Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 177-178 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kaarleporin kreivikunta-Kaase

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Kaarleporin kreivikunta, Klas
Tottille 1652 läänitetty Uudenkaarlepyyn eli
Kaarleborgin kaupunki ja pitäjä sekä
Lapua, joihin lisättiin 1653 taloja
ympäristöpitäjistä. Peruutettiin 1680.

Kaarle Rohkea (1433-77), Burgundin
herttua 1467-77. Koetti muodostaa
Ranskan ja Saksan väliin Burgundin
kuningaskuntaa, johon Lothringen,
Sveitsi ja Etelä-Ranskakin oli liitettävä.
Ludvig XI sai muodostetuksi häntä
vastaan liiton, ja K. R. kaatui Nancyssä
taistellessaan sveitsiläisiä vastaan.

Kaarle Vilhelm Ferdinand (1735-1806),
Braunschweigin herttua 1780-1806.
V. 1792 K. määrättiin Ranskan rajalle
kerääntyneen preussil.-itäv. armeijan
päälliköksi. V. 1806 komensi Preussin
armeijaa Napoleonia vastaan.

Kaarnaeläin, Stellerin merilehmä (ks. t.).

Kaarnakuoriaiset (Tomicidœ),
kärsäkkäille sukua oleva kovakuoriaisheimo.
Pieniä lajeja, ruumis lyhyt, tasapaksu.
Toukat raajattomia, usein käyristyneitä.
Elävät puiden, etenkin havupuiden
kaarnan ja puun välisessä jälsikerroksessa,
joskus itse puussa. Naaras kaivaa ensin
pääkäytävän ja asettaa munansa sen
reunoille. Niistä kuoriutuvat toukat
jyrsivät syömäkäytäviä sivuille päin.
Kullakin lajilla on sille ominaiset
käytäväkuvionsa. Useat lajit vaarallisia puiden
tuhohyönteisiä. Kirjanpainaja
(Tomicus typographus) yleisimpiä, elää
tavallisimmin kuusessa, pikakirjoittaja
(T. stenographus) elää männyssä.
[Saalas (1919).]

Kirjanpainaja ja sen syömäkuvio kaarnassa.

Kaarne, korppi (ks. t.).

Kaarnesaari, luonnonkauneudestaan
kuulu pieni saari Sortavalan saaristossa.

Kaartin pataljoonan keisarikomppania.

Kaarti (ransk.), ensiksi hallitsijan
henkivartio, sittemmin armeijan
valiojoukot ja Suomessa nyk. vapaussodan
muistoksi perustetut Suomen Valkoinen
Kaarti, Karjalan Kaartinrykmentti ja
Kaartin Jääkäripataljoona. — Kaartin
pataljoona oli Venäjän vallan aikana
ainoa suom. kaartijoukko. V. 1817
perustettiin 150-miehinen
harjoituskomennuskunta Suomen sotaväkeä
varten. Seur. v. se sai nimekseen
Helsingin Opetuspataljoona, V. 1827
pataljoona sai nimen Suomen
Opetustarkk’ampujapataljoona ja sen miesluku
lisättiin 300:sta 500:aan. V. 1829
koroitettiin se nuoren kaartin arvoon
ja sai nimen Henkivartioväen Suomen
Tarkk’ampujapataljoona. V. 1831 otti pataljoona
osaa Puolan kapinan kukistamiseen.
Huomattavimpaan taisteluunsa
pataljoona joutui Turkin sodassa 1877, jolloin
se 24 p. lokak. otti osaa ryntäykseen
Gornyj Dubnjakia vastaan. Taistelussa
kaatui 24 miestä ja haavoittui 5 upseeria
ja 87 miestä. Seur. v. koroitettiiin
pataljoona vanhan kaartin arvoon. V:sta 1881
täydennettiin pataljoona asevelvollisilla,
eikä värväyksellä kuten siihen asti.
K. lakkautettiin 1905.

Kaase l. kaaso, morsiamen pukija.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>