Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo / 1077-1078 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Haaparanta-Haartman-Gustafsson

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Haaparanta (ruots. Haparanda), kaup.
Ruotsissa, Tornionjoen länsirannalla, n. 2 km
sen suulta; rautatiesilta yhdistää Suomen ja
Ruotsin rautatieverkot toisiinsa. 2,700 as.

Haaparanta. Taustassa Tornion kirkko, oikealla rautatiesilta.

Haaparousku, haapasieni
(Lactarius flexuosus), helttasieni; sisältää
valkoista maitiaisnestettä; lakki 5-15 cm
leveä, punasinervän harmahtava; syötävä.

Haapasaari (ruots. Aspö), Suomenlahden
saari, Kotkasta n. 25 km kaakkoon; oma kunta ja
seurakunta; luotsi- ja tullivartioasema; 4,3 km²,
293 as. (1923).

Haapasalo, Johannes (s. 1880),
suom. kuvanveistäjä. — Haapasalo,
Kreetta (1813-93), kanteleensoittaja
Vetelistä. Katovuosina ansaitsi elatuksensa
laululla ja kanteleensoitolla. ,,K. H:n
kannel"-nimisen hengellisen laulun sävelmä
on toisinto kansansävelmästä: „Minä seisoin
korkealla vuorella". Kuva ks. Ekman, R. V.

Haapavesi, kunta Oulun läänissä
Pyhäjoen keskijuoksun kahden puolen;
kansanopisto, kotitalousopisto; kylpylaitos;
1,078,5 km², 7,978 as. (1923).

Haapsalo (vir. Haapsalu, saks.
Hapsal), kaup. Virossa, Itämeren rannalla,
satama- ja kylpykaup. 5,000 as.

Haarahaukat (Milvus),
petolintusuku; pyrstö pitkä, syvälti
kaksihalkoinen. Meillä ruskea
h. (M. Korschun) joskus tavattu.

Haarakaukoputki, tykistötähystykseen
käytettävä kaukoputki, jonka ylälinssit ovat
haaramaisten suppilojen päissä.

Haaremi (arab.), muhamettilaisen asunnon
naisten osasto sekä siinä asuvat naiset.

Haarla, Lauri (s. 1890),
näytelmäkirjailija. Teoksia: „Sophonisbe",
Onni maallinen". „Lemmin poika", „Hanuumanin
tytär", ,,Synti", „Uskottomuus", runokokoelma
„Saarretun näkyjä".

Haarlem, kaup. Hollannissa;
renessanssirakennuksia (teurastuslaitos, nyk.
valtionarkisto); ympäristössä laajoja
kukkaviljelyksiä, 80,000 as.

Haarlem. Valtionarkisto.

Haarniska (ruots.), keskiaik. sotilaan
rinnan ja selän metallilevyinen suoja; vielä
aikaisemmin niin sotilaan kuin hevosenkin varustus.

Haarniskoita.

Haartman, Gabriel Erik von
(1757-1815), suom. lääkäri. Turun yliopiston
prof. v:sta 1784, rehtori 1808-09,
Collegium Medicumin esimies ja senaattori
v:sta 1811. — Haartman, Juhana
(1725-87), Turun yliopiston ensim.
suom.-synt. lääketieteen prof. (v:sta 1765).
Julk. ensim. ruotsink. lääkärikirjan
(1759 ja 1763), jossa myös suomalaisia
kasvien nimiä. Yliopistoll. stipendirahaston
perustaja. — Haartman, Lars
Gabriel von (1789-1859), suom. valtiomies,
vapaaherra. Turun ja Porin läänin maaherrana
1831-40, valtiovaraintoimituskunnan päällikkönä
1840-58, Senaatin varapuheenjohtajana 1841-58.
H. pani toimeen 1840-42 rahansuorituksen (ks.
Raharealisatsioni), maaverojen järjestelyn
ja tullitaksan uudistuksen, edisti elinkeinoja
ja kulkuneuvoja (Saimaan kanava). H. („Hänen
Hirmuisuutensa") oli Nikolai I:n aikaisen
virkavallan huomattavin edustaja.
[Danielson-Kalmari (Oma Maa V 1924).]

L. G. v. Haartman.

— Haartman, Viktor von (1830-95),
suom. hallitusmies. Suomen Pankin johtokunnan
puheenjohtaja 1866-70, sitten senaattori ja
1871-82 valtiovaraintoimituskunnan
apulaispäällikkö, samalla jonkun aikaa
Kouluylihallituksen jäsen ja puheenjohtaja,
Suomen asiain Pietarissa olevan komitean
jäsen 1882-88, maamarsalkka 1888 ja 1891.

Haartman-Gustafsson, Greta von
(s. 1889), suom. oopperalaulajatar.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>