Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Ammianus Marcellinus-Amœba
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
pysyväinen, tav. samalla paikkakunnalla
asuvien ja samaan, joskus eri ammatteihin
kuuluvien työntekijäin yhdistys, jonka
tarkoituksena on toimia työehtojen
parantamiseksi. Paikalliset a:t yhdistyvät
tav. koko maan käsittäviksi
ammattiliitoiksi. Tämän vuosisadan
alkupuolilta lähtien ovat työläiset niissä
ammateissa, jotka tulevat kysymykseen
jonkun teollisuushaaran alalla, ruvenneet
yhtymään suuriksi teollisuusliitoiksi.
Paikallisjärjestöksi sanotaan
samalla paikkakunnalla toimivien a:ten yhtymää.
Ammattijärjestö (maajärjestö) on yleinen
keskusjärjestö. Ensim. a:t perustettiin
Englannissa 1700-luvulla. 1800-luvun
jälkipuoliskolla syntyi nykyaikainen
a.-tyyppi ammattiliittoineen, joista osa
1889 liittyi keskusjärjestöksi „General
federation of trade unions”. Englannin
a.-liike on antanut aihetta a.-liikkeen
syntymiseen muualla. Vain
Yhdysvalloissa se on samanaikainen. V.
1881 syntyi siellä keskusjärjestö
„American federation of labor”. Saksassa
a.-liike pääsi vauhtiin n. s.
sosialistilain tultua kumotuksi 1890. Suurin osa
työväkeä on siellä liittynyt sos.-dem.
puolueen kanssa yhteistyössä olevaan,
1890 perustettuun „Generalkommission
der Gewerkschaften Deutschlands” (v:sta
1919 „Allgemeiner deutscher
Gewerkschaftsbund”) muiden liittyessä
kristillisiin, hirsch-dunckerilaisiin tai
riippumattomien a:iin. Ruotsin a:t ovat v:n
1870 jälkeiseltä, ajalta, useimmilla
keskusjärjestönään 1898 perustettu
„Landsorganisationen”. Suomessa a.-liike
alkoi 1880-luvulla. Ensim. ammattiliitot
syntyivät 1890-luvulla. V. 1907
perustettiin keskusjärjestö „Suomen
Ammattijärjestö”, johon 1923 kuului 866 osastoa
ja 48,146 jäsentä. — Sosialististen
ammattijärjestöjen kansainvälinen
ammattijärjestö on v:sta 1919 n. s.
„Amsterdamin Internatsionale”, johon 1922
kuului n. 23 milj. jäsentä.
Viime aikoina ovat myöskin liikeapulaiset,
virkamiehet ja vapaiden ammattien harjoittajat
alkaneet muodostaa ammatillisia järjestöjä.
Ammianus Marcellinus (330-400),
roomal. historioitsija. Hänen teoksensa
„Res gestæ” (käsittelee vuosia 96-378}
on tärkeä lähde keisariajan loppuajan
tuntemiseksi.
Ammobium ks. Eternellit.
Ammon, muin.-egypt. jumala, Teeban
paikallisjumala, suli yhteen
auringonjumalan Ra’n kanssa kehittyen koko
Egyptin ylijumalaksi; tunnettu myös
kreikkalaisten keskuudessa nimellä Zeus
A. Siuahin keitaassa Libyan erämaassa
oli kuuluisa Zeus A:n ennuspaikka.
Animonaali, ammoniumnitraattia
(70-90 %), aluminiumjauhetta (2,5-25 %) ja
vähän hiiltä sisältävä räjähdysaine;
käytetään m. m. kantopommeihin.
Ammoniitit l. ammoninsarvet,
siluurista liitukauden loppuun eläneitä
pääjalkaisia nilviäisiä, joista tunnetaan
vain kivettyneet, monikammioiset, kierteiset
kuoret.
Ammonilaiset, Palestiinan itäosassa
asunut seemiläisheimo, israelilaisten
vihollisia.
Ammonin keidas ks. Siuah ja
Ammon.
Ammonios Sakkas (k. n. 242 j. Kr.),
kreik. uusplatonisuuden perustaja.
Ammonium, atomiryhmä, jossa on 1
atomi typpeä ja 4 atomia vetyä (NH4).
Ei esiinny vapaana vaan a.-suoloissa,
jotka syntyvät amoniakkia neutralisoitaessa
hapoilla. Tärkeimpiä a.-suoloja ovat:
a.-karbonaatti, joka on pääaineksena
hirvensarvensuolassa; a.-kloridi l.
salmiakki, jota käytetään lääkkeisiin,
Leclanchén sähköparistossa, metalleja
juotettaessa y. m. s.; a.-nitraatti,
jota käytetään räjähdysaineiden valmistamiseen;
a.-sulfaatti, apulannoitusaine.
Ammukset, ampumavarat,
ampumatarpeet, kaikki tarvikkeet,
jotka tulevat käytäntöön tuliaseilla
ammuttaessa.
Ammundsen, Ove Valdemar
(s. 1875), tansk. teologi, sikäläisen krist.
ylioppilasliikkeen johtomiehiä; julk.
m. m. „Den unge Luther” (suomen.).
Ammunitsioni (lat.), ampumatarpeet.
Amnell [-eʹl], Johan (1692-1772),
Tammelan kirkkoherra, vapaudenajan
valtiopäivämiehiä 1734-43 (myssy).
Amnestia (kreik.), yleinen armahdus,
valtiovallan luopuminen rangaistusvaatimuksesta
epämääräiseen lukuun määrätynlaisia rikoksia,
vrt. Armahdusoikeus.
Amnion (kreik.), korkeampien
selkärankaisten (matelijain, lintujen,
imettäväisten) sikiötä ympäröivä sisin
sikiökalvo; sisältää valkualsenpitoista
nestettä (a.-vettä, lapsivettä), jossa sikiö
kelluu. — Amniota, amnion-kalvollisten
selkärankaisten (matelijain, lintujen,
imettäväisten) yhteisnimitys.
Amœba (kreik.), juurijalkaisiin
kuuluvia alkueläimiä; ketoton solu, joka
useimmin lisäytyy suvuttomasti.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
