Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Armeenian kieli ja kirjallisuus-Armfelt
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Tärkeimmät tuotteet ovat riisi, viini ja
viinirypäleet, puuvilla; vuoret
mineraalirikkaita. — 2. A:n l. Exivanin
neuvostotasavalta, per, 1918; Turkin,
Georgian, Aserbeidžanin ja Persian välissä,
39,000 km2, n. 2 milj. as., pääkaup.
Erivan. — Assyrialaiset
nuolenpääkirjoitukset puhuvat jo A:ssa olevista
valtioista, joiden asukkaat olivat
kaldilaisia. N. 550 e. Kr. A. joutui
indoeurooppalaisten valloittajien alaisuuteen,
sitten Persian, Aleksanteri Suuren ja
seleukidien valtaan, tuli 190 e. Kr.
itsenäiseksi: Iso-A. Eufratin itä-, Vähä-A.
länsipuolella, jotka Tigranes Suuri yhdisti.
A. joutui roomalaisten vaikutuspiiriin
ja oli sitten riitakapulana heidän ja
partialaisten välillä. Persialaiset
anastivat 387 j. Kr. itäisen ja suuremman
osan A:aa. Myöhemmin se kokonaisuudessaan
joutui arabialaisille ja erilaisten vaiheiden
jälkeen 1514 ja 1522 turkkilaisille, paitsi
Persialle jäänyttä itäosaa. Turkin hallitus
on sortanut armeenialaisia ja suosinut
muhamettilaisia kurdeja. Venäjä valloitti
Persialta 1828 Erivanin sekä Turkilta 1878
koillisen A:n (Kara, Batum ja Ardahan). Kun
ei Turkki lupauksistaan huolimatta
parantanut A:n asemaa, ja Venäjä aloitti
ven. A:ssa venäläistyttämisliikkeen,
syntyi maassa itsenälsyysliike, jota
tukahduttaakseen turkkilaiset panivat
toimeen verilöylyjä 1893-96, 1908 ja
maailmansodan aikana, jolloin 700,000 A:n
asukasta sai surmansa. V. 1918 syntyi
entisen Venäjän A:n käsittänyt
Erivanin tasavalta, josta 1920 tuli
neuvostotasavalta ja joka 1921 menetti Karsin
Turkille. V:sta 1922 A. kuuluu
liittovaltiona Neuvosto-Venäjään. —
Armeenian kieli ja kirjallisuus. A: n kieli
kuuluu itsenäisenä haarana indoeuroopp.
kielikuntaan. Kirjallisesti sitä on
käytetty 400-luvulta j. Kr.; tämä n. s.
muinaisarmeenialainen kielimuoto on
säilynyt nykypäiviin oppineiden ja kirkon kielenä.
Kansankieltä lähempänä oleva uudemman
kirjallisuuden käyttämä uusarmeenia on
melkoisesti etääntynyt edellisestä sisältäen
turkkilaisia ja, persialaisia lainasanoja.
Kirjaimisto muodostettu kreikkalaisesta.
Vanhempi kirjallisuus on etupäässä
kirkollista ja historiallista. Mesropin
(k. 441) ja Sahakin (k. 439) toimesta
käännettiin Raamattu y. m. Mooses
Chorenelainen (400-luvulla) on A:n
historiankirjoituksen isä. Vaikeat valtiolliset
olot ovat lamauttaneet henkisiä
harrastuksia; niitä ovat ylläpitäneet etupäässä
siirtolat, varsinkin n. s. mechitarilaisten
veljeskunta S. Lazzaron luostarissa
lähellä Venetsiaa. Viime vuosisadan
puolivälistä huomataan suurempaa
kirjallista virkeyttä: runoilijat S. Šah Azis,
Durian ja tendenssiromaanin „Armeenian
haavat" kirjoittaja Abovian y. m. [Finck
(saks., 1909).] — Armeenian kirkko
perustettiin ja kohotettiin valtiokirkoksi
200-luvulla, liittyi 400-luvulla
monofysitismiin. Se on kansan hajaannuksessa
merkinnyt koossapitävää voimaa.
Kirkon keskuksena ja sen päämiehen
„katolikoksen" asuinpaikkana on
Etšmiadžinin luostari lähellä Erivania, Paitsi
kansallis-armeen. eli gregoriaanista
kirkkoa, jonka jäseniä lienee yli 2 milj., on
unieerattu armeen. kirkko, joka tunnustaa
paaviuden; siinä on n. 150,000 jäsentä.
Armeeraus. 1. Linnoituksen tai
sotalaivan varustaminen tykeillä ja
ammuksilla. — 2. Puu- tai betonipalkin
vahvistaminen, edellisen puulla tai raudalla,
jälkimmäisen raudalla.
Armeija (ransk.), maasota joukko, myös
suurempi joukko-osasto. vrt. Suomen
sotaväki. — Armeijaintendentti,
henkilö, jonka tehtävänä on järjestää
armeijan muonitus ja vaatetus sota-aikana. —
Armeijakunta, divisioonaa lähinnä
suurempi taisteleva yksikkö; esiintyy
ainoastaan suurempien maiden armeijoissa. —
Armeijaratsuväki, suurien
sotilasmaiden ratsuväkidivisioonat, jotka
esiintyvät suljettuina kokonaisuuksina
eivätkä jaettuina jalkaväkidivisioonien
yhteyteen.
Armentières [-mātiä’r], kaup.
Ranskassa, lähellä Belgian rajaa; taisteluita
maailmansodan aikana. 29,000 as.
Armfelt, Alexander (1794-1876),
kreivi, ministerivaltiosihteeri, K. M. A:n
poika. Erottuaan sotapalveluksesta tuli
Suomen Pankin johtajaksi 1831,
ministerivaltiosihteerin apulaiseksi 1834, oli
ministeri valtiosihteerinä 1842-76. A:n
ehdotuksesta Aleksanteri II hyväksyi
m. m. Suomen rahakannan uudistuksen
ja v:n 1863 valtiopäivien koollekutsumisen. —
Armfelt, August Magnus Gustaf
(1826-94), kreivi, taitava maanviljelijä,
valtiopäivämies. — Armfelt, Carl
Alexander (1850-1925). kreivi,
ministerivaltiosihteerin apulainen
1900-01, julkaissut muistelmia ja
kokoelman valtiollisia kirjeitä n. s.
sortovuosilta. — Armfelt, Karl
(1666-1736), kenraali, ylipäällikkönä v:sta 1713
puolusti Suomea suuressa pohjan sodassa
urhoollisesti, mutta menestyksettä; johti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
