Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 279-280 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kansainoikeus-Kansainvaellus

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Kansainliiton yleisistunnosta Genevessä syyskuussa 1924. MacDonald puhumassa.

edustajat). Neuvosto kokoontuu
vähintään kerran vuodessa. Sihteeristö
jakaantuu 11 jaostoon. Sen samoinkuin
koko liiton asemapaikka on Genève. K:n
vuotuiset kustannukset nousevat 22 milj.
kultafrangiin (1925); ne jaetaan
jäsenten kesken.

K. toimii rauhan ylläpitämiseksi m. m.
kontrolloimailla kansainvälisiä sopimuksia,
jotka sihteeristön on rekisteröitävä,
ennenkuin ne tulevat voimaan, koettamalla
saada varustukset supistetuiksi
niin vähiin, kuin kansakunnan turvallisuus
ja kansainvälisten velvollisuuksien
suorittaminen yhteisen aseellisen
esiintymisen sattuessa sallivat sekä
takaamalla jäsentensä alueellisen
koskemattomuuden. Jäsenten väliset kansainväliset
selkkaukset on alistettava välitysoikeuden,
tuomioistuimen, neuvoston tai
edustajakokouksen ratkaistaviksi. Jos K:n
välitystoimenpiteet eivät riitakumppaneita
tyydytä, eivät liiton säännöt estä
heitä ryhtymästä sotaan. Mutta jos joku
liiton jäsen alistumatta siihen liiton
välitysmenettelyyn, johon se on sitoutunut,
aloittaa sodan, katsotaan sen ryhtyneen
sotaan koko K:oa vastaan, jolloin
tämän jäsenten on katkaistava kauppa-
ja liikennesuhteet syyllisen kanssa ja
tarvittaessa, ei kuitenkaan tässä
tapauksessa vastoin tahtoa, asevoimin otettava
osaa rankaisutoimiin. Jos puhkeaa riita
valtioiden välillä, joista ainoastaan yksi
tai ei mikään ole K:n jäsen, niin K.
tarjoutuu ratkaisemaan niidenkin
riitakysymykset. Jos ei-jäsenvaltio ei ota
vastaan tarjousta, vaan ryhtyy sotaan
jäsenvaltiota vastaan, astuvat
yllämainitut rankaisumääräykset voimaan.
Tärkeimmät K:n ratkaisemat kiistakysymykset
ovat koskeneet Ahvenanmaata, Vilnoa, Korfua,
Ylä-Sleesian raja-järjestelyä, Memeliä ja
Mosulia. K. on ryhtynyt myös toimiin kansallisten,
kielellisten ja uskonnollisten vähemmistöjen
oikeuksien turvaamiseksi. Sen neuvosto
on toteuttanut suunnitelman Itävallan
taloudelliseksi pelastamiseksi ja auttaa
parhaillaan Unkaria. Liiton alainen
kansainvälinen työjärjestö ja sen
työtoimisto ovat toimineet työväen olojen
parantamiseksi. Liiton valvonnan
alaisena on Danzigin ja Saarin alueen sekä
eri valtioille n. s. mandaattialueina
uskottujen Saksan ja Turkin ent.
siirtomaiden ja sivumaiden hallinto. [K:n
julkaisemia kirjasia; Erich (1926).]

Kansainoikeus, kansainvälinen oikeus (ks. t.).

Kansaintaistelu (saks. Völkerschlacht),
Leipzigin läheisyydessä lokak. 16-19 p. 1813
liittoutuneitten ja Napoleonin välillä suoritettu
taistelu, jossa viimemainittu kärsi tappion. K:n
muistoksi ori pystytetty mittasuhteiltaan
jättiläismäinen (90 m korkea) Schmitzin
(ks. t.) suunnittelema ja Franz von Metznerin
(k. 1919) veistoksin koristama muistomerkki.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>