Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Karja-Karjalaiset
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Karja tarkoittaa välistä kaikkia
tuottavia kotieläimiä. Useimmiten luetaan
kuitenkin hevonen varsinaisena
vetoeläimenä pois, jolloin k:aan luetaan ne
kotieläimet, joista saadaan eläimellisiä
hyödykkeitä tai tuotteita ja sanotaan
näitä silloin myös hyöty-k:ksi.
Jokapäiväisessä kielenkäytössä „karja"
tarkoittaa jotenkin yleisesti samaa kuin
nautakarja eli lehmänsukuun kuuluvia
kotieläimiä. Kun karjaa pidetään
pääasiallisesti maidon saannin takia,
puhutaan erittäin lypsy-k:sta.
Karjaa, Karja (ruots. Karis).
1. Kaksikielinen kunta (enemmistön
kielenä ruotsi) Uudenmaan läänissä,
Länsi-Uudellamaalla, Mustionjoen yläjuoksun
ympärillä; 184,8 km2, 4,720 as. (1925).
Högvallan kasvitarha- ja kotitalouskoulu,
ruots. 5-luokkainen yhteiskoulu. Kivikirkko
v:lta 1370. vrt. myös Mustio.
— 2. Rautatieasema Helsingin-Turun
radan ja Hangon radan risteyksessä, 88 km
Helsingistä, 112 km Turusta, 50 km
Hangosta. Aseman ympärillä taajaväkinen
asemayhdyskunta, jossa 1,300 as. (1923).
Karjaan rata, rannikkorata,
avattiin liikenteelle Karjaalta Turkuun
1899 ja Helsingistä Karjaalle 1902. Pituus
n. 200 km.
Karjakeskuskunta, Suomen
Karjakeskuskunta r. l., per. 1918
Helsinkiin; jäseniä ovat karjanmyyntiosuuskunnat
ja eräät osuusmeijerit. K. harjoittaa
lihatavarain kauppaa kotimaassa sekä lihan,
karjan ja hevosten vientiä ulkomaille.
Torniossa sillä on vientiteurastamo,
Helsingissä lihanjalostus- ja jäähdytyslaitokset.
Vuosimyynti 65,102,000 mk. 1924.
Karjakonsulentti, karjanhoitokonsulentti (ks. t.).
Karjala, viipurilainen kokoomuslainen
(ent. nuorsuom.) sanomalehti, per. 1904.
Karjala, kunta Turun ja Porin
läänissä, Varsinais-Suomen pohjoisosassa;
72 km2, 1,104 as. (1925).
Karjala, Suomen itäisin maakunta,
60° 10’ ja 63° 50’ välillä pohj. lev.;
läntisin paikka (Virolahdella) 2° 23’ ja
itäisin (Salmissa) 7° 51’ it. pit. Helsingistä
lukien. Pohjois-K. kuuluu Kuopion,
Etelä-K. Viipurin lääniin. Pohjois-K:n
maisemat ovat jylhiä ja juhlallisia (Koli),
Laatokan rantaseudut, varsinkin
pohjoisessa, tunnettuja rehevästä
kasvillisuudestaan ja hymyilevästä luonnostaan,
Raja-Karjalan (esim. Suistamon ja
Korpiselän) mailla on säilynyt vielä
salomaan alkuperäisyyttä, Karjalan kannas
on enimmäkseen tasaista ja alavaa.
vrt. myös Itä-Karjala.
Historia. K:n kannas ja Laatokan länsi-
ja luoteisrannikko olivat jo kivikaudella
asuttuja. Rautakaudella asutus levisi
Jänisjärvelle ja Orivedelle asti sekä
keskiajan lopussa Pielisjärvelle; sen
länsipuolella olevat seudut olivat yhä
asumattomia. Oltuaan kosketuksissa
viikinkien kanssa karjalaiset joutuivat
Novgorodin vaikutuspiiriin ja kävivät
taisteluita hämäläisiä ja ruotsalaisia
vastaan, hävittivätpä 1187 Sigtunan
Ruotsissa. 1270-luvulla aseveljeys
Novgorodin kanssa muuttui alamaisuudeksi.
Viipurin linnan rakentaminen (1293) ja
Pähkinäsaaren rauha (1323) jakoivat K:n
Ruotsin ja Novgorodin kesken. Ruotsin
haltuun joutuneessa Lounais-K:ssa tuli
room.-kat. oppi vallitsevaksi, Venäjän
K:ssa eli Käkisalmen läänissä
kreik.-kat. Stolbovan rauhassa (1617)
Käkisalmen lääni joutui Ruotsin yhteyteen,
Kun sen väestöä alettiin käännyttää
luterilaisuuteen, siirtyi 1600-luvun
keskipalkoilla tuhansia perheitä Venäjän
puolelle ja lut, uudisasukkaita tuli
sijaan. Uudenkaupungin rauhassa (1721)
Etelä- ja Keski-K. yhdistettiin Venäjään,
ja Turun rauhassa (1743) Länsi-K.
V. 1811 yhdistettiin tämä Vanha Suomi
muuhun Suomeen.
Karjalainen, Kustaa Fredrik
(1871-1919), suom. kielentutkija.
Teoksia: „Jugralaisten uskonto",
„Siperian-matkoilta", jossa elämäkerta,
sekä saks. tutkimuksia ostjakinkielestä.
Karjalaiset. 1. Suomen Karjalan
asukkaat. — 2. Se itämerensuom. heimo, joka
kielellisesti on lähinnä suomalaisia.
Ottivat haltuunsa Laatokan-Äänisen seudut
v:n 500 jälkeen, leviten kahtena haarana,
toinen pohjoiseen Vienanjoen varsille ja
siitä länteen, toinen pitkin Laatokan ja
Saimaan reittejä Pohjanmaata kohti
Suomen Karjalan ja Savon eri osiin.
Suomessa on 1600-luvun keskivaiheilta
varsinaista karjalaista väestöä ainoastaan
Salmissa sekä osissa Suojärveä, Suistamoa
ja Impilahtea (ks. Karjala). K:ia oli
v:n 1897 väenlaskun mukaan Venäjällä
n. 205,000, niistä Vienan-Karjalassa
n. 19,000, Aunuksessa 59,000, Novgorodin
läänissä n. 10,000, Tverin läänissä
116,000. Elinkeinojen kehityksen ja
kansansivistyksen edistymisen on nyk.
valtiollinen asema tehnyt mahdottomaksi.
Kirjallisuus on vähäistä. Kansanelämä on
säilyttänyt monta vanhanaikaista piirrettä.
K. ovat yhteensulattaneet muualta saamansa
kansanrunoainekset ja tallettamalla ne
antaneet pääainekset kansanrunousjulkaisuihin.
vrt. Itä-Karjala. [Itkonen,
„Suomensukuiset kansat" (1921).]
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
