Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo / 1075-1076 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Haakon Jaarli-Haapaniemi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Sai kauan taistella muita kruununtavoittelijoita,
m. m. appeansa Skule-jaarlia vastaan. Alisti
Norjan ylivaltaan Islannin ja Grönlannin.
— 3. H. V Maununpoika l. Pitkäsääri
(1270-1319), hallitsi 1299-1319. — 4. H. VI
Maununpoika (1340-80), Ruotsin kuninkaan Maunu
Eerikinpojan poika, Norjan kuningas 1343-80,
Ruotsin 1362-63. H:n kuninkaanvaali oli ensimmäinen,
jossa suomalaiset olivat mukana. Menetti Ruotsin kruunun
Albrekt Mecklenburgilaiselle. — 5. H. VII (s. 1872),
Tanskan kuninkaan Fredrik VIII:n poika. Valittiin
Norjan kuninkaaksi 1905.

Haakon VII.

Haakon Jaarli (k. 995), jaarli Sigurd
Laden poika, puolen Norjan tosiasiallinen
hallitsija. Johti vastustusta kristinuskoa
vastaan. Voitti 986 jomsviikingit (ks. Jomsborg);
kukistui siveettömyytensä takia.

Haaksirikko, laivan joutuminen
perikatoon, joko ajautumalla karille,
pirstoutumalla tai törmäämällä yhteen toisen
laivan kanssa. H:ksi luetaan myös
laivan palo ja vuoto aavalla merellä. vrt.
Merivahinko.

Haalogaland [hōl-], keskiajalla
silloisen Norjan pohjoisin maakunta, nyk.
hiippakunnan nimenä.

Haamilaiset, suuri pohjois- ja itäafr.
kansanryhmä, joka toisinaan luetaan
peemiläisten ja indoeurooppalaisten
ohella kaukaasialaisen rodun ryhmäksi,
toisinaan omaksi eri roduksi. H:ia ovat
berberit, tuaregit, egyptiläiset, bedžat,
gallat, somalilaiset, massai-kansa;
haamilaista ainesta on sitäpaitsi lukuisissa
Afrikan sekakansoissa. Puhdas haamilaistyyppi
on isokasvumen, pitkäkalloinen, ruskeaihoinen.
— Haamilaiset kieliryhmät: berberikielet,
muinais-egypti ja kušilaiset kielet (Abessiiniassa
ja sen ympäristössä).

Haapa (Populus tremula), yleinen
puu Euraasian ja Amerikan pohjoisosissa;
meillä koko maassa. Kaksikotinen, kukat
norkoissa. Puu valkeata, keveätä, pehmeätä;
käytetään tulitikkuteollisuudessa sekä puumassaksi.
Kuoressa runsaasti parkitusaineita.

Haapajärvi. 1. Pitäjä Oulun läänissä,
Kalajoen latvoilla, 722 km², 7,859 as.
(1923). Kirkonkylä taajaväkinen yhdyskunta
v:sta 1924. — 2. Rukoushuonekunta Kirkkonummen
pohjoisosassa, Uudellamaalla.

Haapakoski. 1. ks. Vaajakoski.
— 2. Rautatieasema Savon radalla 7 km
Pieksämäeltä pohjoiseen.

Haapakoski (Lagerblad), Anna
(1741-81), uskonnollinen haaveilija, asui Porissa.

Haapamäki, kylä Keuruulla;
rautatieasema, jossa Elisenvaaran-H:n
rata yhtyy Pohjanmaan rataan. Vaasasta 192,
Tampereelta 114 km. 8-luokk. yhteiskoulu.

Haapana (Anas penelope), sorsalaji,
yleinen koko maassamme, mutta varsinkin Pohjois-Suomessa.

Haapanen, Toivo (s. 1889), suom.
musiikintutkija, dosentti. Julk. tutkielmia
Helsingin yliopiston kirjastossa säilytetyistä
keskiaik. liturgisista nuottijätteistä:
„Verzeichnis. I. Missalia" (1922), ,,Die
Neumenfragmente" (1924).

Haapaniemi. 1. Vaajakosken rautatieaseman
ent, nimi. ks. Vaajakoski.
— 2. Kuopion kaupunginosa. — 3. Maatila
Rantasalmella. H:ssä toimi Y. M.
Sprengtportenin aloitteesta perustettu
sotakoulu 1780-88 ja 1790-1808. Se
muutettiin 1812 kenttämittausosastoksi,
laajennettiin 1816 yleiseksi upseerikouluksi
ja siirrettiin 1819 Haminaan. [Tigerstedt
(ruots., 1910).]

Haapaniemen sotakoulu.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>