj terä7ä8ti nuoi-ta
inje8tä. jalia stepein aSIcelin itäseli "eli lcorritioriii.
?itlcä. tolaltl:a ja runnitulclcaiinen! lj8ä8i hän pitlcä-
setejSeSti.
Vorj8on 8äp8ähti.
– 8enlj8äli8i homeaStj puettu! li8ä8j ultlio.
1"8täi"äiume nyölcästti päätään.
— llän i"a8taa täyäelh8e8tj moleinpia määtt-
telniiä. "jatlcoi Oatheait. ?)"8ähtJ-lcää täällä hetltinen!
8ania88a iieii8i hän nuoren miehen jälestä. jolta
lähe8t)"i tajäegalleriaa. lleti tuli hän taltai8iu liiije
inuaSSa.
– ’1"ä88ä on löi-"se hapteeni hause-ouille. IIFpätlcää
ajopeliiii "ja lniiatlcaa lcnSlcille liali8jnlcertainen malt8n.
joe hän 8utirinitnalla l:iinitulla sie ’l’eitlät polji8jpää-
aSemaaii. li’iijeeööä p)i(län minä liateapuheiöta "ja
älelcä8tä tietelitiisiä. 0ttaltaa hänet multaanne häinä
(ulotan ’keitki täkillä niin leattaan liitin nuoi-i niie8 ei
poistit täältä. "illi sill-sin .—"inrinin minä häntä. diinä
"tapault8e88a eiette ’I’e tletel:tiiein minuti a8uiitootti.
"j088a hänen tulee velottaa minua.
hjuutaiiia 8jlmänräpäF"8 8en jällceeii ajoivat-ison
täyttä hsstjä pithin hatuja. IIän tun8i nyt olet-anda
paljon enemmän innostnnitt asiaan. 8enli8äl:8i ei ollut
mitään epäilthä että (atheat-tiu epäluulot tämän unilen
"aiheen hautta johtuis-iit (thai-le; lon8taae 8ta. IIän
oli nalmi8 n8l:omaan haililiea mahäolliSta pahaa 8iitä.
lcetä ennettiin nartioimaan.
ktlltuaan polii8i—a8euiaan. antoi liäii sii-"seen "ju
läh8i 8ieltä hetlci8en l:itluttna erään iletelctiiein 8eii–
kaarnana.
0atheart tiili liejtä ua8taa.n rappusilla "ja aanoi
I)ori8onjlle:
; — klän on iielä täällä. s’iipj-ltää täällä niin
linnean. hlinä tulen heti talcuisiit.
0t-ettuaan cietelctiisin multaanS-a. "jatlcoi hän:
— hljiiä näytän täällä ’l’eille erään henlcili’ut.
"jota ’l’eiclän tulee tarhoin .—iluiiii liat8a8taa. 8itäpait8i
tulee ’l’eitiän ottaa 8ellioa hänen njine8tään. !niitä uiie8
hän oii. niiten hän elää; ja lceiien lian88a liäii 8eu-
rusit-elee. ltheSti 8an0en. lcailteöta; iiiiliä lc08lcee hänen
per8oonaan83, h’ijnpjan ltuin olette 8aaneet tietää
jotain. ilmoitatte ’1’e minulle – millä ajalla niioro—
!cautta thänSä. ’1"ä88ä on oSoit-teeni.
llän iiei hänet taitiegallerialle "ja riittani nuoi-ta
herjaa, "jolta j8tni erään pöytiäii ääre88ä liiteli-"i area.
– ’l’u088a on nijes! li8ä8i nanhu8. llaitaliaa
nyt a8iaanue parhaan multaan.
8itt e lintti liu vorliioniin.
– häinä olen 7ä8)tnjt "ja menet! hutiini utalcau—
maan, 8auoi hän tlle. ’keltin olette tehneet hyllilwi
tänään . . .
llän lieSlceytji 8jllä nuoi-i heria tuli 821113883
lconitlooriin ja itieni ulo8 tletelctiiein 8eumatuana. "jolta
lenllti "tuntuman tälimntlcan pääa.eä ltäne8t""”t.
il. tiimiini
öotliassa, poliisi
Waliiiistetaaii k
MUIllklMlllilltt
tjäliliisrn talossa. "-
aikellaisia punsepän ;
aiiiuiattiiii kuultavia töitä.
T. Sihtnonen.
Puuiepisö"
"
) nkiivakiintusosakeyhtiö
Siiwmi
itiyötitää henkimakuutuksia,
elinkor-
elokorkoja, osuudella tihtiön woittoon
edullisimmilla ehdoilla asiamiestensä
kautia.
8. ll. inelusii, - totit. liii-ilein,
lctitltu. Iotlm.
lietet kiitotien"
8unilii"
mpelnsta wastaanottaa Helilän
kylässä Siiiidbergin talossa
Fiina Tuoniala.
—"-—.—,"": "-
!l-" Eläin-tantia parantaa al-
lekirjoittanut, joka tawataan asuit-
nossaan työmies Wiren’in talossa.
K. Iernströin;
Kotka.
I’alosalcitutii8-0Salcezihti0
—l’llllllll.h
"alttiuttaa eänllj.eimmilla edeloilla
hiinteätä ’ja irtainta omai8untta lian-
punFei8Sa ja maa86utiuilla.
i’htiön a8i:iiuiehet llothWSa:
llj. liiat-.
(10. sik-"ii
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
