Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Karjalan kannas-Karjalan Veljeskunta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Karjalan kannas, Laatokan ja
Suomenlahden (Viipurinlahden ja
Kronstatinlahden) välinen alue. K. k. on
n. 70 km leveä, sen rajana etelässä Neva,
pohjoisessa Viipurista Käkisalmeen
vedetty viiva.
Karjalan Kansalaisliitto, Viipurissa,
per. 1917. Toimii porvarillisen
yhteisrintaman kokoamiseksi vaaleissa
Viipurissa ja lähiseuduilla. Sen alaosasto
Itä-Karjalan Komitea tekee
tehokasta valistustyötä Karjalan pakolaisten
keskuudessa sekä heitä muutenkin avustaa.
Karjalan kieli, tavallisimmassa
merkityksessä = vienankarjalaisten
kieli. Suomesta se eroaa sekä äänne- ja
muotorakenteeltaan että muoto- ja
erittäinkin sanavarastoltaan. Esimerkkeinä
eroavaisuuksista mainittakoon: keühä
,,köyhä", taluo „taloa", hobie „hopea",
jagoa „jakaa", eglein „eilen", pedran
„peuran", tšagar’i „sakarisormi", mettšä
~ metšän, „metsä ~ metsän", hüvüš
~ hüvüön „hyvyys", kätküz’ie
„kätkyitä", tervehen, tervehtä „terveen,
tervettä", ottoat „ottakaa", itkieh
„itketään, itkevät", itkeih „itkettiin, itkivät",
ettšihüö „etsittyä"; refleksiivimuodot,
jotka muodostuvat eri alueilla eri tavoin.
— K. k:ssä tavattavat murre-eroavaisuudet ovat
verraten vähäisiä. Tavallisesti erotetaan kaksi
päämurretta (varsinainen) karjalankieli
ja aunuksenkieli. Varsinaiskarjalassa
tavataan joukko alamurteita. Huomattavimmin
eroaa Suomen rajan läheisen Luoteis-Karjalan
kieli („pohjoiskarjala") muiden alueiden kielestä
(„eteläkarjalasta").
Venäjän vaikutus karjalaan tuntuu
eri alueilla eri määrässä. Sen ansioksi
lienee luettava, että k. k:ssä puheäänelliset
g, d, b, z, ž sekä tumma l ovat
tulleet käytäntöön ja että sanan alussa
tavataan kaksi tai useampiakin
konsonantteja. Venäjän vaikutusta on
myöskin muljeeraus. Samasta syystä on
sanavarastossakin tapahtunut muutoksia.
Lauserakenteeseen on venäjä
vaikuttanut voimakkaimmin Sisä-Venäjällä.
Suomalainen vaikutus rajoittuu melkein
yksinomaan pohjoisimpaan Karjalaan.
Karjalan Kulttuurirahasto, Viipurissa.
Sen perusti tuomari Jonas Castrén
1918 tehden silloin 100,000 mk:n
lahjoituksen sekä testamentissaan lahjoittaen
rahastolle kaiken omaisuutensa. Rahasto
on nyk. lähes 6 milj. mk. Vuotuiset korot
käytetään etupäässä Karjalan kannaksen
kohottamiseksi.
Karjalan laamannikunta, per. 1578
käsittämään Savon ja Karjalan. Siihen
kuului myöhemmin paitsi Viipurin
ja Savonlinnan läänejä Kyminkartanon,
Porvoon ja Käkisalmen läänit sekä Inkeri.
Karjalan Lastenkylä, Koteja
Kodittomille Lapsille-nimisen yhdistyksen
1923 Perkjärvelle perustama lastenkoti,
alk. ven. täysihoitola; hoidokkeja 75.
Karjalanpiirakka, kaulitusta
ruisjauhotaikinasta leivottu, ohra- tai
riisiryynipuuro- tai perunasosetäytteinen
uunissa paistettu piirakka.
Karjalanranta, Vienanjoen suusta
Kannanlahteen ulottuvan Vienanmeren
eteläisen ja läntisen rannikon nimitys
ven. aikakirjoissa; nyk. Kemin
kihlakunnan rantakaistale.
Karjalan rata, Viipurin-Antrean-
Elisenvaaran-Sortavalan-Joensuun-Nurmeksen
rata, 471 km pitkä. Haararatoja: Antrean
asemalta Vuoksenniskaan, Hiitolasta Rautuun,
Elisenvaarasta Savonlinnan, Pieksämäen ja
Jyväskylän kautta Haapamäelle, Jaakkimasta
Lahdenpohjaan, Matkaselästä Suojärvelle.
Rataosa Viipuri-Antrea-Imatra avattiin
liikenteelle 1892, Antrea-Sortavala 1893,
Sortavala-Joensuu 1894, Joensuu-Nurmes 1911.
Rakennettavaksi päätetty Nurmeksen-Kontionmäen
rata tulee yhdistämään K. r:n ja Savon
radan toisiinsa.
Karjalan Sivistysseura, kotipaikka
Helsinki, per. 1917 jatkamaan edeltäjänsä
Vienan Karjalaisten Liiton (per.
1906) työtä. Ottaen huomioon myös
viimem. liiton työn seura on perustanut
ensim. kansankieliset koulut
rajantakaiseen, Karjalaan, julkaissut ensim.
rajantakaisille karjalaisille tarkoitetut
aikakauslehdet (Karjalaisten Pakinoita,
Karjalan Kävijä ja v:sta 1925 Toukomies)
ja ensim. lukukirjan, avustanut ensim.
rajantakaiset nuoret opiskelemaan Suomeen,
tukee karjalaisten pakolaisten opiskelua j. n. e.
Karjalan Veljeskunta, 1907 per.
kreik.-ven. kirkollinen seura, jonka
tarkoituksena oli m. m. oikeauskoisuuden
vahvistaminen Suomen, Vienan ja
Aunuksen karjalaisten keskuudessa;
harrasti pääasiassa karjalaisten
venäläistyttäimistä koulujen avulla.
Sen sieluna oli pappismunkki, myöh.
Karjalan piispa Kiprian l. Kyprianos.
K. V:n toiminta kiellettiin Suomen
tultua itsenäiseksi.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
