Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Juutalaiskirsikka-Juutinrauma
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Vankeus loppui 539 Kyyroksen valloitettua
Babylonin. Seur. v. joukko maanpakolaisia
palasi Jerusalemiin ja n. 100 v. myöhemmin
uusi joukko Esran mukana. He perustivat pers.
käskynhaltijan alaisen ylimmäisen papin johtaman
seurakunnan. V. 333 Aleksanteri Suuri
valloitti maan, sen jälkeen se joutui ensin
Egyptin Ptolemaiosten ja n. 200
Syyrian Seleukidien valtaan. Antiokos
Epifaneksen yritykset väkisin
helleeniläistyttää j:ia päättyivät
Makkabealaisten kapinaan ja itsenäisen valtion
perustamiseen. Sisäinen eripuraisuus
houkutteli roomalaiset sekaantumaan
Palestiinan asioihin, ja Pompeius valloitti
Jerusalemin 63 e. Kr. Suhteellisen laajan
itsenäisyyden perästä Judea ja Samaria
6 j. Kr. ja muu osa maasta 44 joutui
roomal. käskynhaltijan hallittavaksi.
V. 66 puhkesi kapina, joka päättyi siten,
että Titus 70 hävitti Jerusalemin; uusi
kapinayritys 132-135 kukistettiin
verisesti.
J. jäivät edelleen Palestiinan
pääväestöksi; vanhastaan heitä asui
Babyloniassa ja varsinkin hellenistisenä aikana
heitä muutti paljon Välimerenmaihin.
V. 212 saivat he roomal. kansalaisoikeudet.
Kristinuskon voitto huononsi
j:n asemaa ja heitä varten säädettiin
poikkeuslakeja. Uusissa germ.
valtakunnissa ne eivät olleet voimassa.
Maurilaisessa Espanjassa j:lla oli huomattava
asema. Juutalaisvainot alkoivat
ristiretkien aikana, ja vars. n. v:sta 1200 oli
heidän asemansa poljettu. Heidän oli
monin paikoin käytettävä erikoisia
tunnusmerkkejä (korkea suippo
juutalaishattu ja keltainen juutalaismerkki
vaatteissa), heitä syytettiin kristittyjen
lasten varastamisesta ja vainottiin
yhtämittaa. Ruhtinaat harjoittivat
pankkiireina toimivia j:ia kohtaan taloudellista
kiristystä. V. 1492 j. karkoitettiin
Espanjasta, jolloin siirtyivät pääasiassa
Turkkiin. Saksasta j:ia muutti Puolaan.
Itä-j:n (Puolassa ja Venäjällä) asema huononi
tuntuvasti uudella ajalla, vainoja oli vielä
1900-luvun alussa. Hollannissa j:ia
kohdeltiin inhimillisesti jo v:sta 1615;
muissa maissa alettiin seurata tätä
esimerkkiä valistusajasta lähtien.
Valtakunta toisensa jälkeen on antanut heille
täydet kansalaisoikeudet, Ruotsi 1870,
Suomi 1918. Juutalaisvastaista mielialaa,
n. s. antisemitismiä on silti olemassa
monessa maassa, mikä johtuu paitsi j:n
erinomaisen taloudellisen menestyksen
aiheuttamasta kateudesta myös heidän
epälojaalisista kauppatavoistaan sekä
siitä määräävästä asemasta, mikä heillä
on Venäjän bolševismissa. J:n
keskuudessa on viime aikoina herännyt liike,
sionismi, joka pyrkii luomaan j:lle
kansallisen kodin Palestiinaan.
Juutalaiskirsikka ks. Physalis.
Juutalaiskristityt, alkukristillinen
suunta, joka vaati kaikilta kristityiltä
Mooseksen lain noudattamista.
Juutalaislähetys ks. Lähetys.
Juutalaissaksa, jiddisch,
itäjuutalaisten käyttämä hepreasta ja saksasta
muodostunut sekakieli.
Juutalaisuus, juutalaisten l. n. s.
Mooseksen uskonto. J:n perusaate on
yksijumalaisuus l. monoteismi, jonka
juuret on etsittävä Itämaitten
polyteismissä, esinn. Babyloniassa ja Egyptissä,
toisinaan esiintyneistä monoteistisistä
virtauksista. Sen ensim. edustaja oli
perintätiedon mukaan Abraham,
laillistaja taas Mooses. Monoteismin
perusajatus, jonka kannattajana ovat
etupäässä profeetat, selvenee hitaasti ja
vielä hitaammin Jahven yleismaailmallinen
luonne. Profeetat syvensivät
jumalakäsitettä ja uskontoa selittäen sen
yksilön kilvoitteluksi vanhurskaan Jumalan
tahdon noudattamiseksi. Se säilytti
kuitenkin perinnäisen luonteensa uhreineen,
paastoineen y. m. ulkonaisine menoineen,
jotka laillistettiin ulkonaiseksi
velvollisuudeksi. Esran ajoilta tämä lain uskonto
ainaiseksi pääsi määräämään j:n
luonteen ja osoittautui hyväksi keinoksi
estämään juutalaisia hukkumasta ympärillä
asuvien kansain uskontojen moninaisuuteen.
Erikoisiksi j:n tunnusmerkeiksi
asetettiin ympärileikkaus ja sabatin
pyhittäminen. Jumalanpalvelus toimitetaan
synagoogissa. Suuret onnettomuudet 70
ja 135 j. Kr. ja kristinuskon leviäminen
aiheuttivat yhä tiukempaa liittymistä
lain ympärille („Talmud", ks. t.).
Lahkoja on j:ssa ollut jo ennen Jeesuksen
aikoja. Näistä ks. Essealaiset,
Farisealaiset, Sadukealaiset.
Keskiajalla oli havaittavissa sekä
ratsionalistisia että mystillisiä pyrkimyksiä.
Uudempina aikoina on syntynyt
vapaamielinen suunta, joka koettaa soveltua
nykyaikaisen sivistyselämän vaatimuksiin.
Juutas, kylä Uudenkaarlepyyn
eteläpuolella. Täällä v. Döbeln 13 p. syysk.
1808 voitti venäläiset.
Juutinmaa, juuttien l. tanskalaisten
maa = Jyllanti. — Juutinniemi = Jyllanti.
Juutinrauma (ruots. Öresund, tav.
nimi Sundet), Själlandin ja Ruotsin
välissä, maailmanliikenteen tärkeimpiä
salmia. Pituus n. 120 km, pienin leveys
Helsingörin ja Hälsingborgin välillä
4 km, Kööpenhaminan ja Malmön välillä 28 km.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
