Full resolution (TIFF)
- On this page / på denna sida
- Kalaliskot-Kalankäsittely
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Kalaliskot (Ichtyosauria), trias-,
jura- ja liitukauden merissä eläneitä kalamaisia
liskoja, joilla oli evämäiset raajat, vaakasuora
pyrstöevä ja korkea selkäevä. 1-10 m pitkiä,
söivät kaloja ja mustekaloja.
 |
Kalalisko.
|
Kalalokki ks. Lokit
Kalamiitti (Calamites) ks. Calamariales.
Kaland, Vehmaan ja Uudenkirkon
rannikkoseutu Varsinals-Suomessa. vrt.
Kalainen.
Kalanistutus. Istutukseen käytetään
joko täyskasvuisia kutukykyisiä
yksilöitä, kalanpoikasia tai hedelmöitettyä
mätiä, vastasyntyneitä tai kesänvanhoja
poikasia. Nämä kasvatetaan erikoisissa
kalanviljelyslaitoksissa. Eniten
istutetaan lohta, siikaa, muikkua, lahnaa,
suutaria ja kuhaa. — Jos jotain
arvokasta uutta kalalajia on istutettu
vesistöön, on tämä kala lain mukaan
pyynniltä kokonaan rauhoitettu 6 v:n ajan.
Kalanjäädyttämö, laitos, jossa tuore
kala jäädytetään pitempiaikaista
säilyttämistä tai kuljettamista varten.
Suomessa on k:ja Turussa isompi sekä
pienempiä Helsingissä, Vaasassa ja Porvoossa.
Kalankuljetus. Elävinä voidaan
sitkeähenkisiä kaloja, kuten ankeriaita,
ruutanoita ja suutareita tuntikausia kuljettaa
kosteassa pakkauksessa. Millin kuljetus voi
tapahtua yksinomaan vesiteitse, viedään
huomattaviakin kalamääriä veneissä, joissa
osa on erotettu sumpuksi. Maamatkoilla vaatii
elävien kalojen kuljetus runsaasti vettä
sisältäviä kuljetusastioita, joissa (ks.
kuvaa 2) vesi astian läikkyessä hapettuu.
Tämän lisäksi voidaan vettä hapettaa ilmaa
siihen pumppuamalla tai uutta vettä kaatamalla.
Kuumana aikana lisätään veteen ajoittain
jääpalalla, — Suurkaupassa eläviä kaloja
kuljetetaan erikoisesti sisustetuissa
rautatievaunuissa. Kuollut kala kuljetetaan
jäässä tai jäädytettynä.
Elävän kalanmädin kuljetus tapahtuu
yksinomaan kalanviljelystarkoituksessa.
Kutukaloista lypsettyä mätiä ja maitia
voidaan joko sellaisenaan (kumpikin laji
erikseen) kuivissa lasipulloissa kuljettaa
vuorokaudenkin kestäviä matkoja,
jolloin mäti keinohedelmöitetään vasta
perille saavuttua; itse pyyntipaikalla
hedelmöitetty mäti kuljetetaan
levitettynä puukehyksien väliin pingoitetuille
liinakankaisille asettimille. Samalla
tavalla kuljetetaan silmäpisteasteeseen
haudottu mäti. Sellaisten kalojen, kuten
kuhan ja hauen mäti, joka on takertuvaa,
kuljetetaan havunoksille hedelmöitettynä
vesiastioissa.
 |
Kuva 1. Mädinkuljetuslaatikko.
|
 |
Kuva 2. Kalankuljetustynnyri.
|
Kalankäsittely, kalatuotteiden
saattaminen säilytyskelpoiseen tilaan,
säilykkeiksi (konserveiksi). K:yyn
kuuluvat kuivaus, suolaus, savustus,
sokerisuolaus, maustaminen, marineeraus
ja öljyynpano. Kuivaus suoritetaan
useimmiten lyhytaikaisen suolassaolon
jälkeen ulkoilmassa. Ainoastaan
vähärasvaisia kaloja, kuten turskia ja haukia
voidaan täten kuivata. Savustus on
useimmin lämmintä, harvoin (lohella)
kylmää savustusta. Se toimitetaan
erikoisissa savustusuuneissa, mutta
voidaan kotioloissa toimittaa
padassakin olkien tai katajan lastujen savussa.
Savustamiseen käytetään mieluimmin
tuoreenlaista leppäpuuta ja katajaa,
havupuu ei kelpaa. Suolauksessa
käytetään useita eri tapoja, joista
tavaran laatu suuresti riippuu. Hyvä
tavara vaatii erikoista tarkkuutta
kalan valinnassa, perkauksessa, suolan
laadun ja määrän käytössä,
astioimisessa, astiain rakenteessa ja
suolakalan säilyttämisessä. Sokerisuolaus on
omiansa tekemään käsiteltävän kalan
pehmeälihaiseksi. Maustaminen on
oikeastaan maustettua sokerisuolausta.
Menettelytavat vaihtelevat suolan,
sokerin ja erilaisten mausteiden laatuun ja
suhteelliseen määrään nähden.
Marineeraus ja öljyynpano
ovat monimutkaisempia; niissä kalojen sekä
keittäminen että savustus tulevat kysymykseen.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Project Runeberg, Mon Dec 11 15:14:57 2023
(aronsson)
(diff)
(history)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/pieni/2/0133.html