Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
7
messa yksi luostarikoula Turussa, yksi Raumalla,
maiuio collegium Raumense, ja vähin täkin yksi
Wii-purissa. Eikä siinä kyllä, että kotimaan kouluissa
opittiin se pieni määrä, mikä niissä luettiin, vaan
moni läksi sitte kauvas isänmaastansa tätä oppiansa
enentämään. Prag’in, Leipzig’in ja olletikin Paris’in
yliopistojen oppilasluettelot sisältävät hyviuki
monta Suomen pojan nimeä, jotka täällä ovat olleet
opin lähteestä ammentamassa. Millä menestyksellä
he sitä ovat tehneet, siihen ei sekään ole huono
todistus, että kolme Suomen miestä nousi Paris’in
yliopiston rehtorinvirkaan, jopa ensimmäinen jo v.
1366, luettelematta muita luottamasta kysyviä
virkoja, joita Suomalaiset ulkomailla ovat toimittaneet.
Useimmilla tietysti toki ei ollut varoja niin pitkiä
aikoja vieraassa maassa oleskella, että olisivat
ehtineet yleisen luottamuksen itsellensä hankia, vaan
inaisterinimen saavutettuaan palasivat he
kotimaallensa, jossa tavallisesti kirkollinen virka heitä
odotti.
Oppilaat Suomen koiduissa eivät tosin olleet
tottuneet herkullisuuteen ja avaroihin asuntoihin,
eikä Parisissakaan ja muissa yliopistoissa
hovielä-mää pidetty, mutta niin suuren joukon koulutus ei
sittekään ollut mikään helppo asia, kun muistamme,
että maamme siihenkään aikaan ei ollut mikään
aarre-aitta. Jos isän pannessansa poikansa
kouluun, kuten nykyaikana, olisi täytynyt kysyä:
riit-tänevätkö varani poikani monenvuotiseen
koulutukseen, niin harva oppilas olisi kouluun tullut.
Mutta niin ei ollut laita, vaan poika, kuten
tunnettu on. sai tavallisesti itse pitää murhetta elan-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
