Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
tussa kirjeessään exkommunikationilla ja an at lamalla
uhkaa kaikkia sellaisia rehtoria.
Ensimmäiset Suomen kouluin oppilaat olivat
enimuiiten talonpoikain töllistä lähteneitä. Papit,
jotka olivat maamme sivistynein sääty, olivat
tuomitut naimattomuuteen, niin että heillä ei ollut
lapsia kouluun panna ja aatelissääty ei pitänyt
papin virkaa niin ai vossa, että olisi poikiansa siihen
kasvattanut. Mutta aikaa voittain muuttuivat
aatelisien mielet. Kun pappissäiity yhä kohosi
voimallisemmaksi ja rikkaudet kokoontuivat sille, niin
rupesi aatelinenki kirkollisiin virkoihin pyrkimään
eikä enää katsonut kouluja ja oppia ylen. Niiden
luku, joilla oli varoja ulkomaan yliopistoissa
oleskella, karttui siten inyöskiu ja maisterini men
ansainneita rupesi löytymään monissa kirkollisissa
viroissa. Ylimmäiset niistä joutuivat eniminästi
aatelis-miehien käsiin ja olletikin keskiajan viimeiset
piispat olivat kaikki korkeasukuisia.
Keskiajan koulukuri oli kova ja vitsaa ei
suinkaan säästetty. Myöntää täytyykin, että meidän
maassa muutoin ei olisi ollut helppo pitää nuorisoa
hyvässä kurissa, koska se enemmiten oli lähtenyt
talonpoikain kodista, jossa tavat eivät aina liene
olleet juuri sivistyneitä. Mutta sekin, joka
sivisty-neemmästä kodista tuli näiden joukkoon
koulujxz/*-noille (koulupenkkiä ei ensinkään suvaittu) ei
ainakaan päässyt vitsauksesta vapaaksi, sillä se
pidettiin mainion hyvänä kasvattajana papeille ja
muillekin tarpeelliseen nöyryyteen ja syntisen lihan
kuolettamiseen. Teinit vaan lauloivat:
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
