- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti /
351-352

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kartioheiluri-Kartta

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Sen vaipan ala on y = πs(R+r) ja
tilavuus v = 1/3 • πk (R2+Rr+r2) (merkinnät
vastaavat, R ja r pohjien säteet). — Jos
suora k. tai katkaistu k. on valmistettava
levystä, niin sen tasotetun vaipan
kaarevat rajaviivat on piirrettävä
ympyränkaarina, huippua vastaava piste
keskipisteenä ja tästä mitattu sivujana
säteenä. Ympyränkaarien b ja B
36 ( )R°
asteluku on ————.
S</table>

Kartioheiluri, heiluri, joka kulkee
ympyrä- tai ellipsirataa, suorittaen
oikeastaan heilahdusliikkeen yhtaikaa
kahdessa toisiaan vastaan kohtisuorassa
tasossa. Ripustinrihma piirtää tällöin
kartion.

Kallioleikkaus, suoran ympyräkartion
ja tason leikkauskuvio. Jos leikkaava taso
ei kulje huipun kautta, niin leikkauskäyrä
on joko ellipsi, paraabeli tai hyperbeli.
K:n yleinen yhtälö on toista astetta. —
K. voidaan myös määritellä niiden pisteiden
urana, joiden etäisyys kiinteästä pisteestä
(polttopisteestä) ja suorasta (johtosuorasta) on
määrätyssä suhteessa (e = epäkeskisyys).
K. on ellipsi, jos e < 1, paraabeli, jos
e = 1 ja hyperbeli, jos e > 1;
ympyrä, jos e = 0.

Kartografia (kreik.), kartanpiirustusoppi,

Kartogramma, kartogrammi ks.
Graafillinen esittäminen.

Kartoittaminen, kartan laatimista
varten tarvittavain geodeettisten (vrt.
Geodeettiset työt) mittausten
suorittaminen. K.-työt tapahtuvat
pääasiallisesti kolmella eri tavalla:
kolmiomitannollisesti, graafillisesti ja
fotogrammetrisesti. — Kolmiomitannollinen k.
tapahtuu siten, että määrätään kartoitettavalla
alueella kolmiopisteitä (ks. Kolmiomittaus)
ja näiden varaan monikulmio- (polygoni-) linjoja.
Varsinainen yksityiskohtainen kartoitustyö tehdään
monikulmiosivuilta ja niiden väliin
asetetuilta suorilta mittalinjoilta.
Kartoitettaessa merkitään mitatut pituudet
silmävaraisesti tehtyyn karttaluonnokseen,
jonka antamain numerotietojen
perusteella oikea kartta myöhemmin
kokoonpannaan. Sekä kolmio- että
monikulmiopisteiden keskinäinen asema
määrätään kulmista ja pituuksista
lasketuilla suorakulmaisilla tai
maantieteellisillä koordinaateilla.
Kolmiomitannollisella kartoitustavalla
on se etu, että kartalla olevain kuvioiden
pinta-alat voidaan laskea suoranaisista
mitoista, joten kartankutistuminen ei tulokseen
vaikuta, ja kartta piirtää missä
mittakaavassa halutaan ja niin tarkkaan kuin
se yleensä on mahdollista. Kolmiomitannollista
kartoitustapaa sanotaan myöskin koordinaatti- tai
numeromittaustavaksi. — Graafillinen k.
tapahtuu maanmittaustaulun ja tähtäyssuunnan
määräämiseen sopivan kojeen (kipregeli,
dioptri, takymetri) avulla. Kartoitettavan
alueen yli mitataan ensin suora asema- l.
baasilinja ja tätä vastaan kohtisuoraan tai
yhdensuuntaisesti toisia linjoja. Näillä
linjoilla olevat tai muuten asemalleen tunnetut
pisteet asetetaan taululle kiinnitetylle paperille
mittakaavan mukaisessa suhteessa.
Graafillinen kartoitustapa ei vedä tarkkuudessa
vertoja kolmiomitannolliselle, mutta
pienemmissä mittakaavoissa kartoitettaessa
se on yksinkertaisuutensa ja nopeutensa
takia puolustettavissa, — Fotogrammetrinen
k.
ks. Fotogrammetria.
— Meillä nykyisin maanmittauksessa
vallitsevan kartoitustavan mukaan
vedetään alueen yli 100-400 m:n päähän
toisistaan yhdensuuntaisia ja
kohtisuoria linjoja, joilta yksityiskohtain
kartoittaminen ko’ordinaattien
mittaamisella toimitetaan. [Holmström,
,,Kenttämittauksen ja vaakituksen oppikirja"
(1898); Ollila, „Maanmittausopin alkeet"
(1920); Rainesalo, „Sotilastopografia"
(1921); Spåre, „Sotilas-topografian
oppijakso" (1922).]

Kartometria, mittauksien suorittaminen
kartalla erinäisillä kojeilla. vrt.
Kurvimetri ja Planimetri.

Kartonki (ransk.). 1. Tavallista
paksumpi paperi, neliömetripaino n.
150-300 g; valmistetaan joko kartonkikoneella
suorastaan paperimassasta tai liimaamalla
toisiinsa useampia paperikerroksia. —
2. Suurempi, vahvalle paperille piirretty
taideteoksen luonnos tai kynäpiirros.
— 3. Pahvirasia,

Kartta (lat.), pienennetty kuva
maapallon pinnasta. Riippuen mittakaavasta
sekä mitä tarkoitusperiä niiden tulee
palvella, k:t voidaan jakaa kolmeen
ryhmään : 1) asema- ja
tilus-k:t, ovat suurissa
mittakaavoissa, 1:500-1:10,000;
niitä käytetään myös apuna erilaisia
tekn. suunnitelmia tehdessä, mutta
varsinkin maanomistus-, jako- ja
verotusolojen selvittäjinä; suuren mittakaavansa
takia ne osoittavat tarkkaan kaikki
maanpinnalla olevat yksityisseikat sekä
maanlaadut; 2) topografiset
erikois-k:t,
mittakaavoissa
1:10,000-1:200,000, palvelevat etupäässä


<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:14:57 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/2/0220.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free