Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo / 1199-1200 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Herodias-Herran oppi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Uudisti Jerusalemin temppeliä.
Murhautti puolisonsa Mariamnen ja kolme
poikaansa, Betlehemin lastenmurhan
toimeenpanija. — 2. H. Antipas (n. 20
e. Kr. - n. 40 j. Kr.), hallitsi 4 e. Kr.
-39 j. Kr., ed. poika. Nai velipuolensa
vaimon Herodiaan; roomalaisten
erottama ja karkoittama. — 3. H.
Agrippa I (10 e. Kr. - 44 j. Kr.),
hallitsi osaa valtakunnasta v:sta 39,
koko maata 41-44.

Herodias, Herodes Suuren pojantytär,
vietteli tyttärensä Salomen tanssilla
miehensä Herodes Antipaan mestauttamaan
Johannes Kastajan.

Herodotos (n. 484 - n. 425 e. Kr.),
kreik. historiankirjoittaja, ,,historian
isä". Kirjoittanut v:een 479 e. Kr.
ulottuvan laajan Itämaiden ja Kreikan
historian (suomen. 1907-10). [Höck (saks.).|

Heroiini, diasetyylimorfiini,
narkoottinen aine, jonka kloorivety-yhdistystä
käytetään lievikkeenä yskässä, hinkuyskässä,
astmassa y. m.

Heroinen (kreik.), sankarillinen,
urhoollinen. — Heroismi, sankarillisuus.

Hero ja Leandros, hellenistis-aikaisen
lemmentarinan henkilöt. He asuivat
kumpikin eri puolella Hellespontosta,
jonka yli Leandros joka yö ui H:n
tornissa palavan lampun ohjaamana;
hukkui eräänä yönä, kun lamppu sammui,
jolloin Hero myös hukuttautui.

Hérold [ero’ld], Louis (1791-1833),
ransk. säveltäjä. Sävelsi koomillisia oopperoita,
joista parhaat „Zampa" ja „Le pré aux clercs".

Heron Aleksandrialainen (n. 100
e. Kr.), monipuolinen kreik. matemaatikko
ja fyysikko, jonka teoksista vain osa on
säilynyt. Näissä m. m. ensi kerran esitetään,
miten kolmion alan voi laskea sivujen
pituuksista, sekä toisen asteen yhtälön
yleinen ratkaisu ilman geometrisia
apuneuvoja. Fysiikassa hän käsitteli
valo-opin ilmiöitä, sovelsi mekaniikkaa
(heittokoneet) sekä tutki ilman paineen
vaikutuksia ja käyttöä erinäisiin kojeisiin.

Heronin pallo, umpinainen, osaksi vedellä
täytetty astia, jonka suulle on ilmatiiviisti
sovitettu lähelle astian pohjaa ulottuva putki.
Kun astiaan puhalletaan tai pumpataan ilmaa
tämän putken kautta, niin sen paine puristaa veden
suihkuna ulos astiasta.

Heronin pallo.

Heronin suihku, yhdistetty kolmesta
astiasta, kahdesta umpinaisesta pallosta
ja yhdestä avoimesta lautasesta. Nämä ovat
osaksi täytetyt vedellä. Lautaselta vesi
juoksee alempaan palloon sen pohjan
lähelle päättyvää putkea AB myöten.
Tällöin ilma puristuu pallossa kokoon.
Puristus leviää CD putken kautta ylemmän
pallon ilmakerrokseen ja nostattaa tämän
pallon veden sen pohjalle päättyvän EF
putken kautta suihkuna ulkoilmaan. H. s. lakkaa
vaikuttamasta, vasta kun vesi loppuu ylemmästä
pallosta, sillä ulos suihkunut vesi putoaa
takaisin lautaselle, pitäen sitä täytettynä.

Heronin suihku.

Heros (kreik.), (taru)sankari; puolijumala.

Herostratos, efesolainen, joka 356
e. Kr. poltti kotikaupunkinsa kuuluisan
Artemiin temppelin vain saadakseen
nimensä säilymään jälkimaailmalle.
Siitä sananparsi H:n kuuluisuus.

Herpes (kreik.), rohtuma, rokahtuma.

Herpman l. Härkman, Gabriel,
Juhana ja Kustaa, kolme Keuruun
papin poikaa; kunnostautuivat puolustaessaan
kotipitäjäänsä venäläisiä vastaan 1714-15.
Aiheena Betty Elfvingin (Auran) romaanissa
,,Härkmanin pojat".

Herra (msaks. hêriro), itsenäisessä
asemassa olevan miehen arvonimi, jota
Pohjoismaissa käytettiin alk. vain
ritareista ja hengellisistä, laajeten sitten
1700-luvulla ulottuvaksi kaikkiin n. s.
säätyhenkilöihin; nykyisin käytetty
kaikissa kansanluokissa. Käytetään
kuitenkin toisinaan osoittamaan milloin
työmiehen, milloin talonpojan vastakohtaa.

Herrainpäivät l. herrainkokous,
nimitys, jota Ruotsissa keskiajalla ja
1500-luvulla, vieläpä myöhemminkin,
käytettiin valtakunnankokouksista, koska
niihin alk. kutsuttiin vain „herroja",
s. o. maallisia ja hengellisiä ylimyksiä.

Herrala, rautatieasema
Riihimäen-Lahden rataosalla.

Herran oppi, didake (ks. t.).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>