Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo / 1419-1420 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Ionisoituminen-Irenæus

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

noudattaa mitä herkimmin anodin ja hilan välisen
sähköjännityksen vaihteluja. Elektronivirtauksen
energiamäärä on paljoa suurempi kuin
apuelektrodien välillä vaihtuvat energiamäärät;
tästä johtuu i:n vahvistajavaikutus. I:ea voi
käyttää myös detektorina sekä värähtelijänä
(radiopuhelimen lähetyskoneessa). vrt. Radio.

Ioniputki. Merkinnät samat kuin kaavakuvassa.

Ionisoituminen, molekyylien
jakautuminen ioneihin.

Ionit (kreik.), ne sähköllä varatut osat,
anioni ja kationi, joihin liuotettu aine
osaksi jakautuu (vrt. Elektrolyysi
ja Dissosiatsioni). Jos liuokseen
asetetaan kaksi elektrodia, joiden välillä
vallitsee sähköjännitysero, niin i.
joutuvat liikkeelle; täten sähkövirran
johtuminen liuoksessa käy mahdolliseksi.
I:n varaukset ovat pienimmän mahdollisen
varauksen, sähköerkaleen (saks. Elementarquantum)
kokonaiskerrannaisia; itse tämä pienin varaus on
vetyionilla. Useat i. ovat värilliset, esim.
kupari-ioni sininen. — Kaasu-i.
syntyvät (vähissä määrin) siten, että
kaasumolekyylistä eroaa yksi elektroni,
negatiivinen ioni, jäännöksen jäädessä
positiiviseksi ioniksi. Tämän ilmiön,
ionisoitumisen, aiheuttavat ultraviolettisäteet,
kova kuumennus, röntgen- tai radioaktiiviset
säteet, ionisysäys (α-säteiden tai
katodisäteiden törmätessä yhteen molekyylin
kanssa). Kaasu-i:lla saattaa olla
erittäin suuri nopeus. — Ionisäteet,
positiivisista kaasu-i:sta muodostuvat
α- ja katodisäteet.

Iorga [žorgə], Nicolae (s. 1871),
rom. poliitikko, historiantutkija ja
kriitikko, Romaanian kansallisen
uudestisyntymisen johtajia. Julk. vars.
ranskaksi suuren joukon teoksia Romaanian
ja Turkin historiaista sekä runoja.

Iota, i:n kreik. nimi. „Ei i:akaan”,
ei rahtuakaan.

Iowa [aiəuə], liittovaltio
Yhdysvalloissa, Mississippi- ja Missouri-jokien
välissä. Aaltomaista tasankoa (preeriaa),
noin puolet maasta viljan (maissin ja vehnän)
viljelyksessä. Yhdysvaltain tärkein sianhoitovaltio.
145,400 km², 2,4 milj. as. Pääkaup.
Des Moines.

Iowa City [aiəuə sitti], kaup. Iowan
valtiossa, Mississippi’n lisäjoen Iowan
varrella; yliopisto; 8,000 as.

Ipecacuanhá [-a’nja],
oksetusjuuri, Rubiaceœ-heimoon
kuuluvan Brasiliassa kasvavan Uragoga
Ipecacuanhan kuivattu juurakko; sisältää
kefaeliini- ja emetiini-nimisiä
alkaloideja; oksetusaine, yskänlääke.

Ipso jure (lat.), oikeuden
säännöksestä.

Ipswich [-suitš], vanha kaup.
Kaakkois-Englannissa. Laivanrakennusta,
maanviljelyskonetehtaita, suuri satama.
80,000 as.

Iquique [ikīʹke], satamakaup.
Pohjois-Chilessä, chilesalpietarin viennin
pääpaikka. 38,000 as.

Ir, iridiumin (ks. t.) kem. merkki.

I. R., lyh. sanoista Imperator Rex,
keisari ja kuningas, tai jure romano,
roomalaisen oikeuden mukaan.

Iraani, se osa Etu-Aasian ylänköä, jota
rajoittavat Elburs- ja Hindukuš-vuoret,
Indus-joki, Arabianmeri ja Persianlahti
sekä Tigris-joki. Valtiollisesti se
jakautuu Persiaan, Afganistaniin ja
Belutšistaniin. — Persian kotimainen nimi on
myös Iran.

Iraanilaiset kansat ja kielet.
Iraanilaiset ovat indoeurooppalaisia. Heihin
kuuluvat meedialaiset ja persialaiset
sekä nyk. Afganistanin, Belutšistanin ja
Persian indoeuroop. väestö, Intian
parsilaiset ja kurdit. Iraanilaiset kielet ovat
sukua int. kielille ja kuuluvat
indoeuroopp. kieliin. Niitä ovat vanhat
sivistyskielet avesta ja persia, edelleen balutši
Belutšistanissa, pašto Afganistanissa,
galtša Pamirissa, kurdinkieli
Taka-Kaukaasiassa ja Vähässä-Aasiassa ja
osseetinkieli Kaukaasiassa.

Irade (arab.), asetus (Turkissa).

Irak [-aʹk], Englannin mandaatin
alainen kuningaskunta Etu-Aasiassa;
käsittää Mesopotamian; 371,000 km²,
2,850,000 as. Muodostettiin itsenäiseksi
valtioksi 1921, jolloin emiiri Feisal
kansanäänestyksellä valittiin kuninkaaksi.
Kotimainen ministeristö, oma
parlamentti. Englantia edustava viranomainen
(high commissioner) on myös engl.
sotavoimien ylipäällikkö. Pääkaup.
Bagdad, satamakaup. Basra.
Taloudellisesti arvokas on öljykenttiensä tähden
Mosulin alue, jota Turkki vaatii takaisin.

Irawadi [irāuādi], 1,600 km pitkä
joki Taka-Intiassa, Birman pääjoki,
laskee Bengaalinlahteen muodostaen
laajan suistomaan.

Irbit, kaup. Venäjällä Uralin
itäpuolella, Siperian radasta pohjoiseen.
20,000 as.

Irenæus (n. 130-195 j. Kr.), kirkkoisä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>