Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 179-180 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kaasinen-Kaasuanalyysi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Kaasinen, Albin (s. 1892),
kuvanveistäjä; tehnyt humoristisia puuveistoksia.

Kaasinen: Lauluharjoitus.

Kaasmarkun Kehruu- ja Kutomatehdas,
Ulvilassa Kaasmarkun kosken varrella, per. 1863.

Kaasu. 1. Fys. Aine, jonka
molekyylit ovat vapaasti liikkuvia ja jolla sen
vuoksi ei ole määrättyä muotoa eikä
tilavuutta. Kaasu pyrkii leviämään yhä
laajemmalle painaen astian seinämiä,
jossa se on. Tämä k:n paine
aiheutuu siitä, että sen molekyylit
„pommittavat" seinämiä. Boyle-Mariotten lain
mukaan määrätyn k.-määrän paine
lämpötilan pysyessä muuttumattomana
on vastakkaisessa suhteessa tilavuuteen.
Gay-Lussacin lain mukaan paineen
pysyessä muuttumatta tilavuus on
suoraan verrannollinen absoluuttiseen
lämpötilaan, t. s. jos lämpötila nousee
1° C, niin sen tilavuus lisääntyy 1/273 siitä
tilavuudesta, mikä sillä on veden
jäätymispisteessä. Nämä lait voidaan
yhdistää k:jen yleiseksi tilayhtälöksi
pv = RT, missä R on n. s.
k.-vakio, minkä arvo riippuu käytetyistä yksiköistä,
p = paine, v = tilavuus, T = lämpötila
absoluuttiasteissa. Avogadron lain mukaan
ottaa 1 mole (l. grammamolefcyyli, ks.
Mole) 0-asteista kaasua (mitä tahansa)
1 ilmaikehän paineessa tilan 22,4 l. Yhdelle
molelle seuraa tästä R:n arvo 0,0821, jos
v lausutaan litroissa ja p ilmakehissä.
— K.-seoksen paine on Daltonin lain
mukaan sen osien paineiden summa. Lait
pätevät tarkkaan n. s. ihanteellisille
k:ille; todelliset k:t osoittavat
pieniä poikkeuksia, jotka tulevat
huomattaviksi k:jen lähetessä
tiivistymistilaansa. — Kaikki k:t voidaan
tiivistää nesteeksi, kun lämpötila on
alapuolella k:n kriitillisen
lämpötilan ja paine riittävän suuri.
Kriitillisessä lämpötilassa tarvittava vähin
tiivistymispaine on nimeltään
kriitillinen paine. Ilman kriitillinen
lämpötila on —140° C ja paine 39 ilmakehää,
hiilidioksidin vastaavasti +31° C ja 72
ilmakehää. Aikaisemmin luultiin, että
eräitä k:ja ei voitaisi tiivistää nesteiksi;
näitä sanottiin permanentti- l.
pysyviksi k:iksi. vrt. myös
Kineettinen kaasuteoria.
2. Tekn. Käytännössä sanotaan k:ksi
palavaa k:ua tai kaasumaisia
palamistuloksia. Tavallisten polttoaineiden
kuumentuessa syntyy ensin k:ja, joiden
palaessa nähdään liekki. Kivihiilistä
kuivatislauksella saatava kaasu
tunnetaan valokaasun (tai vain k:n)
nimellä. Teollisuuden voimantarpeita
varten tislataan erilaisia
hiilivedynpitoisia hiiliä, turvetta y. m. kuivana tai
kosteana. Täten saatujen k:jen nimityksiä
ovat voima-, generaattori-, siemens-,
puolivesi-, dowson-, seka-, imu-, vesi-k.
y. m. Masuuni-k. syntyy takkirautaa,
koksi-k. koksia valmistettaessa.
Muita tekn. tärkeitä kaasuja ovat asetyleeni
ja öljykaasu.

Kaasuakkumulaattori, puristetun
kaasun säiliö, tav. rautalieriö.

Kaasuanalyysi, kaasuseoksen
kokoomuksen määräys. Tapahtuu joko siten,
että tutkittavat kaasuosat imeytetään
sopiviin reagensseihin, jolloin reagenssin
painonlisäys ilmoittaa imeytyneen
kaasun määrän, tai jos kaasu on palava,
siten että sen tilavuuden muutos
palamisessa ja tällöin syntyvä hiilidioksidin
määrä mitataan. Analyysin valmistavana
toimenpiteenä on tärkeä kaasun
tarkoituksenmukainen kerääminen, mihin
käytetään erikoisia laitteita —
ilmatyhjäksi pumputtuja lasiastioita y. m.

Orsat-kojeen kaavakuva. Nuoli osoittaa, mistä savukaasua imetään kojeeseen. A sisältää kalilipeää, B pyrogallushappoa, C kuprokloridia.

Teollisuudessa ovat savu-k:t
yleisimmät; niitä suoritetaan polttoaineiden
taloudellisen hyväksikäytön tutkimiseksi.
Tällöin on tärkeintä saada selville
hiilidioksidimäärä, mutta myöskin happi-,
vieläpä hiilimoinoksidimääräkin. Analyysi
suoritetaan esim. orsat-kojeella seuraavasti:
100 cm³ kaasua johdetaan ensin
kalilipeään, joka imee hiilidioksidin,
jäännös mitataan ja johdetaan sitten

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>