Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo / 101-102 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Alkueläimet-Alkusointu

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Alkueläimiä. 1. Amœba. 2. Veriamœba punaisessa verisolussa. 3. Huokoseläin. 4. Säde-eläin. 5. Siimaeläin. 6. Tohvelieläin.

Alkueläimet (Protozoa), eläinkunnan
alhaisin pääjakso, johon luetaan yksisoluiset
eläimet; a. ryhmitetään neljään luokkaan:
juurijalkaiset (Rhizopoda),
siimaeläimet (Flagellata),
ripsieläimet (Ciliata) ja
itiöeläimet (Sporozoa). Lisääntyvät
jakautumalla.

Alkuevä (archipterygium),
vanhimpien kalojen sulkamainen evä,
luurankoisraajan oletettu perusmuoto.

Alkuhärkä (Bos primigenius),
sukupuuttoon kuollut härkälaji, josta useat
lehmärodut polveutunevat. Säilyi
kauimmin Puolassa, hävisi 1600-luvulla.

Alkuihminen ks. Ihminen.

Alkuin (735-804), Kaarle Suuren
neuvonantaja, synt. anglosaksi. A.
perusti kouluja Frankkien valtakuntaan
ja julkaisi suuren joukon teoksia ollen
aikansa oppineimpia miehiä. Kuoli
Tours’issa apottina.

Alkukallio, peruskallio, geol.,
arkeisten muodostumien nimitys.
Maapallon suurin a.-alue on Pohjois-Amerikassa
ja käsittää koko itäisen Kanadan. Euroopan
suurin a.-alue on Fennoskandiassa.

Alkukavioeläimet (Protangulata l.
Condylarthra), pääasiassa eoseenikaudella
esiintynyt kavioeläinryhmä, johon kuului
5-varpaisia, pienenlaisia muotoja.

Alkukieli ks. Kantakieli; myös:
alkuteoksen kieli siitä tehdyn
käännöksen vastakohtana.

Alkukouluseminaari, alakansakoulunopettajien
valmistuslaitos. Valtion ylläpitämiä a:eja
meillä on Suistamossa (Karjalan alkukouluseminaari),
Hämeenlinnassa ja Torniossa (suomenk.) sekä
Vaasassa (ruotsink.), lisäksi yksityisiä
Karkussa (suomenk.) ja Helsingissä
(ruotsink.), jotka lopetetaan keväällä 1926.

Alkulima, protoplasma, solun
elävä aines, kaikkien elonilmiöiden
aineellinen pohja. Kem. kokoumukseltaan
se on erilaisten orgaanisten yhdistysten,
valkuais- ja rasva-aineiden, suolojen ja
veden seos.

Alkuluku, luku, mihin sisältyy tasan
vain l ja luku itse; suhteelliset
a:t, kaksi lukua tai useammat luvut,
joilla 1 on ainoa yhteinen tekijä.

Alkunilviäiset (Amphineura),
alkuperäinen nilviäisluokka; pää
vaillinaisesti kehittynyt tai surkastunut,
hermostossa nielurengas ja neljä
poikkisäikeitten yhdistämää pitkittäisjännettä.

Alkunopeus, muuttuvaisella
nopeudella liikkuvan kappaleen nopeus sillä
hetkellä, jolloin liike alkaa.

Alkuopetus, alk. kodin tarjoama
opetus lapsille, sitten myös alimpien
kansanopetuslaitosten antama. Suomen
varhaisimmat a:ta antavat koulut olivat
piispa Gezelius vanhemman toimesta
v:sta 1666 lähtien perustetut kiinteät
pikkukoulut ja kiertokoulut. Kun
kansakouluja ei v:n 1866 kansakouluasetuksen
ilmestyttyä voitu kaikkialle
perustaa, saivat yllämainitut alkukoulut
korvata niitäkin. Kansakoulunopettajien
tuli puolestaan 6 viikkoa vuosittain
opettaa vasta-alkavia, että he pääsisivät
kansakoulun 1. luokalle. Kirkollisia
kiertokouluja oli maassamme 1,283 v.
1915, 1,316 v. 1920 sekä kiinteitä
pikkukouluja 260 v. 1915, 91 v. 1920;
molemmissa yhteensä oli oppilaita 197,721 v.
1915, 170,557 v. 1920. A. saatiin
tyydyttävästi ratkaistuksi vasta
oppivelvollisuuslailla (1921), jossa määrättiin
2-vuotisia alakansakouluja, joita siihen
asti oli ollut vain kaupungeissa,
perustettavaksi myös maalaiskuntiin ja niissä
käynti pakolliseksi. Näitä maalaiskuntien
alakansakouluja oli kiinteitä 778 ja
kiertäviä (tav. kahdessa paikassa olevia)
112 vv. 1921-22 sekä niissä oppilaita
27,885 ja 5,223. Opettajien pätevyysehtona
on päästötodistus 2-vuotisesta alkukouluseminaarista
(ks. t.). Kaupungeissa toimii myös oppikouluihin
valmistavia n. s. valmistavia kouluja.

Alkuperuste l. prinsiippi,
äärimmäinen l. ensimmäinen peruste, jota ei
enää tarvitse eikä voi johtaa mistään
edelläkäyvästä.

Alkupetoeläimet (Creodonta),
pääasiassa eoseeninaikuinen eläinryhmä,
nykyisten petoeläinten, hylkeiden ja
hyönteissyöjien kantamuotoja; ruumis
hoikka, jalat käpälälliset,
petoeläinhampaisto.

Alkupetoeläin Oxyæna syömässä saalistaan Eohippusta.

Alkupitkä ks. Daktyyli.

Alkusointu l. allitteratsioni,
kahden tai useaman sanan alkuäänteiden

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>