Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo / 1195-1196 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Hermes-Hermosto

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Hermes, kreik. jumala, roomalaisten
Mercurius, Zeuksen poika,
paimenjumala, jumalten sanansaattaja, vie
sielut Hadekseen, kaupan, teiden, matkamiesten,
varkaiden suojelija, kaunopuheisuuden ja
urheilun edistäjä, lyyran keksijä. H:n
tunnusmerkit: siivet kantapäissä tai hatussa
ja hartioissa sekä caduceus-sauva.

Hermes.

Hermes, Andreas (s. 1878), saks.
keskustapoliitikko. Elintarveministerinä
1920-22, rahaministerinä 1922-23.

Hermi (kreik.), neliskulmainen patsas,
joka päättyi henkilön päätä esittävään
kuvaan. Sellaisia pystytettiin muin.
Kreikassa tienhaaroihin ja toreille, ja
olivat ne pyhitetyt Hermekselle.

Hermione, muinaiskreik. satamakaup.
Argoliissa.

Hermione, kreik. taruolento,
Menelaoksen ja Helenan tytär,
Neoptolemoksen, myöh. Oresteen puoliso.

Hermite [ermi’t], Charles
(1822-1901), ransk. matemaatikko, tutkinut
elliptisiä funktsioneja ja 5:nnen asteen yhtälöitä.

Hermon, V:ssa T:ssa usein mainittu
vuori Syyriassa, Antilibanonin eteläosa.

Hermosolut l. neuronit,
hermoston alkeisosat, isoja soluja, joissa
erotetaan itse solu (ganglio-solu) ja sen
rihmamaiset lisäkkeet. Viimeksimainittuja on
kahdenlaisia: lyhyitä, haaraisia

Hermosoluja dendriitteineen. Yksi-, kaksi-, monipäinen hermosolu, n neuriitti.

Hermosäie kalvoineen. a keskilieriö, b kaksoiskartiomainen paksunnos, m hermoydin, n ulkopuoleinen hermotuppi, s Ranvier’n rengas.

alkulimasäikeitä, dendriittejä,
ja pitkiä haarattomia hermosäikeita,
neuriitteja. Lisäkkeittensä välityksellä
h. ovat yhteydessä keskenään, aistimien,
lihas- ja rauhassolujen kanssa. H:ja on
keskushermostossa, sisälmyshermoston ganglioissa,
pintahermostoon kuuluvissa ganglioissa
sekä näkö- ja kuuloelimissä. Hermosäikeen
tärkein osa on n. s. keskilieriö, jonka
ympärillä on n. s. hermoydin (tämän
ympärillä saattaa olla vielä n. s. hermotuppi),
sellaisia ovat aivoista ja selkäytimestä
lähtevät hermosäikeet; aivoissa ja
selkäytimessä kulkevat hermosäikeet ovat
hermotuppea, aivoissa olevat myös hermoydintä
vailla. — Hermosäiekimpuista rakentuvat
hermot, jotka välittävät yhteyttä
keskushermoston ja hermosolujen sekä
ruumiin eri osien välillä. Ärsytyksen

Ihmisen hermosto.

johtumisen suunnan mukaan erotetaan
keskihakuisia ja keskipakoisia hermoja;
edellisissä johtuu aistimissa vastaanotettu
ärsytys keskushermostoon, jälkimmäisissä
päinvastoin; edellisiä ovat tuntoja
aistinhermot, jälkimmäisiä liikunto-,
eritys- ja verisuonien liikuntohermot
(viimeksimainitut säännöstelevät suonien
supistumista ja laajenemista);
ehkäisyhermot, jotka voivat olla sekä
keskihakuisia että -pakoisia, vaikuttavat
erinäisten elinten toimintaan ehkäisevästi,
säännöstelevästi. — Hermosto,
hermosoluista ja näiden lisäkkeistä
muodostuneet, eläin- ja ihmisruumiin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>