Full resolution (TIFF)
- On this page / på denna sida
- Kaakkuri-Kaali
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Kaakki l. kaakinpuu, paalu,
mihin rikoksentekijä asetettiin häpeämään
ja missä häntä sitten suomittiin.
Kaakkuri (Colymbus lumme), 60-70 cm
pitkä peräjalkaisten lahkoon, kuikan sukuun
kuuluva vesilintu: päältä ruskeanmusta, takaselkä
valkeapilkkuinen, kaulassa iso ruskeanpunainen
läiskä. Pesii Pohjoissuomessa ja Lapissa,
harvinaisena maamme eteläosissakin. Syö kaloja.
 |
Kaakkuri.
|
Kaalamo, rautatieasema Sortavalan-Matkaselän
rataosalla Ruskealan kunnassa, 29 km Sortavalasta.
|
Brysselinkaali.
|
|
Kaalirapi.
|
|
Lehtikaali.
|
|
Savoijinkaali.
|
|
Kukkakaali.
|
|
Kupukaali.
|
Kaali. Viljeltyjen k.-laatujen
kantamuoto on Pohjanmeren rannoilla kasvava
ristikukkaisten heimoon kuuluva
Brassica oleracea. Lukuisat eri laadut
voidaan ryhmittää seuraaviin pääryhmiin:
1) Lehtikaali (B. o. acephala),
lehdet suuret, ei kuvuiksi käpertyneet; latvat ja
nuoret lehdet käytetään. 2) Brysselin-
l. ruusukaali (B. o. bullata
gemmifera), lehtien hangoissa pieniksi
kuvuiksi kasvavia ruusumaisia silmuja.
3) Savoijin- l. virsingkaali
(B. o. bullata sahauda), tavallisen
kupukaalin näköinen, mutta kuvut pienemmät ja
höllemmät, lehdet epätasaisesti kuopikkaat.
4) Kupukaali (B. o. capitata),
sileät lehdet sulloutuneet tiiviiksi kuvuksi;
alamuunnoksia valkokaali ja punakaali.
5) Kukkakaali (B. o. botrytis
cauliflora), ylimpäin varsilehtien
suojaama kupu muodostunut nuorista
kutistuneista ja pöhöttyneistä,
epämuodostuneista kukinnoista.
6) Parsakaali l. broccoli (B. o.
botrytis asparagoides), kukkakaalin
näköinen, kukinto pitkulaisempi ja vähemmän maukas.
7) Kaalirapi l. kyssäkaali (B. o.
gongylodes), varsi turvonnut maanpinnan
yläpuolella lanttumaiseksi mukulaksi, josta
lehtiruodit kasvavat; vihreitä, sinipunaisia,
kellanvalkeita laatuja. — K:t ovat 2-vuotisia,
mutta syötäviksi viljeltäessä niitä viljellään
1-vuotisina; siemenviljelys on 2-vuotinen. —
K. menestyy parhaiten eläin- tai makkilannalla
vahvasti lannoitetulla kosteahkolla,
savensekaisella maalla. Aarille istutetaan
400-450 tainta, ja sato on 350-500 kg.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Project Runeberg, Mon Dec 11 15:14:57 2023
(aronsson)
(diff)
(history)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/pieni/2/0107.html
