Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
11
joihin eikä oppi enää ollut määrääjänä, kuku
korkeimpiin virkoihin olisi pääsevä. Ei ihmettä siis,
että oppi ja koululaitokset opinpuhdistuksen
ensi-aikoina joutuivat huonommalle kannalle kuin sitä
ennen.
Luostarit niiu Suomessa kuin Ruotsissakin,
eivät yhteen aikaan tulleet hävitetyiksi, vaan kun
joku sopiva tilaisuus niiden sulkemiseen tuli, niin
otettiin siitä vaaria. Niinpä esimerkiksi Turussa
tulipalo hävitti v. 1537 luostarimäeksi kutsutulle
vuorelle raketun luostarin eikä sitä senjälkeen
ra-kettu, vaan munkit hajosivat sinne tänne liki
pitft-jiin. Seuraavana vuonna tapahtuva tulipalo antoi
kuninkaalle tilan sulkea Raumankin luostarin.
Samaan aikaan tuli tuho Wiipurinkin luostarille.
Vuosi, jona tämä tapahtui, tosin ei ole varmaan
tuttu, mutta jo 1541 saivat Wiipurilaiset
kuninkaalta luvan käyttää luostarimuurin kivet ja tiilit
linnoituksen vahvistamiseen, jota ennen luostari siis
oli suljettu. Rauman koulu, jossa ei ainoastaan
käyneet ne, jotka luostariin aikoivat vetäytyä, vaan
myös virkoihin pyrkiviä, jäi tosin henkiin
luosta-rienki hävittyä, mutta eli sen jälkeen vaan
varjon-kaltaista elämää ollen sen opettajina kirkkoherra
ja kappalainen, kuunes se noin v. 1600 muuttui
lasten kouluksi yhdellä opettajalla. Wiipurin ja
olletikin Turun koidut olivat ainoat, jotka
pysyivät jouunoisessakin kunnossa.
Entiset kouluja varten käytettävät varat olivat
nyt, kuten jo Sanoimme, joutuneet valtion kassaan,
mutta kuningas Kustaa I ci ollut juuri antelias
Herra, kun kysymys oli koululaitosten paranta-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
