Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - V ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Vuorja.
837
Vuoras.
Vuoras-varre, -vare, norn. propr. loe. Warn
paa et Fjeld i Koutokceino.
Vuoratak, -taga, .s. (vuorrat) vertigo pecu
dis, ©ninbelfnge hos Dyr.
Vuoracas, 5. — vuoras.
Vuorbalaå, -laga, adj. (vuorbbe) UjlfeUg,
heldig.
Vuorbas, -baca, 5. dem. (vuorbbe) Übet Sob,
Üben Lukke.
Vuorbbadallalas, adj. (vuorbbadallat) som
gjerne vil kaste Sob.
Vuorbbadallam, s. verb. (vuorbbadallat) £ob=
kasting.
Vuorbbadallamus, -musa, s. (vuorbbadallat)
noget at kaste Lod om.
Vuorbbadallat, -dalam, v. fr. (vuorbbadet)
kaste Lod om (om flere eller gjentagne Gange):
si juogadeeje su biktasid ja vuorbbadalle
daid, Match. 27, 35.
Vuorbbadet, v. a. (vuorbbe) sortern ducere,
sortiri, kaste Lod om ; vuorbbadekop dam,
gæn dat galgga læt, Joh. 19, 24; si
vuorbbadegje sodno birra, Act. 1, 26.
Vuorbbadus, -dusa, s. (vuorbbadet) sortitio,
Lodkasting.
Vuorbbadæbme, -dæme, s. verb. (vuorbba
det) — vuorbbadus.
Vuorbbe, vuorbe, s. manubrium, pertica,
contus, Skaft, ©tage, ©tang.
Vuorbbe, vuorbe, s. 1) sors, fortuna se
cunda,£o\>, Lykke; vuorbba gåeåi su ala,
Lodde! saldt paa ham; i dust læk oasse
dailie vuorbbe dam oppui, Act. 8, 21;
vuorbbe buöreb 30 jierbme, Soffen bedre
end Forstanden. 2) anidus oricalcM, in
membranam tympani magici, quoties pul
sabatur, imponendus, Ning as Messing, som
landes paa Runebommen, naar man flog paa
denne.
Vuorbetæbme, -tærne, ad), nebf. -tes,
(vuorbbe) infelix, non fortunatus, uheldig.
Vuorda, vuorddaga, 5. (vuorddet) exspedar
üo, Forventning ; su akka læ vuorddagest,
hans Kone venter sig.
Vuordaset, v. tard. (vuorddet) vente faa
smaat, have noget Haab om, men ikke sikkert.
Vuorddalas, ach. (vuorddet) som nenter at
noget straks skal ste, utaalmodig. -lasvuotta,
s. id.
Vuorddeldet, v. cont. (vuorddet) vente længe
og udholdende.
Vuorddelet, v. dem, (vuorddet) vente lidt. en
Üben Stund; vuorddel vuost! vent lidt!
-ddelastet, v. dem, id.
Vuoräüem, s. (vuorä6et)
Venten, Forventning; äklt i vuoi-ääs
meBl, det er ikke at vente, kan ikte ventes;
lait9Btuvvim vuorääemeBt, jeg blev kjed af
at nente; man gukka doalak don min
sieloid vuorddem vuöllai? Joh. 10, 24.
Vuorddet, vuordam, v. a. exspedare, vente,
forvente! C. Lee sin vuorddemen, Act. 10,
24; si vurddek dust diedo, Act. 23, 21;
dallobuoigge vuordda ædnam saddoid,
$ac. 5, 7; "stuora vuoito im vuorde, stor
Gevinst üenter jeg ikke,
Vuorddevagat, adv. (vuorddevas) taalmobigt.
Vuorddevas, -32, adj. (vuorddet) taalmodig,
som nsnter leenge; vuorddevas læi sudnji,
han var taalmobig mod ham.
Vuorddevasvuotta, -vuoda, 5. (vuorddevas)
Taalmodighed.
Vuordek, adj. Sy. (vuorddet) non exspec
tatus, inopinahis, uforventet.
Vuordestet, v. dem. (vuorddet) vente lidt,
en Üben Slund. -stästet, v. dem. id.
Vuordetatte, adj. (vuorddet) som kan for-
ventcs, som er at nente.
Vuordetet, v. fad. (vuorddet) 1) eunetando
alqum morari, labe vente; ale vuordet
olbmuid, boade dallanaga, lad ikke Folk
nente, kom straks. 2) exspeetari, instare,
labe nente paa sig, kunne solventes.
Vuord-namma, -nama, s. = buddustak-
namma.
Vuordnas, s. se vuornes.
Vuordne, s. Sv. cornu, Horn.
Vuordno, .5. pers. (vuordnot) En, som sva’r
ner; værre-vuordno, Meneder.
Vuordnora, s. verb. (vuordnot) öncergen,
Edsaflceggelse; loppedi vuordnomin, Lue.
14, 7.
Vuordnot, vuornom, v. a, jurare, fnærge,
beebtge, aflægge Ed (jfr. garrodet); ja son
vuornoi sudnji, Mare. 6, 23; aldes, bagje
listes erit, bessujussi jeeas vuordnot, sra
svcrrge sig, frigjere sig neb Ed.
Vuordnotet, v. fad. = vuornotet.
Vuoredes, adj. s’v. sobrius, æbru.
Vuoredet, v. n. Sy. = vuoritet.
Vuorelet, v. n, Sy. mente capi, vesanum
fieri, blive afsindig.
Vuoretet, v. fad. (vuorret) bringe til at
svindle, at gaa rundt i Vildelse.
Vuorga, s. Sv. testis, Vidne.
Vuorgnet, v. a. Sy. — vuodgi)at.
Vuorgo, vurggu, s. erns inferius pedis an
terioris tarandi, vaccae, dliorumque ejus
modi animaUum, neberfte Scegben paa grem=
foden af Ren, Ko og andre lignenbe Dyr.
Vuorhnietit, v. a, Sy. = vuodgi]at.
Vuoritet, v. n. Sv. sobrium ex ebrietate
fieri, blive æbru efter en Rus.
siibi/s, et Garn med store Masker.
Vuorääet, saa smaat be
svcere, plage, ufrede.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
