Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - V ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Yuodv».
825
Vuobme.
Vuobme, vuome, s. 1) convallis major cum
amni perfluente, stor Dal, Dalfore mcd
Vasdrag (jfr. vagge, lække, avcce, gorssa).
2) tracim silvestris, Skovtrakt (mcd minbre
Srceev), Skoulandstab (j’’r. vuovdde).
Vuobne 1. vuobdne, s. Sv. fornax, furnus,
Don.
Vuodda, vuoddaga, s. fasciae per quas Lap
pones calceamenta cruribus adstringunt,
Komagbaand, lange Baand, hvormed Houuuv
skaftet smres rundt Elinncbenet.
Vuoddagas, -gaga, s. dem. (vuodda) Übet
Komagbaand.
Vuoddaiduvvat, -duvam, v. subj. (vuodda)
blive sarsunet med Komagbnand.
Vuoddas-javrre, -javre, nam. propr. Joe.
Navn paa en Indso i Koutofæino.
Vuoddatak, -tags, s. (vuodda) pars cruris
inferior talo proxima, ©moÜceggen eller
Skinnebenet, hvorom Komagbaandet fnoie§.
Vuoddatæbme, -tærne, adj. veds. -tes,
(vuodda) som er uden Komagbaand.
Vuode, s. Sy. — muöde.
Vuodgiiat, vuodiiam 1. vuodgt]at, vuodtiam,
v. a. insidiari, luve, jibbe cl. ligge og lure
paa (jfr. solist); si vudgije su ja bivdde
su goddet, de lurede paa ham og spgte
at dra’be ham; gumpe boccuid vuodgi|a,
Ulven lurer paa"s son vupdi]ai
must ran aiggomusa, han ajluvebe mig mit
53nf!e.
Vuodgtie, s. pers. (vuodi]at) Lurer.
Vuodka, 5. Sy. = fieska.
Vuodna, vuona, s. sinus maris, Fjord, Havs
vig. Pliir. vuonak, Norvegia, sRorge.
Vuodna, vuona 1. vuodna, s. fortuna pro
spera, Lykke, Von.
Vuodna 1. vuodnav, 5. Sv. — vuöne.
Vuödna, vuöna, s. (dial.) foms, fornax, Onn.
Vuodna-båtta, -bada, s. Fjordbund.
Vuodnai, adj. oebf. -dnas, (vuodna) rig paa
Fjorde, som har mange Fjorde.
Vuodnalas, adj. (vuodna) fortunatus,
h)!leUg.
Vuodnalebbui 1. -lebbuci, -lebbucid, adv.
(vuodna) længcr ind i Fjorden.
Vuodnali 1. -lid, adv. (vuodna) lcrnger ind
i Fjorden. . _~
Vuodnalist, adv. (vuodna) langer tube t gjor*
den, lernger inbe end.
Vuodnalækka, adv. (vuodna) lidl la-nger md
i Fjorden.
Vuödnam, s. se vuöne.
Vuödnamastalet, v. a. (vuöne) kalde Svigcr
mober.
Vuödnamas, -Sa, 5. hoc nomine socriis et
gener se invicem appellant, faa falbe
Svigermoder og Svigerson Hinanden; moa
lodne vuödnamaSak, vi ete Svigermoder
og Svigerson.
Vuodna-mokke, .9. den inberfte Bugt a], en
Fjord.
Vuodna-cacce, -cace, .?. smult Vand, som
ei har aabcnt Havs Karalter.
Vuodnjalas, .wza, adj. (vuünjal) rig paa
toaarige Simler.
Vuodnjalægjai, as. vcdf. -ægjas, (vuodnjal)
— vuodnjalas.
Vuodnjot, vuonjom, v. n. leniorem, placi
diorem fieri, blive [paß, ikke være ffi) langer.
Vuodnjodet, ü. fad, (vuodnjot) gjøre fpag,
Vuodom, s. sl’, sölum calcei, Skosaale.
Vuodos, s. Sy. omne id quod in fundo
est, residuum, det som ligaer paa Bunden.
Vuoda-lokko, -logo, s. Numerus anni, 3(av3
tal.
Vuoddo, vuodo, s. fundus, fundamentum,
Grund. Grundlag, Gnmdnold, Bund: oud
dal go mailine vuoMo bigjujuwui, førenb
Verdens Grundvold bleu lagt; son bijai
vuodo bavte ala, Lue, C», 48; oaivest gidda
juölggevuddui, fra Hovcdet til Fodsaalen;
vuodostrakkan dam arvedam, det forstaar
jeg fra Gründen af; vuodostrak hævatet,
pdela’gge i Bund og Grund.
Vuoddodattet, v. fad. (vuoddodet) 1) lade
grundfcrste. 2) lade sig grundfcrstc, kunne
grundfcestes. , .
Vuoddodet, v. fad. (vuoddo) fundare, grund
lægge, grunbfæfte, grunde, beslutte; doaivos,
viesos bavte ala vuoctdodet, grunde, grund
lægge sit Haab. sit Hus paa en Klippe:
jogo læk vuoModaui, maid datok dak
kat? har du beftuttet, nøte begründet hvad
bu vil cijøre?
Vuoddodubme, -dume, .9. verb. pass. (vuoff
ctodet) fundatio, aedifieatio, Grundla-g
-geise, ©vunbfæftelfe.
Vuoddodus, -dusa, .9. (vuoddodet) fundatio,
Grundlceggelse, Begrundelse; mv vuoddo
dusa mielde galgga nu arveduvvut, ester
min Begrundelse stal det sorstaaes saaledes.
Vuodgrjat, v. a. = vuodgi]at,
Vuodked-männo, -mäno, s. September, Sep-
tember 9Raaneb. . x?
Vuodket, v. n. macidis allis afpci (de
ferro candente), faa hvide fletter (om Jern,
som tages glpdende ub af Ilden).
Vuodketet, v. fad. (vuodket) bibringe hvide
fletter. . ,
Vuodotuttet, v. fad. (vuodotuvvat) bcrove
Grundlag, Bund.
Vuodotuvvat, -tuvam, v. n. (vuodotæbme;
miste eller berpves Grundlag, Bund.
Vuodotæbme, -tærne, adj. vedf. -tes,
(vuoddo) 1) som er uden Grundlag, uden
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
