Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Alkoholi-Alkueliöt
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Alkoholi, metyyli- ja varsinkin
etyylialkoholin kansanomainen nimitys.
Absoluuttinen a.: vedestä melkein vapaa
etyylialkoholi. — Kem. kielenkäytössä
a:eillä tarkoitetaan hiiltä, vetyä ja
happea sisältäviä orgaanisia yhdistyksiä,
jotka johdetaan hiilivedyistä korvaamalla
yksi tai useampi vetyatomi yhtä monella
hydroksyyli- (OH) ryhmällä. Etyyli-a:n
(C2H5OH) ominaispaino
15°:ssa 0,794; kiehuu 78°:ssa, jäätyy
— 111,8°:ssa. — Alkoholimyrkytys,
väkijuomien liiallisesta nauttimisesta
johtuva myrkytys; ilmenee joko
akuuttisena päihtymyksenä, jopa
kuolettavana keskushermoston lainautumisena
tai kroonillisena juopposairautena.
Jälkimmäinen ilmenee m. m. nielun,
kurkun ja mahalaukun tulehtumisena
(liman muodostuminen kurkussa, käheys,
oksentelu, ruokahalun puute), maksan
ja sydämen rasvoittumisena, sydämen
laajenemisena ja veltostumisena ja
erilaisina hermoston häiriöinä (käsien
vapiseminen, kielen vipajaminen,
muistin heikkeneminen, siveellisten voimien
aleneminen), jopa äkillisenä
mielenhäiriönä, n. s. juoppohulluutena. —
Alkoholiradikaali, sama kuin alkyyli
(ks. t.). — Alkoholismi, väkijuomien
kohtuuton nauttiminen, juoppous. —
Alkoholisti, juoppo, väkijuomia
hillittömästi käyttävä. — Alkohologia, oppi
alkoholista ja sen vaikutuksista. —
Alkoholometria, nesteiden
alkoholinpitoisuuden määrääminen (useimmin
areometrillä).
Alkovi (arab.), vuodekomero.
Alkuaine l. kem. elementti,
taannoisen käsityksen mukaan aine,
jonka molekyylit rakentuvat samankaltaisista
atomeista ja jota siis ei voi
kemiallisin eikä fysikaalisin keinoin
jakaa yksinkertaisempiin aineosiin. Viime
vuosien radioaktiiviset tutkimukset ovat
kumminkin osoittaneet, että on atomeja,
joiden radioaktiiviset ominaisuudet ovat
hyvinkin erilaiset, mutta joita ei voida
kemiallisin keinoin erottaa toisistaan;
niinpä tunnetaan ainakin 5 eri
lyijyatomilajia, jotka siis edustavat eri
radioaktiivisia elementtejä, mutta yhtä ja
samaa kem. alkuainetta. Radioaktiivisilla
tutkimuksilla on niinikään todettu, että
alkuaineet voivat muuttua toisikseen,
päinvastoin kuin ennen luultiin. Uudempi
a.-käsitteen määritelmä onkin: kem.
alkuaine on aine, jota ei millään
keinolla voida keinotekoisesti jakaa
yksinkertaisempiin osiin ja jota ei ole
huomattu muiden aineiden seokseksi. Mutta
tämäkään määritelmä ei enää pidä
paikkaansa ainakaan typpeen, fosforiin,
booriin, fluoriin, natriumiin eikä
aluminiumiin nähden, sillä engl. Rutherfordin on
onnistunut hajoittaa näiden aineiden
atomit vetyatomeiksi. Viimeksimainitun
määritelmän mukaisia kem. alkuaineita
tunnetaan 87. Kemiallisissa kaavoissa ne
merkitään sovituilla kirjainmerkeillä.
vrt. Atomi ja Radioaktiivisuus.
Alkuaineiden periodinen järjestelmä,
Lothar Meyerin ja Mendelejevin alkuaineiden
järjestelmä, missä viimemainittujen kem.
ja fys. ominaisuudet esiintyvät niiden atomipainojen
funktsioneina. Järjestelmä kuvataan taulukolla,
missä samankaltaisilla kem. ominaisuuksilla
varustettujen alkuaineiden nimet alitusten
kirjoitettuina muodostavat kahdeksan pystyriviä,
n. s. luonnolliset ryhmät, ja jossa
nimet samalla muodostavat kymmenen vaakasuoraa
n. s. sarjaa alkuaineiden fys. ja kem.
ominaisuuksien jaksoittaisesti muuttuessa
vasemmalta oikealle siirryttäessä.
Alkueliöt, alkeiseliöt l.
protistit, alkueläinten ja yksisoluisten
kasvien yhteisnimitys.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
