- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo /
1309-1310

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Hyötäminen-Häme

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


kohoaa räjähdysmoottoreissa aina
40 %:iin ja voi vesiturbiineissa ja
sähkökoneissa nousta yli 90 %:kin.

Hyötäminen tarkoittaa
puutarhanhoidossa kasvien viljelemistä lämmön,
ravinnon, kosteuden ja kasvuajan
pituuden puolesta luonnollisia edullisemmissa
olosuhteissa. H. tapahtuu etupäässä
lavoissa ja ansareissa. Sen
tarkoituksena on sadon lisääminen ja sen
korjuuajan asettaminen taloudellisesti
edullisimpaan ajankohtaan.

Håkansson [hōk-], Olof (1695-1769),
ruots. talonpoika, talonpoikaissäädyn johtava
mies vapaudenajalla, us. puhemiehenä (hattu).

Hård [hō-], Johan Ludvig
(1719-98), ruots. eversti, hovipuolueen
vallankaappaussuunnitelman tekijä (1756). —
Hård, Karl Gustav (1674-1744),
ruots. kenraali, „kaarlelainen", valtaneuvoksena
1727-39.

Hårleman [hōr-], Karl (1700-53),
ruots. arkkitehti, Tessinien jälkeen
hovi- ja yli-intendentti.

Hägg, Axel Herman (1835-1921),
ruots. syövytystaiteilija ja vesivärimaalaaja.
Kuvannut vars. kirkkoja. — Hägg, Gustaf
(1867-1925), ruots. säveltäjä ja muusikko, Tukholman
musikaalisen akatemian prof.; säveltänyt
urkukappaleita, kamarimusiikkia y. m.
sekä suom. kansanlaulujen sovituksia.

Häiriöt l. perturbatsionit,
tähtit., taivaankappalten ratojen
poikkeamiset säännöllisestä, tavallisesta
ellipsimuodosta. Ne riippuvat toisten
taivaankappalten Newtonin lain mukaisesta
vetovoimasta.

Häkilä l. häkylä, piikeillä
varustettu harja tai kampa, jota käytetään
pellavan, hampun, juutin y. m. varsisyiden
lihtaukseen.

Häkkilinnut. Yleisimpiä h:uja ovat
papukaijat ja kanarialinnut. [Aimala,
,,Tavallisimmat häkkilintumme" (1920).]

Häkli, Lallukka ja Kumpp.
ks. Lallukka, Juho.

Häkä, kaasuseos, joka syntyy
orgaanisten aineiden tai hiilen palaessa
riittämättömässä ilmassa, esim. kun uuninpellit
suljetaan liian aikaisin. H:n myrkyllisyys
johtuu siinä olevasta hiilimonoksidista.

Hälleflinta (ruots.), felsiitti,
hienorakeinen tai tiivis liuskekivilaji,
väriltään vaihteleva. Etelä-Suomen ja
Keski-Ruotsin peruskallion poimuttuneissa
muodostumissa.

Hällsten, Konrad Gabriel
(1835-1913), suom. lääkäri, fysiologi; järjesti
ensim. fysiol. laboratorion Helsingin
yliopistoon. Anatomian ja fysiologian
prof. v:sta 1874, fysiologian v:sta 1882.
H:n tutkimukset käsittelivät etupäässä
yleistä hermo- ja lihas- sekä
keskushermoston ja silmän fysiologiaa.

Hällström, Gustaf Gabriel
(1775-1844), fyysikko, Suomen etevimpiä
luonnontutkijoita. Suurinta huomiota
herättivät hänen tutkimuksensa veden
tiheydestä 0° ja 30° välillä, joista selvisi,
että vedellä on suurin tiheys
+4,108-asteisena. Tutkinut edelleen
sointuja („De tonis combinationis"),
ilmanpaineen määräaikaisia muutoksia,
yöhalloja ja Suomen rannikon kohoamista.
Teki monivuotisia havaintoja Helsingin
ilmastosta. Yliopiston rehtori m. m. 1829-32,
Talousseuran puheenjohtaja 1817 ja 1820,
Suomen Tiedeseuran perustajia.

illustration placeholder

G. G. Hällström.



Hälsingborg [-bo’rj], satamakaup.
Ruotsissa, Juutinrauman rannalla,
vastapäätä Helsingöriä. Rautatieyhteys
höyrylauttaliikkeen välityksellä Tanskan
rautateiden kanssa; vilkasta teoll. ja
merenkulkua. 50,000 as.

Hälsingland, maakunta Ruotsissa,
Pohjanlahden rannalla; kaupunkeja:
Söderhamn ja Hudiksvall.

Häly, ääni, joka syntyy jaksottomista
värähtelyistä; vastakohta: sävel.

Hälytyslaitos, itsetoimiva tai
käsinhoidettava laite, joka ilmoittaa tulipalon,
varkaiden murron, liiallisen kuumuuden
j. n. e., vapauttaen vartioimisesta tai
huojentaen vartijain työtä tai jouduttaen
avun saantia. vrt. Palokello,
Sprinkleri, Sähkömerkinantolaitteet.


Hälytyspaikka, sot. Kun liikkeellä
oleva joukko asettuu levolle, niin
määrätään sille erikoinen h., jossa
hälytyksen tapahtuessa kokoonnutaan
taisteluvalmiina.

Häme, Suomen hist. maakunta, 60° 30’
ja 63° 35’ välillä pohj. lev.; läntisin
paikka (Somerolla) n. 1° 40’ länt. pit.
ja itäisin (Valkealassa) n. 2° 10’ it. pit.
Helsingistä lukien. Nykyisin H. on jaettu
Hämeen, Vaasan, Mikkelin, Kuopion,
Uudenmaan ja Viipurin läänien kesken.
— H:n luonto lukuisine saarekkaine,
lehtirantaisine järvineen ja metsäisine
harjuineen on kaunis ja vaihteleva.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:14:08 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/1/0717.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free