Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 165-166 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kaaos-Kaari

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Kaaos, kreik. tarustossa: ammottava
tyhjyys, joka oli olemassa ennen luotuja
kappaleita; nyk. muodoton ainejoukko
tai sekasorto.

Kaapeli. 1. Hampusta tai teräslangoista
valmistettu köysi, jolla laivat
kiinnitetään laituriin tai pollareihin tai
jota käytetään hinaamiseen. — 2. Sähköt.
Useampisäikeinen johtopunos (tai yksinäinen
johto), missä yleensä eri säikeet
ovat eristetyt toisistaan ja koko punos
hyvin eristetty ja suojeltu mahdolliselta
ulkonaiselta väkivallalta. Ilma-k.
ripustetaan johtopylväiden tai rakennusten
kattojen välille teräsköyden varaan,
maa- ja meri-k:t lasketaan maan
sisään tai vesistöjen pohjalle, joskus
sementtiputkien sisässä. Eristyksen ja päällystyksen
mukaan erotetaan 1) paljas lyijy-k,:
eristetty kuparijohto on saumattoman lyijyvaipan
sisässä; 2) asfaltoitu lyijy-k.:
lyijyvaippaa ympäröi asfaltoitu juuttipunos; 3)
rautalankasuojuksella varustettu asfaltoitu k.:
suojuksena juuttia ja kaksi rautalankapunoista, toinen
vetojännityksen, toinen ulkoisen väkivallan varalle.
Meri-k:ssa on galvanoitu teräslankasuojus. —
Puhelin-k:t ovat yleensiä monisäikeisiä, jopa
yli 1,000, lennätin-k:t ovat usein yksisäikeisiä.
Voimansiirto-k:t ovat yksi- tai useampisäikeisiä.
Vaihtovirtaan voidaan käyttää suojuksella varustettuja
asfaltoituja k:itä ainoastaan, mikäli kaikkien vaiheiden
johdot ovat samassa k:ssa, muuten k. kuumenee ja
eristys vahingoittuu.

Kaapeli. 1. Eri kerrokset: a kuparipunos, b eristyskerros, c metallivaippa, d, f juuttia, e, g teräs- tai rautalankoja. — 2. Poikkileikkaus.

Kaapelinmitta, merenkulkijain
käyttämä pituusmitta, Englannissa 1/8,
Saksassa 1/10 meripenikulmaa, Ranskassa 200 m.

Kaapparilaiva, yksityinen, laiva, joka
sotaa käyvän valtion hallituksen antaman
valtuutuksen, kaapparikirjan, nojalla
ajaa takaa viholliskansallisuutta olevia
sekä sotakieltotavaraa kuljettavia
puolueettoman valtion kauppalaivoja.
Huhtikuun 16 p. 1856 tehdyllä Pariisin
merioikeusjulistuksella melkein kaikki
merivaltiot sopivat tämän n. s.
kaappausoikeuden poistamisesta ja
ovat tämän sopimuksen mukaisesti sittemmin
muutkin valtiot toimineet. — Jokapäiväisessä
kielessä puhutaan kaappauksesta myös silloin,
kun sotalaiva valtaa kauppalaivoja.

Kaarevuudenmittari, koje jolla voi
mitata ohuen levyn paksuuden tai kaarevan
pinnan (esim. pallon) kaarevuuden. Optiikassa
käytetään kuvan mukaista kojetta, jossa on kaksi
kiinteätä ja yksi liikkuva, osoitinta liikuttava
kärki. Asteikko ilmoittaa joko kaarevuusympyrän
säteen tai linssin polttovoiman (dioptrian, ks. t.).

Kaarevuudenmittari, optillinen.

Kaarevuus, matem. Jos piirretään
käyrälle normaali kahteen pisteeseen,
joista toinen pysyy liikkumatta, toinen
rajattomasti lähenee edellistä, niin
normaalien leikkauspiste lähenee
raja-asemaa, jota sanotaan käyrän
k.-keskukseksi tässä pisteessä.
Pisteen ja k.-keskuksen väli on
käyrän k.-säde samassa pisteessä;
ympyrä, joka tämä piste keskipisteenä piirretään
käyrän mainitun pisteen kautta, on sen
k.-ympyrä tässä pisteessä; tämä
liittyy läheisesti itse käyrään. K.-säteen
mittaluvun käänteisarvoa sanotaan
käyrän k:ksi tässä pisteessä. —
Avaruuskäyrällä on kahdenlainen k., toista
nimitetään kierevyydeksi. — Kaarevan
pinnan k. määrätään siten, että pinta
leikataan sitä vastaan kohtisuoralla
tasolla ja leikkauskäyrän k. määrätään.
Tämän maksimi- ja minimiarvoja sanotaan
pää-k:iksi ja näiden tuloa
kokonais-k:ksi.

Kaari. 1. Matem. Rajoitettu osa
käyrää viivaa. — 2. Lakit, (ruots, balk),
Ruotsin ja Suomen laeissa, vanhoista ajoista
käytetty, lain pääosastoja tarkoittava
nimitys. V:n 1734 laissa oli seuraavat k:t:
naimis-, perintö-, maa-, rakemnus-, kauppa-,
rikos-, rangaistus-, ulosotto- ja
oikeudenkäymis-k:t. Rikos- ja rangaistus-k:ien
asemesta on nyk. voimassa 19/12 1889
annettu rikoslaki sekä samana päivänä
annetut asetukset rangaistusten
täytäntöönpanosta sekä rikoslain

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>