Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Arkkimandriitti-Armeenia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Arkkiherttua (saks. Erzherzog),
Itävallan ent. hallitsijaperheen jäsenistä
käytetty arvonimi. — Arkkimandriitti,
kreik.-katolisessa kirkossa eräiden
luostarien esimies. — Arkkipiispa, piispaa
lähinnä korkeampi, henkilö kirkollisessa
arvoasteikossa. Turun piispa sai 1817
a:n arvonimen. — Arkkipresbyteeri,
„pääpappi", kirkkoherra kat. kirkossa,
myöhemmin arvovirka kat. tuomiokapitulissa. —
Arkkitehti, henkilö, joka on
tieteellisesti tutkinut rakennustaidetta ja
sitä käytännössä harjoittaa laatimalla
rakennuspiirustuksia ja valvomalla
rakennustöitä. A.-tutkinto suoritetaan
meillä Teknillisessä Korkeakoulussa. —
Arkkitehtuuri, rakennustaide, rakennustapa.
— Arkkitehtuurimaalaus, rakennustaiteellisia
kuvia esittävä maalaustaiteen haara.
Luonteenomainen a:n edustaja on Canaletto. —
Arkkiteini ks. Arkkidiakoni. —
Arkkitektoninen, rakennustaiteellinen. —
Arkkitraavi (kreik. ja lat.), liitinpalkki,
antiikkisessa rakennustaiteessa tav. kivinen
poikkikannatin, joka lepää pylväiden kapiteelien
päällä. — Arkkivaari (lat.), arkiston
hoitaja, — Arkkiveisut, alk. irtonaisille
arkeille tai lehtisille painettuja runoja.
Vanhimpia (jo 1670-80-luvuilta) ovat hengelliset
a.; maalliset epähistorialliset a. pääsivät
muotiin 1700-luvun jälkipuoliskolla. [Salokas
(1923).] — Arkkivoltti, rakennust.,
kaariaukon reunaa kiertävä profiloitu lista.
Arkona [-ō’-], Rügenin saaren
pohjoisin kärki, jossa majakka. Siellä oli
vendien varustus ja Svantevit-jumalan
temppeli, hävitetty 1169.
Arkontti (kreik.), korkeimman
virkamiehen nimitys useissa Kreikan
valtioissa, varsinkin Ateenassa.
Arktinen (kreik.), pohjoisnavan
läheinen, pohjoinen.
Arktisen kivikauden alue, pohjoinen
Skandinaavia, suuri osa Suomea ynnä
Vienan-Karjala.
Arktogea l. Arctogea (ks. t.).
Arkwright [ākrait], Sir Richard
(1732-92), engl. keksijä, alkujaan parturi.
Valmisti 1769 parannetun puuvillankehruukoneen.
Arlberg, alppisola Tirolin ja
Vorarlbergin välillä. — A:n rata yhdistää
Itävallan ja Sveitsin rautatieverkot; rak. 1880-84;
siinä on 10,3 km pitkä tunneli.
Arlecchino [lekī’-] (it.), arlekiini,
koomillinen henkilö commedia dell’artessa
(ks. t.). Alk. yksinkertainen, tomppelimainen
henkilö, sitten häpeämätön pilkkakirves.
Arles [arl], kaup. Ranskassa, Rhônen
rannalla. Muinaismuistoja roomalaisajoilta,
m. m. suuri amfiteatteri. 32,000 as.
Armada (esp.), aseellinen voima,
etenkin sotalaivasto ja erikoisesti n. s. Iso
Armada, jonka Filip II 1588 lähetti
Englantia valloittamaan.
Armahdusoikeus laajassa merkityksessä
on oikeus poistaa rangaistavasta teosta
johtuvat laissa säädetyt rangaistusseuraamukset
joko kokonaan tai osaksi. V:n 1919 H. M:n 29 §:n
mukaan on Tasavallan Presidentillä oikeus
yksityisissä tapauksissa, saatuaan
Korkeimman Oikeuden lausunnon, armoa
antamalla kumota rangaistus tai
lieventää sitä. Valtioneuvoston jäsenelle tai
oikeuskanslerille heille menettelystään
virantoimituksessaan tuomitusta
rangaistuksesta voi Presidentti myöntää
armoa vain Valtakunnanoikeuden
esityksestä (Laki Valtakunnanoikeudesta 25/11
1922). Yleinen armahdus, amnestia,
voidaan antaa ainoastaan lailla.
Armatolit, Pohj.-Kreikan
vuoristoseutujen (Armatolian) sotaiset
asukkaat,
Armatuuri (lat.), kaikki varusteet,
mitkä kuuluvat koneeseen tai kojeeseen,
jotta se olisi täydellisessä käyttökunnossa,
esim. hanat, venttiilit, painemittarit y. m.
Armeenia. 1. Kaspian- ja
Mustanmeren välillä oleva, pohjoisessa Rion- ja
Kura-jokiin, etelässä Kurdistanin-vuoriin
rajoittuva tuliperäinen vuorimaa.
jossa ylätasangot ja jylhät vuorijonot
vaihtelevat. Korkein vuori Iso-Ararat
5,156 m. Järvet (Wan, Goktša, Urmia;
laskujoettomia, vähäsuolaisia. Asukkaat:
armeenialaisia, turkkilaisia, persialaisia,
tataareja, venäläisiä, kreikkalaisia,
kurdeja, georgialaisia. Armeenialaiset (A:ssa
n. 1,5 milj.) ovat indoeurooppalaista
kansaa; heitä asuu A:n ulkopuolella eri
maissa n. 1,5 milj. kauppaa harjoittaen.
Kotimaassaan armeenialaiset ovat
maanviljelijöitä ja karjanhoitajia.
 |
Armeenialaiset härkärattaat. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
