Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo / 889-890 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Filippiinit-Filmitaide

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Filippiinit, Yhdysvaltain omistama
Itä-Intian saariston pohjoisin ryhmä,
suurimmat saaret Luzon ja Mindanao;
yht. pinta-ala (Sulu- ja Palawan-saaret
mukaanluettuina) 297,905 km². Useita
tulivuoria, n. 2/3 pinta-alasta metsän
peittämää. Sademäärä runsaanlainen
(2,000-4,000 mm), runsain itärannikolla.
Asukkaita n. 11 milj., suurin osa
malaijeja; saariston alkuasukkaat,
metsäläisinä elävät kääpiömäiset negriitot, joita
on enää n. 23,000, asuvat saarten
sisäosissa. Viime aikoina on saarille
siirtynyt verraten paljon kiinalaisia,
amerikkalaisia, espanjalaisia ja japanilaisia.
12 % maasta on viljelty; tärkeimmät
tuotteet riisi, manillahamppu, kopra,
sokeriruoko ja tupakka. Metsistä
saadaan rakennuspuuta, kautsua, bambua,
rottinkia ja väripuita. Kulta-, rauta-,
hopea-, kupari-, kivihiilirikkauksia on.
Vasta senjälkeen kuin amerikkalaiset
saivat saaret haltuunsa, on
luonnontuotteita alettu järkiperäisesti ottaa
käytäntöön. — Pääkaup. Manila. —
Saariston löysi Magalhäes 1521. V. 1565
alkoivat espanjalaiset sitä vallata ja nimensä
se sai Filip II: n mukaan. Espanjan hallussa
se säilyi v:een 1898, jolloin Espanja pakotettiin
se luovuttamaan Yhdysvalloille korvausta vastaan.

Puhveli vetojuhtana Filippiineillä.

Filippiläiskirje, Paavalin vankeudestaan
n. 63 e. Kr. Filippoin seurakunnalle
kirjoittama U:n T:n kirje. [Nicolay (1919).]

Filippoi, muinaisaikainen kaup.
Traakiassa. Siellä Antonius ja Octavianus
42 e. Kr. voittivat Brutuksen ja
Cassiuksen. F:ssa oli Paavalin n. 50 j. Kr.
perustama kristillinen seurakunta.

Filippopoli (bulg. Plovdiv),
Bulgaarian toiseksi suurin kaup. Maritzan
varrella. 65,000 as.

Filippos, Makedonian kuninkaita. —
1. F. II, hallitsi 359-336 e. Kr. Kohotti
Makedonian suurvallaksi. Valloitti
Amfipoliin 357, Potidaian 356, koko
Tessalian 352, voitti Ateenan ja Teeban
Kaironeiassa 338. Valittiin 337
kreikkalaisten ylipäälliköksi Persiaa vastaan
aloitettavassa sodassa. — 2. F. III (V),
kuninkaana 220-179 e. Kr. Roomalaisten
voittama 197.

Filippus. 1. Jeesuksen opetuslapsi,
kotoisin Betsaidasta. — 2. Evankelista,
Jerusalemin seurakunnan luottamusmiehiä,
levitti evankeliumia m. m. samarialaisten
keskuudessa.

Filipstad, kaup. Ruotsissa,
Vermlannissa. 5,000 as.

Filisiini-valmisteet, eräiden
saniaisten juurakosta valmistettuja
matolääkkeitä.

Filistealaiset, entisajan kansa
Palestiinassa, asui Välimeren rannikolla
Egyptin rajalta Jaffaan. Ahdistelivat
juutalaisia, kunnes David heidät voitti.

Filler, unk. vaihtoraha = 1/100 Unkarin kruunua.

Fillmore [filmōə], Millard
(1800-74), Yhdysvaltain presidentti 1850-53.

Filmanit, koltat (ks. t.).

Filmi (engl.), bromihopeagelatiinilla
päällystetty, taipuva, tavallisesti
selluloidinen valokuvauslevy. Käytetään sekä
tavallisia että eritoten eläviä kuvia
otettaessa. — Filmitaide, näytelmä- ja
näyttämötaiteen erikoismuoto, johon sisältyy
filmaaminen l. filmidraamojen valmistaminen
ja niiden esittäminen valkealla kankaalla.
Kun filmidraaman on tultava toimeen ilman
sitä suurta vaikutus- ja havainnollistamiskeinoa,
joka sisältyy ihmisääneen, ovat sen ilmaisukeinoina
pääasiallisesti liikkeet ja mimiikki.
Kuvien välillä käytetään tekstiä, kun
selitykset ovat välttämättömiä. Toisaalta
filmiesitys on havainnollisempikin kuin
puhedraama, se kun ei ole sidottu
ahtaaseen näyttämöön, vaan filmaus voidaan
toimittaa mitä vaihtelevimmassa
ympäristössä ja tapahtumapaikkaa yhtämittaa
muuttaa sekä käyttää vaikuttavia
teatterikeinoja (räjähdyksiä, tulipaloja).
Havainnollisuutta lisää sekin, että
milloin sopivia ympäristöjä ei muuten ole
olemassa, on rakennettava kokonaisia
katuja rakennuksineen, koska
puhenäyttämöiden kulissit filmattaessa armotta
paljastuvat. Filmivalokuvaus, milloin
sitä ei toimiteta ulkoilmassa,
tapahtuu tav. suurissa atelieereissa.
Johtava maa f:n alalla on Yhdysvallat.
Myöskin Suomessa on alettu valmistaa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>