Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo / 1311-1312 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Hämeenkangas-Hämähäkit

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Pohjois-H. on jylhempää ja suurpiirteisempää;
vuoret ovat jyrkemmät, metsät koskemattomammat,
järvet laajemmat. — Etelä-H. oli jo
kivikaudella asuttua, Pohjois-H. sensijaan
Jämsästä alkaen uudelle ajalle saakka sankkaa
saloa, joka vasta Kustaa Vaasan toimesta asutettiin
pysyvästi. Kristinusko alkoi levitä H:een
Tuomas-piispan aikana; Birger Jaarlin 1249
tekemä ristiretki ja rakentama linna vakiinnutti
H:ssä sekä Ruotsin vallan että kristinuskon.
— Vaakuna ks. kuvaliitettä I osan alussa.

Hämeenkangas, yhteinen nimi
Satakunnassa luoteeseen kulkeville
vierinkiviharjuille. Siihen kuuluvat m. m.
Vatulan-, Soinin- y. m. harjut ja se
on tavallaan Kangasalan, Kalevankankaan
ja Pyynikin harjujonon jatkoa.

Hämeenkyrö, kunta Turun ja Porin
läänissä, Satakunnan itäosassa,
Kyrös-joen reitin ympärillä; Kyröskosken
paperitehdas; 486,8 km², 8,859 as. (1923).

Hämeenlinna.

Hämeenlinna (ruots. Tavastehus),
Hämeen läänin pääkaup., Vanajan reitin
länsirannalla. Vanha, todennäköisesti
Birger Jaarlin ristiretken aikainen
linna, alaosa harmaasta kivestä,
ylempää tiilistä muurattu, v:sta 1836
kuritushuoneena ja työvankilana. V. 1798
rakennettu kirkko, renessanssityylinen
raatihuone, Engelin tyyliin rakennettu
lääninhallituksen ja maaherran talo,
lyseo, suom. ja ruots. yhteiskoulu, hist.
museo. Teollisuuslaitoksista
huomattavimmat H:n verkatehdas ja Kariston
kustannusliike. 6,947 as. (1923). — H:n
historia alkaa siitä linnakylästä, joka
muodostui linnan pohjoispuolelle ja joka
sai 1638 kaupunginoikeudet. Muutettiin
nyk. paikalleen 1779; paloi m. m. 1831.
[Ailio (Kaikuja Hämeestä VI, 1901);
Ailio, „Hämeen linnan historia" I
(1917).] — Hämeenlinnan maaseurakunta,
97,2 km², 2,408 as. Karlbergin
kartano ja puisto, Aulangonvuori ja näköalatorni.

Hämeenlinna. Linna.

Hämeen lääni, alk. Hämeen
linnalääni. V. 1635 yhdistettiin Häme ja
Uusimaa yhdeksi lääniksi, erotettiin
1831 itsenäiseksi. Pääkaup. Hämeenlinna.
Lääni jakautuu Ruoveden, Pirkkalan, Tammelan,
Hauhon, Jämsän ja Hollolan kihlakuntiin;
17,493 km², 368,088 as. (1923).

Hämeen Läänin Maanviljelysseura, per. 1894.

Hämekoski l. Jananus,
Läskelänjoen (Harlun pitäjässä) voimakkain
koski; 3 km Jänisjärvestä, 802 m pitkä,
11,6 m korkea, 5,259 hevosv. Sen partaalla
Värtsilä o.-y:n omistama raudansulatto ja
faneeritehdas (ent. Ilämekosken paperitehdas).
— Hämekoski, rautatieasema
Jänisjärven-Läskelän radan varrella.

Hämähäkit (Aranea), h.-eläinten
lahko. Erittävät takaruumiinsa rauhasista
nestettä, joka ilmassa jähmettyy rihmaksi
ja josta valmistavat pyyntiverkkoja, asuntoja,
rihmasiltoja, munakoteloita y. m.
Imeviä petoeläimiä; leukoihin aukeaa
myrkkytiehyitä. Heimoista mainittakoon
lintu-h:t (ks. t.), verkkoistujat
(Argiopidœ), jonka edustajia on esim.
risti-h. (Epeira diademata),
suppilo-h:t (Agalenidæ), m. m.
vedenalaisista kellomaisista asunnoistaan,
tunnettu vesi-h. (Argyroneta aquatica)

Rantajuoksija.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>