Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo / 1421-1422 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Irene-Irlanti

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

kotoisin Vähästä-Aasiasta, Lyonin piispa.
Vastusti ankarasti gnostilaisuutta.

Irene (752-803), itäroomal. keisarinna;
Leo IV:n puoliso ja hänen kuoltuaan
Konstantinos IV:n holhooja 780-802;
palautti kuvainpalveluksen.

Iridium, platinametalleihin kuuluva
alkuaine, kem. merkki Ir, at.-p. 193,1.
Valkoinen, hauras, platinaa kovempi,
sulamisp. 2,300°. I:n platinalejeerinkiä
(90 % platinaa, 10 % i:ia) käytetään
m. m. massan ja pituuden normaalimittojen
aineena ja täytekynien kärjessä.

Iris [ī-] (kreik.), sateenkaari,
jumalten naispuolinen sanansaattaja kreik.
tarustossa.

Iris. 1. Silmän kehäkalvo. — 2.
Kurjenmiekka (ks. t.). — Irishimmentäjä,
valok. objektiivin lähellä toimiva
himmentäjä, jonka muodostaa joukko
kaarevareunaisia levyjä, joiden keskelle
jäävää aukkoa voidaan jatkuvasti suurentaa
tai pienentää kiertämällä tarkoitukseen
varattua vipua. — Irislasi, läpinäkyvä,
väritön tai värjätty lasi, joka loistaa
sateenkaarenvärisesti; saatu sellaiseksi!
tinakloridihöyryllä tai barium- ja
strontiumnitraatin sekä tinakloridin seosta
kuumentamalla saadulla höyryllä.

Irisoida, vivahdella taivaankaaren
väreissä.

Irkutsk [-uʹ-], samannimisen ven.
hallintoalueen pääkaup. Siperiassa
Baikal-järven länsipuolella Siperian radan
varrella. Yliopisto. 105,000 as.

Irlanninmeri, se Atlantin osa, joka
on Irlannin ja Ison-Britannian välissä.

Irlanti (engl. Ireland, kelt. Erin),
läntisempi suurista Brittein saarista;
84,394 km², 4,45 milj. as.
Suurin joki Shannon, suurin järvi Lough Neagh.
Ilmasto leuto ja kostea kautta vuoden. Maa
melkein metsätöntä, maisemille tyypillisiä ovat
rehevät niityt, jotka ovat talvellakin vihantina,
kankaat ja turvesuot. Pääelinkeinot ovat
maanviljelys ja karjanhoito; eniten viljellään
heinää, kauraa, ohraa, nauriita, sokerijuurikkaita
ja perunoita. Väestön enemmistö
kelttiläisiä iirejä; Ulsterissa asuu
runsaasti myös engl. ja skottilaista
kansanainesta. — Valtiollisesti I. jakautuu
kahteen alueeseen: Irlannin vapaavaltioon
ja Pohjois-Irlantiin.

Vaakuna.

Irlannin vapaavaltioon (kelt.
Saorstát Eireann) kuuluu muu saari
paitsi koillisosa; 70,260 km², 3,165,000 as.
Suuri enemmistö asukkaista (2,8 milj.)
room.-katolisia. Joulukuussa 1922
vahvistetun hallitusmuodon mukaan on Irlannin
vapaavaltio muiden brittiläisen
maailmanvallan osien kanssa tasa-arvoinen. Valtion
päämiehenä on Ison-Britannian kuningas,
jota Dublinissa edustaa kenraalikuvernööri.
Eduskunta (Oireachtas) on
2-kamarinen: 60-jäseninen, 12 v:ksi
valittu senaatti (Seanad Eireann)
ja 4 v:ksi valittu edustajakamari
(Dáil Eireann), jonka jäsenluku riippuu
valtion väkiluvusta (nykyjään 153 jäsentä).
Hallituksena toimii 5-7-jäseninen neuvosto,
jonka puheenjohtajan (presidentin) kenraalikuvernööri
nimittää edustajakamarin ehdotuksen
perusteella; presidentti valitsee neuvoston
muut jäsenet alistaen valintansa
edustajakamarin hyväksyttäväksi.
Ministerejä, neuvoston jäsenet mukaan luettuina,
on korkeintaan 12, muut ministerit kuin
neuvoston jäsenet valitsee
edustajakamari. Vapaavaltio huolehtii
rannikkopuolustuksestaan, mutta laivastoa ei
sillä saa olla. Kansalliskielenä on
irlanninkieli, mutta sen ohella on englanti
virallisena kielenä. Pääkaup. Dublin.
Pohjois-Irlantiin kuuluu
saaren koillisosa, suurin osa entistä Ulsterin
maakuntaa; 14,134 km², 1,285,000 as.,
niistä 430,000 room.-katolista.
Itsehallintoalue, jolla oma, 2-kamarinen
eduskunta: 26-jäseninen senaatti ja
52-jäseninen edustajakamari, mutta joka
lähettää edustajia myös Englannin
parlamenttiin. Lainsäädäntöoikeus eräissä
sisäisissä asioissa. Toimeenpaneva
hallitusvalta Englannin hallituksen nimittämällä
kuvernöörillä ja eduskunnalle
vastuunalaisella 6-jäsenisellä ministeristöllä.
Pääkaup. Belfast.
Historia. Esihist. aikana asettui I:iin
kelttiläisiä, joilla oli omia
kuningaskuntia. Kristinusko alkoi levitä
300-luvulla. I:ssa syntyi oma kansallinen
iiriläis-skottilainen kirkko, jonka
luostareissa kreik.-roomal. sivistys eli turvassa
kansainvaellusten myrskyiltä. 700-luvun
lopulla viikingit, vars. norjalaiset,
alkoivat tehdä ryöstöretkiä I:iin perustaen
sinne kaupunkeja ja valtakuntia.
Normannit voitettiin 1014; v. 1171
englantilaiset alkoivat valloittaa I:ia.
Henrik II Plantagenet tunnustettiin 1172 I:n
lääniherraksi ja kirkko järjestettiin Rooman
kirkon mukaisesti. Kuitenkin vasta
1500-luvulla Englannin valta I:ssa pääsi
vakiintumaan. Kun Englannissa pääsi
valtaan protestanttisuus, jäi I:n väestö
edelleen katoliseksi, mutta sinne

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>