Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
-# 207 -H—
kuin Henno kertoi, en minä osaa kertoa, mutta totta
hän puhui. Onnellisuutemme on puhtaissa tunteissa, —
lemmen tunteissa. Sen todistaa oma sy däm meni.
Aina! —"
„Onnellisuutemme lemmen tunteissa," toisti Aina
samassa myöntäväisesti ja kvsyväisesti.
.,Niin — lemmen. — Sydämmestäni lemmin sinua,
sinä tunteiteni herättäjä. Aina, — — saanko — — —
Aina–-?"
Enempää ei voinut Alati sanoa. Tunteet valloittivat
heidät molemmat ja voimakas lempi karkoitti arkuutensa.
Kirkas kyynel valui Ainan silmistä, se vieri verkkaan alas
ja kasti Alatin posket. — Niin puhdasta ja lämmintä
rakkautta, kuin heillä oli, luulisin monen kadehtivan, jonka
sydän sykkii lemmettä kylmänä.
Toisella tavalla kävi Hennon kosiminen. Korkealla
kallion huipulla katselivat Elli, Aina ja Henno
Pohjanlahden vaahtoisia aaltoja suvipäivän kuumimmasti
paistaessa. Niinkuin leijona ryntää saaliinsa niskaan, syöksi
Hennokin odottamatta Ellin kaulaan, suudellen hänen
kasvojansa, otsaansa ja huuliansa hätäisesti, kuin olisi
tulta sammuttanut joko omilta huuliltaan, taikka Ellin
kasvoilta, ja puhui hurmistuneena - en tiedä, mitä
Mutta Ellin sanat olivat: „Tätä olen kauan
odottanut. Kiitoksia!"
"Naurattava seikka tapauksessa oli sekin, että eräs
höyrylaiva puikahti kenenkään aavistamatta kallion sivulta
esille kaikkine monine matkustajineen, jotka siis näkivät
Hennon hurjapäisen menetyksen. Aina huomasi
höyrylaivan heti ja katsoi parhaaksensa pistäytyä piiloon
pensaiden taa, jättäen sisarensa hurmaantuneen lempijän liuos-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
